HEIPPAHEI!
Ja hui! Ihana pakkanen yllätti tänä aamuna. Samalla tavalla kuin monena syksynä tätä ennenkin. Miksi, oi miksi, sitä ei osaa varautua näihin kylmiin keleihin? Onko teillä jo kaivettu asianmukaiset vaatteet esiin? Meillä ei. Onneksi lapset ovat syyslomalla, sillä ei tuolla enää ihan tennareilla ja farkkutakilla pärjää. Kotioloihin kyllä löytyi nopeasti jotain paksumpaakin vaatekertaa, mutta kouluun ei olisi tähän hätään mitään päällepantavaa 🙂 Ja onneksi on (megasupergrandekiireinen) viikonloppu edessä, jolloin täytyy kaivaa jostain aivojen sopukoista se tieto, että mihin viime keväänä nuo talvivaatteet pakattiin. Vaikka meillä on ns. julkiset tilat kunnossa ja tip top, niin vaatehuoneissa vallitseekin sitten kaaos.
Sarjassaan ehkä hassu pohdinta tuo talvivaatesäilöpähkäilykin, mutta ei se varsinainen asia, josta lähdin näin ruokiksella kirjottamaan. Muistan pienenä saunassa mentiin ”Minkä värinen on maanantai” -leikkiä äidin kanssa. Sekä äiti että minä näemme viikonpäivät väreinä. Näettekö te? Jänniä juttuja. Mieheni taas ei näe viikonpäiviä väreinä laisinkaan eikä voi ymmärtää, mistä mä höpötän…pitää mua ihan vinksahtaneena 😀 Mun viikonpäivät ovat ihan selvinä väreinä:
Eli tänään vietellään vihreää perjantaita! En voisi kuvitellakaan perjantaita jonkun muun väriseksi. Mutta esimerkiksi lauantai on välillä pinkki ja välillä ruskea. Sunnuntai on musta, mutta iloisella tavalla. No sitten, näettekö te kuukaudet ympyrässä miten? Tai ympyrässä ylipäätään? Mä olen ihan outolintu täällä meillä töissä, sillä kaikilla muilla tammikuu on tuolla klo 13.00 kohdalla. Mulla klo 18.00 on uudenvuodenaatto ja siitä se vuosi lähtee. Klo 18.00-21.00 mahtuu kuusi kuukautta, kun taas loput kuusi kuukautta ajoittuu tuosta eteenpäin eli klo 21.00-06.00. Ihan hassua. Mutta pieni psykologi minussa on ihan sairaan kiinnostunut, että mistä nämä kaikki jutut oikein tulevat. Yksi työkaveri ei näe vuotta ympyrässä vain janassa. Onko siellä kohtalontoveria, joka näkee vuosikellon näin:
Sitä, miksi tuo loppupuolisko vuodesta (heinä-joulukuu) on noin pitkä en osaa selittää. Sillä pidän pitkästä pimeästä syksystä 🙂 Nyt ollaan jossain tuolla klo 15.00 kohdalla ja lasketellaan kohti vuodenvaihdetta. Ihan hassuja juttuja nämä tällaiset 🙂 Samoin se, että numerot menevät mulla alhaalta ylöspäin pötkössä ykkösestä eteenpäin. Työkaverilla ne menevät janassa. Olkoon niin tai näin, perjantai punainen tai vihreä ja janassa, ympyrässä tai pötkössä niin silti on ihanaa, että on viikonloppu. Vielä pari tuntia töitä ja sitten laitamme lafkan kiinni. Lähdemme työporukalla kohti Helsinkiä. Minne sinne, niin se selviää tuolta Instagramin puolelta 🙂
SUPERSULOISTA, AURINKOISTA ja ENERGISTÄ VIIKONLOPPUA!
