HEI HELLUREI!
Ja aurinkoista alkanutta kesäkuuta 🙂 Kun on tietyt rutiinit, tavat ja rytmit, sitä tuntuu että elämä menee ihan hurjaa vauhtia. Tällä hetkellä tuntuu, että on koko ajan keskiviikko. Mistä siihen viikko toisensa jälkeen havahdun? No siitä, että on kasviskeskiviikko.
Kuten olen kertonutkin, niin mulla on tapana keittää varhaisperunoita isompi satsi. Arjen pelastaisi se, että jääkaapista löytyisi aina keitettyjä uusia perunoita. Syön niitä ihan sellaisenaan tai tillikermaviilin kanssa. Mutta aika hyviä ne ovat perunasalaatissakin tai sitten valkosipuliyrttiperunoina.
Iskän aikoinaan Irgutskista tuomat valkosipulit ovat kasvaneet hurjasti ja säästellen käytän niitä. Yksi pieni valkosipulin kynsi oli niin styrkka, että maustoi valkosipuliyrttiperunat hienosti. Niin sofistikoituneesti, että myös yrttien maut pääsivät esiin. Takapihalta valkosipuliyrttiperunoihin pääsi salviaa ja ruohosipulia. En tiedä, mikä noissa ruohosipuleiden kukissa on se juttu, mutta jos moiset kukiksi lasketaan, niin ne ovat mun lempparikukkia pionien ja daalioiden jälkeen.
Valkosipuliyrttiperunat
edellispäivän keitettyjä perunoita
(mulla taisi olla 10-12 pientä perunaa)
1 rkl voita
Tuoreita yrttejä (esim. Salviaa ja ruohosipulia)
1-2 valkosipulin kynttä
Sormisuolaa & mustapippuria
1. Pilko perunat pienemmiksi
2. Sulata paistinpannulla voita ja lisää kuorittu & pienistelty valkosipuli ja yrtit, kuullota hetki
3. Lisää perunat pannulle ja paista aluksi kuumalla pannulla, jotta saavat pintaa ja laske sen jälkeen levyn lämpötila
4. Anna lämmetä noin viitisen minuuttia, mausta suolalla ja pippurilla
5. Tarjoile majoneesin kanssa
Majoneesi
2 dl rypsiöljyä
1 kananmuna
1 tl sitruunamehua
Suolaa, mustapippuria
1. Surauta sekaisin sauvasekoittimella
Mun on tehnyt jo pidempään mieli kylmiä keittoja. En ole vain kylmiä keittoja juuri tehnyt. Joten huomiselle kotitoimistopäivälle (joka on muuten kokonaan omistettu Marian Bistrolle <3) luvassa on kokkailuja. Kylmiä keittoja ja ehkä joku kesäinen jälkiruokakin. Yleensä tähän mennessä on tullut leivottua raparperiherkkuja, mutta tänä vuonna ei ole vielä ehtinyt. Josko huomenna? 🙂
AURINKOISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,
