torstai 01. lokakuun 2020

Supervoimana tunneälykkyys

HEI IHANAT! ❤️

Vuosi takaperin positiivisen psykan opinnoissa kirjoitin ensimmäisen kirjareflektioni tunneälystä. Sen jälkeen tunteet on vieneet mut vallan mukanaan. Viime aikoina tunteista ja niiden olemassa olon tärkeydestä, varsinkin työpaikoilla, on ollut mediassa paljonkin asiaa. Ja ai että mä tykkään, että näistä asioista puhutaan. Perinteisestihän kun sitä voisi ajatella, että tunteet eivät kuulu esimerkiksi työpaikalle. Kyllä ne ehdottomasti kuuluu. Mutta se ei tarkoita sitä, että työpaikalla räjähdellään eikä pystytä pitämään tunteita kontrollissa, sillä käsi kädessä tunteiden tunnistamisen kanssa kulkee tunteiden hallinta.

Se, että tunnistamme ja osaamme nimetä tuntemamme tunne on jo hurjan hieno juttu, mitä kannattaa opetella. Ja mikä tärkeintä opetella, niin kyky hyväksyä kaikki tunteet. Tein tuon mainitsemani kirjareflektioni Travis Bradberryn Emotional Intelligence 2.0 -kirjasta ja suosittelen ko. kirjaa kyllä ihan jokaiselle. Siinä opetetaan käytännön esimerkein, mitä tunneälykkyys on ja mitä se parhaimmillaan voi olla. Tunneälykkyys parhaimmillaan on elämää helpottava supervoima, jonka avulla elämästä nauttii vielä enemmän. Voimavara, jonka avulla sitä porskuttaa niiden kaikista horjumattomienkin tiiliseinien läpi – tai jonka avulla tunnistaa, milloin tiiliseinä kannattaa kiertää. Tilannetaju on tunneälykkään ihmisen yksi valttikorteista.

Mitä tulee organisaatioihin, niin Bradberry on tullut tutkimuksissaan siihen tulokseen, että tunneäly on se tekijä, joka erottaa huippusuoriutujat muista. 90% huippujohtajista on korkea tunneäly. Mitä se tunneälykkyys sitten on? Se on kykyä tunnistaa, ilmaista, ymmärtää ja säädellä sekä omia että muiden tunteita.

Bradberry & Greaves ovat testanneet yli 500 000 ihmisen tunneälykkyyttä viimeisen vuosikymmenen aikana. Vain 36 % testatuista pystyivät tunnistamaan tunteet sillä hetkellä, kun he niitä tuntevat. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 2/3 ihmisistä antavat tunteidensa johdattaa ja vaikuttaa käytökseensä, sillä he eivät tunnista tunteitaan tarpeeksi, jotta pystyisivät toimimaan rationaalisesti.

Maailmanmeno on nykyään aika hektistä ja ärsykkeitä tulee takavasemmalta, edestä, oikealta ja sivusta. Kun me olemme tuon hurrikaanin keskipisteessä, nousee itsetuntemus arvoon arvaamattomaan. Se, että tunnemme itsemme läpikotaisin ei ole helppoa. Mutta hei se on sellainen juttu, jota ainakin itse olen tietoisesti yrittänyt harjoitella viime vuodet. Mulla tuossa työssä on auttanut mindfulness-harjoitukset ja esimerkiksi pilates sekä jooga. Välillä ärsyyntymisen kynnyksellä on ollut myös hyvä pysähtyä ja miettiä, että miksi tunnen itseni ärsyyntyneeksi. Usein tuo on jo laukaissut ärsytystilan pois, kun olen kaivellut syitä sen taustalla (ja usein tullut tulokseen, että tunne on joko a) sellaisesta asiasta riippuvainen, johon en voi vaikuttaa tai b) sellaisesta asiasta riippuvainen, josta ei kannata ainakaan pitkäksi aikaa ärsyyntyä :D).

Tunneälykkyys supervoimana on senkin takia tavoiteltavissa oleva asia, että tunneälykkäät ihmiset pystyvät tekemään perusteltuja päätöksiä, sillä he tunnistavat tunteensa ja ymmärtävät tunteiden taustalla olevat tekijät. Itsetuntemus johtaa siihen, että tunneälykkäät ihmiset tunnistavat vahvuutensa ja heikkoutensa ja osaavat siten usein olla realistisia asioiden suhteen.

Tunneälykkäillä ihmisillä on sosiaaliset taidot hallussa. Heitä on helppo lähestyä ja heidän seurassaan viihdytään, sillä tunneälykäs ihminen auttaa muita ihmisiä usein voimaan vielä paremmin, kukoistamaan. Lisäksi konfliktitilanteissa tunneälykäs ihminen osaa ratkaista konfliktin hallitusti. Tunneälykkäiden ihmisten yksi tärkein työkalu on empatia, joka auttaa muiden ihmisten lukemisessa ja toisen asemaan asettumisessa. Tunneälykkäillä ihmisillä on iso tunnesanavarasto, jonka avulla he osaavat sanoittaa tunteensa ja sitä myötä hallita niitä. Paineen alla tunneälykäs ihminen saa aikaiseksi, sillä hän osaa säädellä tunteiden lisäksi voimavarojaan ja itsejohtamisen kautta usein löytää motivaation tekemiseen.

Mä en näe yhtään syytä, miksei kaikkien meistä kannattaisi kehittää tuota tunneälykkyyden supervoimaa. Yksi tunneälykkyyden tekijöistä on sosiaaliset taidot. Ystävällisyys ja käytöstavat. Niitä kun ei voi koskaan korostaa liikaa. Sosiaalinen tietoisuus tarkoittaa tuntosarvia, joilla havaita muiden tunnetiloja. Tuo yhdistettynä sosiaalisiin taitoihin on sellainen kombo, joka mun mielestä voisi olla jo yksi peruskoulussa opetettava oppiaine.

Miten tunneälykkyyttä voi sitten harjoittaa? No ainakin läsnäololla ja epämiellyttävien tunteiden huomioimisella ja hyväksymisellä. Ajatuksella, get comfortable with being uncomfortable. Bradberryn kirjassa on lisäksi 66 tieteellisesti todennettua strategiaa, joilla voi lisätä tunneälykkyyden neljää osa-aluetta eli itsetietoisuutta, itsensä hallintaa, sosiaalisia taitoja ja sosiaalista tietoisuutta.

Tähän loppuun on vielä pakko linkittää tämän vuoden huikein artikkeli Ihmislähtöisestä johtamisesta. Tutustuin artikkelin kirjoittajaan, upeaan Pirjaan, kesällä ja nyt tapasimme toisen kerran. Kuinka antoisaa onkaan istua saman pöydän ääreen ihmisen kanssa, joka on kiinnostunut samoista asioista. Eittämättä ihmislähtöisen johtamisen yksi kulmakivistä on juurikin tunneälykkyys.

Pyrkikäämme siis siihen, vaikkemme johtajia olisikaan. Tai oikeastaan – kaikkihan me olemme johtajia omalla tavallamme. Itse itsemme johtajia, jossa me pyöritämme organisaatiota nimeltä Oma keho ja mieli. Siinä on jo työnsarkaa tarpeeksi, mutta voin taata, että tunneälykkyydellä tuonkin organisaation nostaminen uudelle tasolle on kaiken vaivan arvoista. Ollaan empaattisia myös itseämme kohtaan, keskustellaan rakentavasti mielemme kanssa ja ollaan herkillä sen suhteen, mitä kroppamme meille viestittää. Tunneäly on osaltaan myös armollisuutta itseään kohtaan. Nyt mun kroppa muuten viestittää siitä, että se tarvitsee polttoainetta. Joten tähän väliin pikaisille lounastreffeille rakkaan ystävän kanssa

TORSTAITERKUIN,

PS. muistakaahan tänään illalla klo 20.00 Instalive (kaupallisessa yhteistyössä Apetinan kanssa) Marian keittiöstä :) Ihanan kutkuttavan jännittävää! Hei jos tuo menee hyvin, niin mehän voitaisiin joskus pitää instalivejä näistä hyvinvoinnin jutuista myös, eiks je?

PPS. nuo kauniit rannekorut ja kaulakorun sain upealta Tarulta BESO Helsingistä ♥ 

 

 


torstai 24. syyskuun 2020

Wholehearted woman

HEI IHANAT

Mulla on ollut suuri kunnia ja etuoikeus oppia viimeisen parin vuoden aikana hurjasti uusia asioita. Tuntuu, että tämä oppimisen ilo ja halu on kyltymätön. Tietoa on tullut imettyä niin paljon, että olen joutunut opettelemaan keinot, joilla suodattaa se mulle merkityksellisin tieto tietotulvasta. Olen sen tyypin ihminen, että kun johonkin paneudun, niin teen sen 110%. Pidemmän aikaa fokukseni on ollut kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa, kuten tiedätte. Kaikille tuttu on se liikunnan, ravinnon ja levon pyhä kolminaisuus, mutta mua on enemmän kiinnostanut se kaikki muu siellä takana. Se, miten mielen hyvinvointi säätelee kokonaishyvinvointiamme.

Positiivisen psykan opintojen aikana tutustuin Brené Brownin Wholeheartedness-ajattelumalliin hyvinvoinnista. Millä keinoin ihminen pystyy elämään elämänsä aitona, täydestä sydämestä ja siten täysillä? Tajusin, että tuo on se, mihin itse olen pyrkinyt viimeisten viiden vuoden ajan. Miten pystyn olemaan rehellinen itselleni, hyväksymään itseni sellaisena kuin olen ja elämään sen mukaan? Englanninkielinen määritelmä tälle wholeheartedness-termille on:

”The capacity to engage in our lives with authenticity, cultivate courage and compassion, and embrace — not in that self-helpy, motivational-seminar way, but really, deeply, profoundly embrace — the imperfections of who we really are.”

Eli vapaasti käännettynä se tarkoittaa kykyämme elää elämämme aitoina, rohkeuttamme ja itsetuntoamme ruokkien, samalla kuin tunnistamme ja hyväksymme sen, että emme ole täydellisiä. Kukaan meistä ei ole täydellinen ja toisaalta kaikki me olemme täydellisiä omalla tavallamme. Olennaista olisi osata päästää irti siitä ajatuksesta, että mietimme millaisia meidän kuuluisi olla. Sen sijaan tulisi keskittyä siihen, että keitä me todella olemme.

Ajatusmalliin liittyy kymmennen kohtaa, joiden avulla pystymme elämään täysillä, sydämestä. Vaikka sen riskinä on haavoittuvuus, johon sydämensä avaamalla itsensä altistaa.  Mutta siinä missä haavoittuvuutta on usein pidetty negatiivisena asiana, näkee Brown sen positiivisena asiana. Jotta pystyt elämään elämäsi täydellä sydämellä, pitää pystyä olemaan haavoittuvainen. Ajatusmallissa vaalitaan/ruokitaan kymmentä hyvinvointiimme vaikuttavaa asiaa, jotka saavutetaan päästämällä irti vastaavasti kymmenestä hyvinvointiamme haittaavasta asiasta/tavasta. Ja toisaalta taas vaalimalla tai ruokkimalla hyviä asioita, ne elämää rajoittavat asiat jäävät taka-alalle.

♥ Aitous (päästää irti siitä, mitä muut ajattelevat)
♥ Itsemyötätunto (päästää irti perfektionismista)
♥ Resilienssi (päästää irti voimattomuudesta)
♥ Kiitollisuus ja ilo (päästää irti pelosta)
♥ Intuitio ja usko (päästää irti varmuuden tarpeesta)
♥ Luovuus (päästää irti vertailusta)
♥ Leikki ja lepo (päästää irti uupumuksesta ja tehokkuudesta)
♥ Rauha ja tyyneys (päästää irti ahdistuksesta elämäntyylinä)
♥ Merkityksellinen työ (päästää irti ”pitäisi” -ajatuksesta)
♥ Nauru, laulu ja tanssi (päästää irti kontrollista)

Vaaliminen/ruokkiminen on jotain positiivisen luomista. Se vie sinut eteenpäin laittamalla airot veteen, jotta voit soutaa veneesi elämän merellä. Vapauttaminen/irti päästäminen on vastuksen poistamista. Se irrottaa ankkurit veneestäsi, jotta voit edistyä tehokkaasti soutaessasi. Luomatta positiivista et voi edetä matkallasi. Ja vapauttamatta sitä, mikä painaa sinua, edistymisesi on rajoitettua, hidasta ja tuskallista.

Teoriassa ihana ajatus, mutta mites käytäntö? Wholeheartedness on Brené Brownin mukaan kuin pohjantähti. Et ikinä saavuta sitä, mutta tiedät, kun olet kulkemassa oikeaan suuntaan. Mikäli kiinnostuitte tavoista, joilla toteuttaa tätä ajattelumallia, niin täältä löytyy jokaiseen kohtaan vielä selvennys ja harjoituksia.

Usein kuulee sanonnan, että helppoahan se on teoriassa ja näin se onkin. Mutta jos ei ole valmis tekemään hyvinvointinsa eteen töitä, ei tule mitään saavuttamaankaan. Hyvinvoinnin eteen asetetut tavoitteet pitäisi meillä kaikilla olla kuitenkin siellä prioriteettilistan kärjessä, sillä uskon, että kaikki olemme tietoisia siitä, mitä jää jäljelle, kun hyvinvoinnilla pelaa rulettia. Me ihmiset ollaan kokonaisuus, jossa on niin himskatin monta osaa. Ei ole aina helppoa pitää kaikista varaosista huolta, mutta jonkinlainen vuosihuolto olisi aina silloin tällöin paikallaan ja sen tsekkaus, että missä mennään ja mitä mulle oikeasti kuuluu – tiedättekö vuosihuolto sellaisen listan mukaan kuin autohuolloissakin on. Raksi ruutuun, kun tietty varaosa on huollettu/vaihdettu. Ja tämä vuosihuolto ei edes maksa mitään, paitsi ehkä vähän aikaamme ♥

Niin, että ei olisi hassumpi tavoite hyvinvoinnin suhteen tavoitella olotilaa ”Wholehearted woman/man/person”. Sen verran countrymusiikkivibat mulle tuosta termistä tulee, että oli pakko pukeutua rimpsudenimpaitaan. Stetsoninikin olisin laittanut päähäni, ellei se olisi paikassa jemma niiden mun Wranglereiden kanssa :)

KIVAA TORSTAITA TOIVOTELLEN,

 


lauantai 19. syyskuun 2020

Hyvinvointiviikonloppu

HEI HUOMENTA IHANAT!

Täällä on herätty poikkeuksellisesti lauantaina herätyskelloon. Heitetty koiran kanssa lenkki ja nyt juon vielä toista kahvikuppia.  Tätä viikonloppua kuvaa vahvasti hyvinvointi. Mulle hyvinvointi tarkoittaa monia asioita, mutta tällä hetkellä suurin hyvinvointiini vaikuttava asia on liikunta. Olen huomannut, että kun on liikuntapuoli kunnossa sitä nukkuu paremmin, palautuen ja lisäksi tulee kiinnitettyä ruokavalioon enemmän huomiota. Mieli on virkeämpi ja energia virtaa.

Pian lähden niin suloisen ihanaan parin tunnin Flow into softness -joogaworkshoppiin. Eka tunti dynaamista vinyasa flow-joogaa ja toka tunti hellivää yin-joogaa. Mulla ei ole edes raskaimpien spinningtuntien aikana hiki valunut niin paljon kuin vinyasassa :D Viime viikolla tein MyBnb:n kautta pari joogatuntia ja mietin, että miksi olen taas pitänyt joogasta taukoa. Sillä mä nautin siitä niin paljon. En sano, että tällä liikkuvuudella mikä mulla on, se helppoa olisi. Mukavuusalueen ulkopuolelle mennään hetkeksi ennen kuin helpottaa.  Mutta jo viikolla tehtyjen parin joogatunnin ja pilateksen jäljiltä mulla on just sellainen olo kropassa, mihin tähtään. Voimakas ja ryhdikäs, elinvoimainen.

Tänään siis ohjelmistossa pari tuntia ohjattua joogaa ja viikonlopun päätteeksi toiset pari tuntia. Siihen väliin muuten hyvinvointia helliviä juttuja. Perheen kanssa pitkästä aikaa kaupunkioleilua, hyvää ruokaa, leffaa, pitkiä yöunia ja koiran kanssa lenkkiä metsässä. Hyvinvoinnin vaaliminen on tärkeää aina, mutta varsinkin silloin, kun elämässä on kiiruita hyvinvoinnista huolehtimisen merkitys korostuu.

LEPPOISAA VIIKONLOPPUA MURUT, VOIKAAHAN HYVIN