perjantai 18. kesäkuun 2021

Pre-fredagsmys: Pestopiiras & mökkitunnelmia

2

HEI HELLUREI!

Innokkaimmat ovat jo kyselleet, koska mökistä saa taas kuvia blogin puolelle. Olen ystävällisesti pyytänyt kääntymään mökkiarkistojen puoleen, mutta hei – vaikkei täällä mökillä mitään muutoksia ole tapahtunutkaan, niin tähän väliin taas mökin ulkokuvia. Mökkiä edestä ja sivulta. Väliin muutamia pestopiiraan kuvia, ettei illuusio ruokablogista romuttaudu 😉

Mä olen viettänyt tänään osin vapaapäivää ja mikäs tässä ollessa. Aurinko porottaa kuumasti, mutta onneksi tuuli viilentää hieman. Kun miehen työpäivä loppuu, niin meillä alkaa pienimuotoinen projekti. Jäänrikkoman laiturin tilalle ostimme uuden laiturin rungon, joka sattumoisin on yhdestä palasta rakennettu. Se pitäisi saada jotenkin tuolta venerannalta saareen. Eikä siinä vielä kaikki; jotta tuon uuden laiturin saa meidän viime syksynä rakentaman laitskan jatkoksi, pitää jään runteleman vanhan laiturin rippeet saada järvestä pois. Tähän saamme onneksi huomenna apua, mutta näin jälkikäteen ajateltuna pomminvarmana tuntunut ratkaisu (betonirenkaat, jotka on valettu betonilla) laiturin kannattimina oli ehkä huono vaihtoehto 😀

No, hommaa piisaa ja mikäs siinä. Mökkihöperöt tykkää. Siihen varhaiseen perjantaimyyssiin palatakseni. Meillä oli jääkaapissa vielä reilu desi edellisen postauksen minttupestoa jäljellä, joten tein meille myöhäisen lounaan lehtitaikinasta (vai olikohan se voitaikina), pestosta, parmesanista, mozzarellasta ja hunajasta. Ei mikään hurjan ravitseva, mutta tarjolle tein myös fetasalaattia.

Pestopiiras

3-4 lehtitaikinalevyä
1,5 dl (minttu)pestoa
parmesania
mozzarellaa
hunajaa
mustapippuria

1. Sulata lehtitaikinalevyt ja kaulitse ne pitkältä sivulta kiinni toisiinsa (en tehnyt tätä kunnolla, niin levyt hieman erkani uunissa paistuessaan)
2. Levitä päälle pestoa jättäen noin 1 cm reunoilta ilman pestoa
3. Raasta juustohöylällä päälle parmesanlastuja, revi puolikas mozzarellapallo myös piiraan päälle
4. Lorota päälle vielä hunajaa ja ripsottele mustapippuria
5. Paistaa 225 asteessa noin vartti (tai kunnes reunat kauniin ruskeat ja juustot sulaneet)

Nyt hetkeksi aurinkoon äänikirjan kanssa ja sitten hommiin. On luvattu ihan mielettömän hyvää keliä viikonlopulle, joten nautitaanhan ♥

PERJANTAITERKUIN,

 


keskiviikko 16. kesäkuun 2021

Kasviskeskiviikko: Hurmaavan maukas minttupesto

3

Se viekottelee. Pistää suun muikistelemaan. Saa silmät sikkuraan ja ennen kaikkea vaatimaan lisää. Maistettuaan ei malta lopettaa.

Uuh ja aah.

Meillä on minttu vallannut yhden kokonaisen istutuslaatikon takapihalla ja koska mojitoja ei ilkeä tämän tästä tehdä (en ole muuten tehnyt kertaakaan tänä vuonna :D), niin on pakko keksiä mintulle käyttöä. Eilen tein ekaa kertaa ikinä minttupestoa ja se onkin kuulkaas mun uusi leivänpäällinen numero yksi.

Ei ollut pinjansiemeniä kaapissa eikä parmesaniakaan. Pesto onnistui mintusta, muutamasta basilikan lehdestä, auringonkukan siemenistä, sitruunamehusta, sormisuolasta ja valkosipulista loistavasti. Eli on tonton-pesto ja käy liki kaikille.

Minttupesto

n. 3 dl tuoretta minttua
muutama basilikan oksa
1-1,5 dl extraneitsyt oliiviöljyä
1 dl auringonkukansiemeniä
1 sitruunan mehu
1/2 solovalkosipuli
ripaus sormisuolaa

1. Surauta ainekset sekaisin sauvasekoittimessa (mulla ei teho ihan riittänyt, joten tein loppuun morttelissa), passaa öljyn määrällä koostumus.

Mietin jälkikäteen, että tässä(kin) reseptissä voisi hunaja toimia hyvin. Minttupestoa söin siemennäkkärin päällä, mutta se sopisi aikas kivasti myös spaghetin kanssa ja uutena ideana mulle tuli yrttinen minttupestogalette. Sellainen iisipiisi, parmesanilla kuorrutettu. Hei, tästä saatiinkin kuulkaas ehkä fredagsmysruoka. Ollaan pitkästä aikaa pitkä viikonloppu mökillä ja haaveilen siitä, että saan linnottautua möksän köksään 🙂

IHANAA KESKIVIIKKOA TOIVOTELLEN,


sunnuntai 13. kesäkuun 2021

Rouskuvan rapea härkäpapusalaatti

0

HEIPPAHEI

ja mitä suloisinta sunnuntain alkuiltaa! Salaattiseason is going strong ja yritänkin päivittäin vaihdella salaattien koostumuksia, ettei muu perhe kyllästy – itsehän voisin vedellä yhtä ja samaa salaattia päivästä toiseen 😉

Se mun unelmasalaattinipohja olisi tehty lehtikaalista. Mä rakastan lehtikaalta. Se vaatii tosin pientä notkistusta extraneitsyt oliiviöljyllä, mutta kun se on vähän aikaa kylpenyt oliiviöljyssä, niin ai että. Unelmasalaattiini kuuluu poikkeuksetta myös jonkinsortin juustoa. Fetajuustoa tai mozzarellaa. Parmesaniakin välillä. Yleensä unelmasalaatissani on myös jotain hedelmää tai marjaa.

Tällä kertaa unelmieni salaattiin tuli kaupasta heräteostoksena ostamiani paahdettuja härkäpapuja. Ja hei, koukutuin samantien!

Rouskuva härkäpapusalaatti

200 g lehtikaalia
100 g fetajuustoa
100 g paahdettuja härkäpapuja
puolitettuja tummia luomuviinirypäleitä
extraneitsyt oliiviöljyä loraus
mustapippuria
basilikaa

1. Revi lehtikaali pieniksi paloiksi (ilman keskiruotia) ja laita salaattikulhoon
2. Lorauta päälle oliiviöljyä ja puristele lehtikaalit pehmeiksi
3. Lisää murusteltua fetajuustoa, puolitettuja viinirypäleitä sekä paahdettuja härkäpapuja
4. Rouhaise päälle mustapippuria myllystä ja tarjoile basilikan kanssa

Jes, nyt aurinko tuli pilven takaa eli ei muuta kuin vähäksi aikaa tankkaamaan d-vitskua. Myöhemmin tänään pitkästä aikaa yhdet kamppiskuvaukset. Jo olikin ikävä niitä ♥

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,


keskiviikko 09. kesäkuun 2021

Kasviskeskiviikko: Kuumien kesäpäivien herkullinen gazpacho

0

UULALAA!

Tiedättekö ne ahaa-elämykset, jotka liki pelastavat päivän? Jep, silloin tällöin sellaisia tulee tehtyä. Mä olen useasti syönyt gazpachoa ulkomailla ravintolassa alkupalana ja jo viime viikolla haaveilin kylmästä keitosta kesäpäivän lounaana.

Eilen sain ahaa-elämyksen (gazpacho) miettiessäni hellepäivän lounasta ja kuinka ollakaan, keittiön tasolta löytyi viisi mehevää tomaattia, jääkaapista puolikas kurkku, pieni suippopaprika, pari päivää sitten avaamani salaattijuustopaketti ja yksi hieman nahistunut valkosipulin kynsi.

Ei ihan heti uskoisi em. kombosta syntyvän jotain niin taivaallista, mutta believe you in me –  näin pääsi käymään!

Gazpacho kahdelle

5 mehukasta tomaattia
noin 15 cm kurkkua
1 pieni suippopaprika
1 valkosipulinkynsi
1 rkl punaviinietikkaa
0,5 dl oliiviöljyä
0,5 – 1 dl vettä
ripaus suolaa
ripaus (kookos)sokeria
pari kierrosta mustapippurimyllystä

Tarjoiluun
oliiviöljyä, basilikaa, salaattijuustoa, mustapippuria

1. Poista tomaateista kantaosa, kuori kurkku & valkosipuli ja poista paprikasta kanta sekä siemenet
2. Surauta aineet tehosekoittimessa sileäksi, passaa veden määrällä keiton koostumus
3. Jos haluat maukkaamman keiton, anna tekeytyä 1-2 tuntia jääkaapissa, mutta maistuu myös heti nautittuna
4. Tarjoile oliiviöljyn, basilikan, mustapippurin ja salaattijuuston kanssa

Päätin tuossa tehdä seuraavalla kerralla pari litraa gazpachoa ja säilyttää sitä jääkaapissa. Musta tuntuu, että tästä tulee sellainen ruoka, joka pelastaa meidän kesäpäivät. Ruokaisuutta gazpachoon saisi esimerkiksi maalaisleivän myötä. Joko keiton sekaan soseutettuna tai sitten esimerkiksi pannulla valkosipulioliiviöljyssä paistettuna.

Nyt kohti hotellin aamupalaa, sitten ennen opiskeluja katsomaan, miltä kesäpäivään heräilevä Helsinki näyttää ♥

KESKIVIIKKOTERKUIN,


keskiviikko 02. kesäkuun 2021

Kasviskeskiviikko: Valkosipuliyrttiperunat

0

HEI HELLUREI!

Ja aurinkoista alkanutta kesäkuuta 🙂 Kun on tietyt rutiinit, tavat ja rytmit, sitä tuntuu että elämä menee ihan hurjaa vauhtia. Tällä hetkellä tuntuu, että on koko ajan keskiviikko. Mistä siihen viikko toisensa jälkeen havahdun? No siitä, että on kasviskeskiviikko.

Kuten olen kertonutkin, niin mulla on tapana keittää varhaisperunoita isompi satsi. Arjen pelastaisi se, että jääkaapista löytyisi aina keitettyjä uusia perunoita. Syön niitä ihan sellaisenaan tai tillikermaviilin kanssa. Mutta aika hyviä ne ovat perunasalaatissakin tai sitten valkosipuliyrttiperunoina.

Iskän aikoinaan Irgutskista tuomat valkosipulit ovat kasvaneet hurjasti ja säästellen käytän niitä. Yksi pieni valkosipulin kynsi oli niin styrkka, että maustoi valkosipuliyrttiperunat hienosti. Niin sofistikoituneesti, että myös yrttien maut pääsivät esiin. Takapihalta valkosipuliyrttiperunoihin pääsi salviaa ja ruohosipulia. En tiedä, mikä noissa ruohosipuleiden kukissa on se juttu, mutta jos moiset kukiksi lasketaan, niin ne ovat mun lempparikukkia pionien ja daalioiden jälkeen.

Valkosipuliyrttiperunat

edellispäivän keitettyjä perunoita
(mulla taisi olla 10-12 pientä perunaa)
1 rkl voita
Tuoreita yrttejä (esim. Salviaa ja ruohosipulia)
1-2 valkosipulin kynttä
Sormisuolaa & mustapippuria

1. Pilko perunat pienemmiksi
2. Sulata paistinpannulla voita ja lisää kuorittu & pienistelty valkosipuli ja yrtit, kuullota hetki
3. Lisää perunat pannulle ja paista aluksi kuumalla pannulla, jotta saavat pintaa ja laske sen jälkeen levyn lämpötila
4. Anna lämmetä noin viitisen minuuttia, mausta suolalla ja pippurilla
5. Tarjoile majoneesin kanssa

Majoneesi
2 dl rypsiöljyä
1 kananmuna
1 tl sitruunamehua
Suolaa, mustapippuria

1. Surauta sekaisin sauvasekoittimella

Mun on tehnyt jo pidempään mieli kylmiä keittoja. En ole vain kylmiä keittoja juuri tehnyt. Joten huomiselle kotitoimistopäivälle (joka on muuten kokonaan omistettu Marian Bistrolle <3) luvassa on kokkailuja. Kylmiä keittoja ja ehkä joku kesäinen jälkiruokakin. Yleensä tähän mennessä on tullut leivottua raparperiherkkuja, mutta tänä vuonna ei ole vielä ehtinyt. Josko huomenna? 🙂

AURINKOISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,


« Vanhemmat
Uudemmat »