maanantai 25. tammikuun 2021

Beantown boy & Chicken parm

4

HYVÄÄ MAANANTAIHUOMENTA!

Postaustoiveita vuoden alussa kysellessäni sain toiveen kertoa ruokatarinoita yhdistettynä reissutarinoihin. Ja hei sehän passaa kyllä, ollakin että reissukuvia toivottiin postausten oheen, mutta valitettavasti monet niistä ovat niin huonolaatuisia, että eivät kestä nykypäivän blogikuvien standardeja 😉 Tänään lähdetään Bostoniin, Beantowniin, jonka laitamilla aviomieheni asui aikoinaan kuutisen vuotta. Yliopistossa opiskellen ja jääkiekkoa pelaten. Pelipäivän kruunasi kuulemma aina chicken parm, parmesan kana. Ajanee meidän suomalaisten suosiman kanapastan peliä ennen.

Lokakuussa 2016 pääsimme katsomaan miehen asuinalueita koko perheen kanssa. Rakastuin lokakuun orastavassa ruskakirjossa kylpevään Bostoniin samantien. Muistan vieläkin elävästi sen, kun olimme Harvardin kirjakaupassa ostamassa Harvardin hupparit lapsille. Jätimme auton sen jälkeen parkkiin Fenway Parkin lähelle ja lähdimme jalan tutustumaan kaupunkiin. Mielessä siinsi tuo miehen hehkuttama ruoka, parmesan kana. Kunnes katse osui legendaariseen Cheersin ravintolaan. Siinä vaiheessa parmesan kana oli muisto vain, kun näin ruokalistalla clam chowderin.

Jatkoimme ruokailun jälkeen matkaa jalan kohti Bostonin italialaista kaupunginosaa, North Endiä. Siellä chicken parm koreili jokaisen ravintolan listoilla. Suosituimpiin ravintoloihin oli jonoa ulos asti. Päätimme jättää chicken parmin toiseen kertaan ja käydä testaamassa kuuluisan Mike’s Pastryn leivonnaiset. Kunnes huomasimme sinnekin jonon kiemurtelevan kulman taakse. Viereisen Caffe Vittorian ikkunapöytä näytti olevan vapaa, joten jäimme lepuuttamaan jalkojamme ja nauttimaan herkullisimmat leivokset ikinä Bostonin vanhimpaan italialaiseen kahvilaan.

Chicken parm jäi kuitenkin kaivelemaan alitajuntaan. Seuraavana vuonna maistoin elämäni ensimmäisen kerran parmesan kanaa Paisanos Pizza -ravintolassa Hermosa beachillä Kaliforniassa. Se oli koko sen odotuksen arvoista. Täydellistä. Vielä kun ravintolassa oli punaruutuiset pöytäliinat pöydissä ja keittiössä hääräsi aito italialainen Mamma Maria (hän oli muuten vieläkin puheliaampi kuin minä ;)), niin kokemus oli lähes autenttinen.

Vuonna 2019 odotin taas, niin ikään USA:n reissulla, saavani parmesan kanaa. Mies oli kehunut Vegasin Stripin sivukadulla olevan Hole in the wall -ravintolan chicken parmia niin paljon, että se oli meidän Vegasin listalla mukana. En muista miksei sinne menty, mutta ensi kerran on pakko mennä. Voi pandemia, kun olisit pian ohi ja voi rajat, kun aukeaisitte pian – mä haluan ruokamatkoille! Ihan pelkkä Helsinki-Vantaan Burger Kingikin kävisi näin ensi hätään ;D

Reilu viikko sitten muistin yhtäkkiä tuon parmesan kanan ja mietin, että miten sitä ei ollut tullut tehtyä itse ikinä. Pikaisella guuglauksella löysin monen monta erilaista reseptiä, joista yhdistellen loin seuraavan:

Chicken parm 
6:lle

Broilereiden valmistus
4 isoa broilerin rintafileetä
(mä käytin persilja-valkosipuli maustettuja)
1,5 dl korppujauhoja
3 kananmunaa
1 dl vehnäjauhoja
0,5 dl parmesanraastetta
1 tl suolaa
2 tl mustapippuria
oliiviöljyä paistamiseen

2 Rummo pastakastikepurkkia
2 dl raastettua parmesania
2 palloa mozzarellaa
tuoretta persiljaa

spaghettia

1. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen
2. Sekoita vehnäjauhot, parmesanraaste, suola ja mustapippuri keskenään astiassa
3. Riko kananmunat laakeassa kipossa, kaada korppujauhot toiseen kippoon
4. Kierittele broilerin fileet ensin vehnäjauhossa, sitten kananmunassa ja lopuksi korppujauhoissa
5. Paista broilereita oliiviöljyssä pannulla noin 5 minuuttia / puoli, kunnes pinta on rapsakka
6. Laita broilerit uunivuokaan ja uuniin noin 20 minuutiksi, kunnes ne ovat kypsyneet. Keitä tässä välissä spaghetti.
7. Kun broilerit ovat kypsät, kaada spaghetti uunivuokaa, lado päälle broilerit
8. Kaada vuokaan pastakastikkeet, lisää broilereiden päälle parmesania ja mozzarellaa
9. Paista uunissa, kunnes juustot alkavat ruskistua
10. Tarjoile tuoreen persiljan kera


Tämän kuvan postaukset (parmesan kanan lisäksi) ovat Bostonin reissulta reilun neljän vuoden takaa. Toivottavasti ne näkyvät teille edes joten kuten. Itselläni ainakin tällä isoruutuisella koneella kuvat pikselöityvät harmillisesti. Onneksi on hei kuvamuistot, myös verkkokalvoille jääneet sellaiset. Ne tuovat kyllä lohtua näinä aikoina kun ei pääse reissaamaan.

Alustavasti ajattelin, että seuraavan kerran reissu- ja ruokatarinoita on luvassa maapallon toiselta puolelta, auringontasaajan tuntumasta. Siitä on aikaa, kun viimeksi olen nasi gorengia tehnyt tai syönyt, joten voisi olla paikallaan palata Indonesian ruokamuistoihin 🙂

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA TOIVOTELLEN,


keskiviikko 20. tammikuun 2021

Kasviskeskiviikko: Suussa sulavat kasvistortillat

4

HEI HELLUREI JA HYVÄÄ KESKIVIIKKOHUOMENTA!

Rise and shine! Ei kuulkaas mene enää kauaa, kun aamuisin on jo valoisaa. Nyt jo neljän jälkeen iltapäivästä on valoisaa. Se, jos mikä on aivan ihanaa!

Olenkin kertonut teille, että mulla on aina kausia. Avokadokausi, savustettu lohi -kausi, chiansiemenkausi, perunagnocchikausi, kvinoakausi, big mac -kausi (jep, raskaana ollessani mulla oli himo sen majoneesiin :D) ja paahdettu kikhernekausi. Kausien aikana syön jotain kausiherkkua niin paljon, että se ei sitten vähään aikaan maistu. Ikään kuin kappaleet, jotka kuuntelee loppuun, myös nuo ruoka-aineet tökkäävät jossain vaiheessa.

Palaten yhä freesimpänä ja nostalgisempana takaisin. Näin kävi paahdetuille kikherneillekin. Kasviskeskiviikko tänä keskiviikkona ei tarkoita täysin kasvisten varaan perustuvaa ruoanlaittoa, vaan eläinperäisistä tuotteista mukana on fetajuusto. Sillä se sopii näihin paahdettuihin kikhernetortilloihin täy-del-li-ses-ti. Toki tuon voi halutessaan vaihtaa vegaaniversioon. En ole itse maistanut vegefetaa, joten saa suositella suussa sulavaa sellaista 🙂

Paahdetut kikherneet voisi maustaa haluamallaan tavalla, mutta mä olen tykännyt maustaa ne savustetulla paprikajauheella, valkosipulijauheella ja reilulla kierrolla mustapippurimyllystä. Pikkuisen potkaisee, kuten viime aikojen ruoanlaitossa on tapana ollut.

Suussa sulavat kasvistortillat

4 minitortillaa

Paahdetut kikherneet
1 tlk kikherneitä
2 tlk savustettua paprikaa jauheena
1 tl valkosipulijauhetta
mustapippuria myllystä
0,5 rkl tryffeliöljyä (myös oliiviöljy käy)

1. valuta ja huutele kikherneet, kuivaa ne hyvin talouspaperiin
2. asettele kikherneet uunipellille ja lorauta niihin öljyä, lisää mausteet
3. paista 200 asteessa 20 minuuttia, sekoita ja jatka paistamista noin vartti

Tomaattilisäke
pari kourallista kirsikkatomaatteja
tuoretta persiljaa
puolikkaan sitruunanmehu
mustapippuria
kapriksia
rucolaa
fetajuustoa murusteltuna

4. puolita tomaatit, lisää puolikkaan sitruunan mehu, mausteet, rucolaa, kapriksia maun mukaan, murusteltua fetajuustoa ja pilkottua persiljaa
5. anna tekeytyä jääkaapissa sen aikaa, kun kikherneet paahtuvat

Lisäksi
hummusta
sitruunanlohkoja

6. lado ainekset minitortilan päälle. Tarjolle voi laittaa myös sitruunanlohkoja, jos kaipaa lisää hapokuutta tortillaansa

ID

Helppoa, hyvää ja hei terveellistäkin! Toki jos kärsii herkästä vatsasta, niin hummuksen ja paahdettujen kikherneiden sopivuus kannattaa varmistaa pienemmällä annoksella. Tortillat voi lämmittää mikrossa tai pannulla. Tai olla lämmittämättä. Tortillojen sijaan voi käyttää halkaistuja pitaleipia, jolloin saa annoksesta vähän ruokaisamman.

Nyt kohti toimistoa ja toisenlaisia töitä – elämän yksi rikkaus on se, että se on täyteläistä ♥

KESKIVIIKKOTERKUIN,

 


maanantai 18. tammikuun 2021

Lohikeitto á la Aasia

2

NO JOHAN!

Täällä sitä taas ollaan, täysin Aasia-viboissa 😀 Viikonlopun Eurooppa-turnee tuli kyllä tarpeeseen ja sinnepäin vahvasti matkataan blogissa kyllä tämän päivän jälkeenkin. Mutta koska lupasin teille ohjetta tähän älyttömän maukkaaseen ja vähän erilaisempaan lohisoppaan, niin turvavyöt kiinni ja kohti Bangkokia!

Niin se vain rajoitukset ovat saaneet mut kaipaamaan jopa Bangkokia. Joskus päätin, että se on nyt nähty. Mutta silloin en ollut vielä eri maiden ruoista niin kiinnostunut kuin nykyisin. Tällä hetkellä antaisin mitä vaan, että pääsisin Bangkokin ruokakojuihin maistelemaan erilaisia ruokia. Aistimaan sen lämmön…ja jopa ne aiemmin ehkä epämiellyttävältä tuntuvat tuoksutkin.

Rrrakastan kermaista lohisoppaa ylikaiken, mutta kyllä mun täytyy sanoa, että tämä vähän kepeämpi versiokin toimii loistavasti. Alkuun mietin, että lisään keittoon nuudeleita, mutta en lisännyt. Niillä toki saa keitosta ruokaisamman ihan tosi helposti, jos tykkää.

Lohisoppa á la Aasia
3-4:lle

200 g lohifilettä
1 pkt (200 g) Thai wok -tuorekasviksia
2 porkkanaa
10 kirsikkatomaattia
1 sitruunaruohon varsi
1 limen mehu
2 tl raastettua inkivääriä
2 valkosipulin kynttä pilkottuna
1 litra vettä
1 kasvisliemikuutio
1 rkl soijakastiketta
1 rkl punaista currytahnaa
chiliä maun mukaan
oliiviöljyä
tarjolle: tuoretta korianteria

1. kuullota valkosipulia, ja inkivääriä oliiviöljyssä hetki, lisää litra vettä ja kasvisliemikuutio
2. kun vesi kiehuu, lisää tuorekasvikset, pilkottu sitruunaruoho ja juustohöylällä suikaloidut porkkanat
3. pilko lohi rouhean kokoisiksi paloiksi ja lisää keittoon, lisää myös puolitetut kirsikkatomaatit. Anna kiehua miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia, kunnes lohi on kypsää.
4. lisää limen mehu, soijakastike ja punainen currytahna, anna porista vielä hetki
5. tarkista maku ja lisää tarvittaessa soijakastiketta tai punaista currya
6. tarjoile siivutetun chilin ja pienistellyn korianterin kanssa

Vinkki! Lisää  halutessasi nuudelit kohdassa neljä (sellaiset nuudelssonit, jotka valmistuvat parissa minuutissa)!

ID

Tämä keitto potkaisee mukavasti, mutta ei liikaa. Liemeen tuli sen verran himo, että ei olisi hassumpi idea valmistaa pelkkää lientä jääkaappiin. Syödä sitä sitten vaikka vihannesten ja nuudelien kanssa. Lisätä mukaan pikkuisen katkarapuja. Uuh!

MUKAVAA ALKANUTTA PAKKASVIIKKOA,

 


torstai 14. tammikuun 2021

Tulisenmakeat tahmakukkakaalit

3

…kel kuvat postaukseen on, se ne samantien blogiin tuutatkoon 😀

Mä olen nyt kuvaillut reseptejä tai lähinnä niistä tekemiäni ruokia varastoon. Että on sitten matskua blogiin niitä päiviä varten, kun on elämässä niin kiirevaihe, ettei ehdi tekemään ruokaa ja kuvailemaan. Mutta mitä vielä, musta ei ole nyt pihtaamaan näitä reseptejä. Ainakaan toista tämän päiväisistä. Toisen eli sen lupaamani thaityylisen lohikeiton reseptin saatte sitten ensi viikolla.

Joten nyt kuulkaa pysytään vielä siellä Aasian suunnalla. Mä rakastan kaikkea tulisen ja makean yhdistelmiä. Aamupalaa syödessäni tuijottelin keittiön työtasolla yksin möllöttävää kukkakaalia ja mietin, että jotain sille pitäisi tehdä. Kaverikukkakaali kun oli syöty hummuksen kanssa jo aiemmin.

Tulisenmakeat kukkakaalit

1 pieni kukkakaali, kukinnot pilkottuna
0,5 d vehnäjauhoja
0,5 dl korppujauhoja
1 kananmuna
suolaa ja mustapippuria

1. sekoitua vehnäjauho, korppujauho, suola & pippuri keskenään, riko toiseen astiaan kananmuna
2. dippaa kukkakaaleja ensin munaan ja sitten jauhoseokseen
3. aseta ne leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 200 asteessa 30 minuuttia ja tee sillä aikaa kastike

Tulisenmakea kastike

0,5 dl soijakastiketta
vajaa desi vaahterasiirappia
2 valkosipulin kynttä
2 tl raastettua inkivääriä
0,5 rkl seesamiöjyä
1 rkl riisiviinietikkaa
2 tl srirachaa
1 rkl maissitärkkelystä
0,5 dl kylmää vettä

4. paista pilkottuja valkosipulin kynsiä ja inkivääriä seesamiöljyssä hetki
5. lisää soijakastike, vaahterasiirappi, sriracha ja riisiviinietikka – anna porista hetki
6. sekoita maissitärkkelys kylmään veteen ja lisää kattilaan hyvin sekoittaen, kiehauta kunnes sakeaa
7. lisää tulisen makea kastike kukkakaaleihin (tai dippaa kukkakaalit kastikkeeseen) ja paista uunissa vielä vartin verran

Tarjoiluun: seesaminsiemeniä

Aasia on vetänyt mua mauillaan puoleensa viime aikoina, kuten olette varmasti huomanneet. Pikkuhiljaa pitäisi irrottautua ja suunnata jonnekin muualle. Mikä se joku muu olisi? Karibian alue houkuttelee hurjasti. Mutta huomenna ja viikonloppuna tehdään välistoppi Eurooppaan!

IHANAA PAKKASILTAA TOIVOTELLEN,


keskiviikko 13. tammikuun 2021

Kasviskeskiviikko: Parsakaali-sieni stir fry

4

MOIKKAMOI KESKIVIIKKOON!

Tiedättekö, kun on joku juttu, jota rakastaa tehdä. Sitten tulee aikoja, että ei pääse syystä tai toisesta sitä juttua tekemään. Sitten, kun vihdosta viimein pääsee, niin taivas aukenee. Jep, näin mulle kävi eilen. Vietin puoli päivää reseptejä suunnitellessa, ruokaa laittaessa ja kuvatessa. Ja hitsivie, nautin joka hetkestä ♥

Tänään en tarjoile alkuperäisen suunnitelman mukaan kasvispinaattilasagnea, vaan eilistä lounasta. Olen himoinnut kunnon parsakaali-herkkusienipaistosta jo pitkään. Mulla on selvästikin inkivääri-valkosipulikausi ja tuppaan tällä hetkellä tökkäämään niitä joka ruokaan.

Tämä stir fry menee kevyenä lounaana tai lisukkeena. Jos siihen haluaa lisää ruokaisuutta sopii esimerkiksi tofukuutiot tai kikherneet komboon loistavasti.

Mutta siihen reseptiin, tässä olkaahan hyvä:

Parsakaali-herkkusieni stir fry
1:lle lounaaksi, 2:lle lisäkkeeksi

1 pieni parsakaali
200 g sieniä
1,5 rkl soijakastiketta
1 rkl riisiviinietikkaa
0,5 rkl hunajaa
1 valkosipulin kynsi
pieni pala inkivääriä
2 rkl vettä
öljyä paistamiseen
seesaminsiemeniä & chililastuja tarjoiluun

1. pese ja pienistele parsakaali & sienet
2. lorauta pannulle vähän öljyä ja lisää kuorittu ja pienistelty valkosipuli sekä inkivääri, kuullota niitä hetki
3. lisää parsakaalit, sieni ja vesi, paista välillä sekoittaen noin 10 minuuttia (allekirjoittaneella meni vähän pitkäksi, kiitos työpuhelun :D)
4. sekoita soijakastike, riisiviinietikka ja hunaja keskenään, lisää pannulle ja sekoita
5. tarjoile seesaminsiemenien ja chililastujen kanssa

Jos tarvitsisi nimetä yksi kasvis, jota olen syönyt elämäni aikana eniten, niin se ehkä olisi parsakaali. Rakastan parsakaalia raakana, mutta myös kypsennettynäkin! Mutta sitten taas nuo sienet…vaikka tykkäänkin sienistä, niin niitä tulee syötyä aniharvoin. Ehkä pari kertaa vuodessa. Tämän vuoden agendalle otan sieniruoat. Syöttekö te sieniä usein? Vinkkejä saa antaa sieniruoista, kiitos ♥

KIVAA KESKIVIIKKOA TOIVOTELLEN,

PS. miten suomentaisitte tuon stir fry:n? Kun varsinainen wokkihan tämä ei ole…


« Vanhemmat
Uudemmat »