perjantai 01. huhtikuun 2016

Inspiraatiota etsimässä

HEIPPAHEI YSTÄVÄT,

ja ihanaa viikon vikaa arkipäivää! Täällä viikonloppu otetaan vastaan hieman flunssaisissa olosuhteissa; tuossa puolen päivän maissa alkoi kurkku kipeytymään ja nyt särkee päätä ja silmiä. Mutta, ajattelin häätää tämän orastavan flunssan heti tänä iltana töiden jälkeen. Juoksulenkillä, saunalla ja punaviinilasillisella 😉 Joten perjantaimyyssit jäävät tältä illalta blogista pois. Insta ja Snappi kyllä varmasti fiiliksiä välittää. Siinä missä aiemmin etsin Pinterestistä inspiraatiota on vaihtunut inspiraation etsimiseksi Instagramista. Silmä lepää kauniita kuvia selaillessa. Siinä missä aiemmin inspiroiduin sisustuskuvista on vaihtunut ruokakuvista inspiroitumiseen 😀 Toki niitä sisustuskuviakin vielä mielelläni katselen, mutta ehkä se on se, kun on oma koti nyt siinä kuosissa, että muutostarvetta ei ole, niin ei tarvitse etsiä sitä inspiraatiota. Toisin kuin ruoanlaittoon, siihen kaipaan kyllä inspiraatiota. Muuten tulee veivattua niitä samoja ruokia eessuntaasuun. Onko teillä tarvetta ruokainspiraatiolle? Alla muutama mun suosikkitilini tuolta Instagramista. Ja juu, näissä näkyy se hirmuinen halu tehdä puhdasta ja terveellistä ruokaa.

Ihan ensiksi ehkä sellaisen tilin esittely, josta olen saanut eniten inspiraatiota arkiruokien ja myyssiruokien tekemiseen. @cookingwithmima on täynnä mitä herkullisimpia ja mitä helpoimpia ruokia. Ilman tsiljoona kilometriä pitkiä ainesosaluetteleoita.

cookingwithmima

Silmänruokaa vaikka millä mitalla, kasvisruokaa, raakaruokaa, helppoja ja terveellisiä herkkuja tarjoavat:

@healthy_and_delicious_by_maya

delicious_and_healthy

@healthydeli

healthydeli

@raw_manda

raw_manda

@loveliveraw

Loveliveraw

Ruokakuvien lisäksi tykkään seurata maailmanmatkailijoita, tilejä joissa on kuvia joka lähtöön. Jossain vaiheessa valkoiset, pelkistetyt kuvat olivat kovasti huutoa, mutta tiedättekös – viime aikoina olen alkanut rakastaa värejä. Mitä värikylläisempi kuva, sen parempi. #vanhuuseituleyksin 😉 Tämä Lily Rosen tili on ihana sekoitus kaikkea; ruokaa, elämää, matkailua…

@lily__rose

lily_rose

Harmoniselle, vähemmän värikylläiselle feedille sytyn kyllä myöskin. Tsekatkaahan tämä ihanuus:

@emmakateco

emmakateko

Oliko näissä teille uusia tuttavuuksia? Ja juu, näin jälkikäteen vähän harmittelen, ettei tähän tullut nyt yhtään suomalaisten huikeita instatilejä, mutta niitäkin on vaikka kuinka. Seuraan tällä hetkellä 897 instagram-tiliä ja tuntuu, että seurattavia olisi vaikka millä mitalla lisää 😀 Onko teillä vinkata tilejä, joissa on sitä jotain? Nyt vielä vähän töitä ja sitten kohti kotia. Ja sen verran suunnitelmiin tuli tässä työpäivän aikana muutoksia, että lapset menevätkin yökylään serkuilleen. Jihuu, laatuaikaa 😉 Golfia, wingsejä ja sitten hurrataan Tappara voittoon! Pelin tiimellyksessä kuron myös kommentteihin vastaamiset kiinni.

SUPERKIVAA ALKAVAA VIIKONLOPPUA 

alle


torstai 31. maaliskuun 2016

Lounashommeleita & ruokaisa salaatti

Lunch 1Lunch 6Lunch 5Lunch 3 Lunch 4
HEIPSULI!

Hitsi vie, mikä sumu täällä on tähän asti ollut. Hyvä, kun on eteensä nähnyt. Juuri kävimme pikkuisen kanssa kaupungilla jälkitarkastuksessa tuon murtuneen sormen takia ja siellä kaupungilla oli ihan kevät; aurinko paistoi lämpimästi ja linnut lauloi. Onneksi toimme kevään tullessamme tänne kotinurkillekin.

Piti ensin laittamani tänään taas vähän pohdiskelevampaa juttua elämästä. Mikälie analyyttinen kausi menossa, mutta pohdiskellaan sitten taas vaikka viikonloppuna paremmalla ajalla 😉 Keskitytään tänään siihen itseensä eli ruokaan. Lounas on aina ollut mulle sellainen pullonkaula. Varsinkin työpäivien aikana. Aika usein sitä tulee syötyä liikaa tai sitten aivan liian vähän. Tai sitten muuten vain nuo ravintoarvot eivät ole ihan balanssissa. Tulee verensokeripiikkejä ja niitä laskuja, jotka vaikuttaa vireystilaan. Vaikka usein syön aamukahvitauolla välipalaa, niin nälkä hiipii klo 11.oo maissa. Ja jos nälkä pääsee liian kovaksi eikä eväitä ole mukana, niin helposti tulee sorruttua noutoruokaan. Ja sen tietää, sitten kun syö lounaaksi pitsan puolikkaan tai salaattikebabin. Iltapäivä menee ihan ähkyissä ja tuntuu, ettei ajatuskaan kulje. Mulle käy usein näin aika herkästi myös kovin hiilaripitoisen ns. kunnon kotiruoankin jälkeen. Pastaruoat on ollut ehdoton nounou työpäivien aikana.

Tosin, tänään söin gluteenitonta pastaa eikä ähkyä tullut. Liekö sitten uskon asia vai mikä, mutta mulla tuo gluteeniton toimii pastaruoissa. Eilen lounaaksi tein kuvissa näkyvän salaatin. Olin aamupäivällä hetken töissä, josta suikkasin kampaajalle. Kampaajan tuolissa istuessani aloin haaveilemaan falafel-salaatista ja olin pomminvarma, että pakkasessa on falafel-pyöryköitä. Eipä ollut, mutta ei hätää. Tuo soijarouhe ajoi asiansa loistavasti.

Ruokaisat salaatit, ne on ne missä mä ajattelin tämän kevään pitäytyä. Mitä lounaisiin tulee. Syksyllä sitten vaihdetaan lennosta salaateista keittoihin 🙂  Salaatin kokosin yksinkertaisesti näistä ainesosista:

maustettu ja paistettu soijarouhe
1/2 punasipulia siivutettuna ja paistettuna
rucolaa
lehtikaalia
1/2 avokado
parsakaalia
cashewpähkinöitä

kastike
turkkilaista jugurttia
minttua
timjamia
suolaa
hunajaa

Käytin tällä kertaa Hälsans Kökin soijarouhetta ja se on kyllä mun suokkaria. Maustettu ihan tosi hyvin eikä olisi tarvinnut lisämausteita. Lorautin kuitenkin hieman lisäksi sitä srirachaa, jota lorauttelen joka ruokaan. Voi ei, mun piti jatkaa nyt jotain tosi fiksua liittyen lounasjuttuihin, mutta meillä kävi juuri ovella ehkä maailman suloisin koiranpentu (tsekkaa vaikka snapchatista) ja ajatus karkasi. Hih, koira- ja ihmisvauvoille tulee näemmä lässytettyä samalla äänenpainolla. Tahtoo tuollaisen koiran! Tosin ei näillä allergioilla ja reissaamisilla ihan kannata sellaista hankkia. Nautitaan siis tuosta naapurin wienerschnitzelistä…vai mikä se rotu nyt oikein olikaan 😀 (toim.huom. tsekkasin ja oikea rotu on kleinspitz).

TORSTAITERKKUSIN,

alle


keskiviikko 30. maaliskuun 2016

3 x suklaavanukas

MOIKKAMOI

ja hirmuisen paljon kiitos vastaanotostanne tuohon eiliseen postaukseen. Ihana huomata, että mä en olekaan ihan outo lintu. Sen suhteen, että en kaipaa mitään ylimääräistä liftuppia suhteeseen. Toki suhdetta tulee hoitaa eikä ne irtiotot haittaa suhteelle tee. Mutta pääasia on se, että osaa nauttia siitä parisuhteesta myös arkena. Koska sitähän se meikäläisten elämä suurimmalta osalta on! Ihanaa (ja välillä kaoottista) arkea 🙂

Viime aikoina on taas tuntunut hyvältä idealta syödä terveellisesti. Herkutella terveellisesti. Voipi olla, että ne muutamat suklaamunat pääsiäisen aikana ajoi taas tähän. Ajattelin jakaa teille nyt kolme astetta terveellisempää suklaavanukasta, joista tämä eka on uusin tekeleeni. Ihanan Sohvin ohjeella tehty ja ah, niin hyvää! Hiukkasen muutin reseptiä ja vaihdoin mm. vanHoutenin raakakaakaojauhoon.Chiapudding 1 Chiapudding 2

SUKLAACHIAVANUKAS

4 dl mantelimaitoa
1 dl chia –siemeniä
4 taatelia
0,5 dl raakakaakaojauhetta
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa
(kookoshiutaleita
marjoja)

Poista taateleista siemenet ja sekoita kaikki ainekset blenderissä sileäksi. Annostele tarjoiluastioihin ja anna tekeytyä yön yli. Korisele kookoshiutaleilla ja jäisillä marjoilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

RAAKASUKLAAMOUSSE

1 banaani
1 avokado
2 rkl kookosöljyä
3 rkl raakakaakaojauhetta
1 rkl hunajaa
ripaus merisuolaa

Sekoita blenderissä ainekset kuohkeaksi vaahdoksi. Anna tekeytyä jääkaapissa noin tunnin ajan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

TERVEELLINEN SUKLAAMOUSSE

1 kukkakaalin kukinto
1 dl raakakaakaojauhetta
1 rkl liivatejauhetta
hunajaa tai muuta makeutusta maun mukaan

Höyrytä kukkakaali pehmeäksi ja surauta se tehosekottimessa samettiseksi sileäksi.
Lisää muut ainekset ja sekoita hyvin. Annostele tarjoiluastioihin ja laita jääkaappiin reiluksi pariksi tunniksi.

***************************

Ekasta ja vikasta tulee annokset neljälle ja tuosta keskimmäisestä kahdelle. Aikas jytkyä tavaraa nämä kaikki ovat, joten montaa lusikallista ei kerrallansa pysty syömään. Nyt kuppi kahvia, vähän vielä suklaavanukasta ja muutama työjuttu. Palaan ajan kanssa kommenttienne pariin sitten illemmalla!

KESKIVIIKKOTERKUIN,

alle

PS. jokos siellä on muuten golfkausi korkattu? Instan puolella seuraavat tietävätkin, että käytiin eilen ekan kerran rangella tänä vuonna. En olekaan pariin vuoteen koskenut mailoihin, joten olin erittäin otettu siitä, että osuin edes palloon 😀 Tänään täytyy päästä treenaamaan uudelleen, kyllä se siitä!


tiistai 29. maaliskuun 2016

Kun parisuhde arkipäiväistyy

Suhde 3Suhde
Suhde 2 Suhde 1HELLUREI JA HYVIN HELLÄT TUNTEET 🙂

Älkää antako parisuhteenne arkipäiväistyä, sanotaan. Pitäkää huoli siitä, että vaalitte suhdetta ja pidätte siitä huolta. Totta tosiaan, mutta eikös sen pitäisi olla itsestäänselvyys ilman, että kukaan sitä erikseen painottaa? Mitäs jos rakastaa ihan syvästi sitä ehkä jonkun mielestä tylsää, tuttua ja turvallista arkipäiväistynyttä suhdetta? Johon ei tarvita romanttisia viikonloppuja Euroopan kaupungeissa tai shamppanja-aamiaisia sänkyyn sunnuntaisin? Parisuhdetta, jonka kohokohtia ovat ihan tavalliset tiistai-illat, kun lasten mentyä nukkumaan mennään tekemään iltapalaa keittiöön ja kikatellaan hölmöille jutuille. Joita kukaan muu ei edes ymmärtäisi. Arki-illat kun möllötetään molemmat omissa päissä sohvannurkkia, tehden omia juttujamme ja kun yhdessä tuumin suuntaamme unille kympin uutisten jälkeen. Niitä ihania perjantai-iltoja, kun lötkötetään vierekkäin ja katsotaan leffaa. Suloisia sunnuntaiaamuja, kun saa istua pitkän kaavan mukaan aamupalapöydässä ja jutella viikonlopun uutisista. Ilman mitään sen kummempia kommervenkkejä. Ja silti me tykätään ihan hirmuisesti. Päivä päivältä vielä syvemmin, jos vain mahdollista.

Arki on ihmisen parasta aikaa ja arkipäiväistynyt suhde on mulle luksusta. Se ei tarkoita, että liekki olisi sammunut. Ei lähellekään, vaan päinvastoin. Se tarkoittaa sitä, että voi luottaa ja uskoa siihen, että homma toimii. Kumpikaan ei vaadi kuuta taivaalta vaan arvostaa toista ihan siinä arjessa. Niinäkin aamuina, kun se toinen herää silmät sikkurassa hiukset päässä sojottaen väärällä jalalla mörrimöykkynä. Kunnioittaa toista ja niitä pienenpieniä arjen tekoja. Sitä, että saa silloin tällöin herätä kahvin tuoksuun. Sitä, että kauluspaidat on silitetty. Että se toinen vie lapset kouluun. Tai tuo kaupasta aamulla loppuneen maitolitran. Niin, että mitäs jos vain lakattaisiin yrittämästä liikaa ja pelkäämästä parisuhteen arkipäiväistymistä? Nautittaisiin niistä ihan pienistäkin jutuista siinä parisuhteessa? Siitä, että on joku siinä vierellä arjessa? Kunnioitettaisiin ja rakastettaisiin toista sellaisena kuin hän on? Eikä yritettäisi muuttaa mitään, mikä ei ole rikki. Don’t fix it if it ain’t broken!

Tällaisia tuli mieleeni jossain Piipsjärven kohdalla eilen illalla noin klo 21.25 kotiinpäin ajettaessa. Jälleen kerran mietin, että kuinka onnellinen ja kiitollinen sitä saakaan olla. Siitä, että on löytänyt rinnalleen ihmisen, jonka kanssa on tasan tarkkaan samalla aaltopituudella asioista. Jonka kanssa on niin hitsautunut yhteen, että se suhteen arkipäiväistyminenkään ei ole uhka vaan mahdollisuus. Mahdollisuus elää täysillä ja nauttia matkasta. Lisäksi tuli myös pohdittua sitä, että kuinka siistiä olisi asua paikassa, jonka nimi olisi Piipsjärvi. Tai Lumimetsä. Postitoimipaikka Hippi kävisi myös 🙂 Pitäkäähän silmät avoinna ja hymy huulilla. Elämä on aikas ihanaa 

AURINKOISIN TERKUIN,

alle


sunnuntai 27. maaliskuun 2016

Kuvia & kuulumisia

Pyha 3 (2)Pyha 10Pyha 6 Pyha 2 (2)Pyha 5 Pyha 1 (2) Pyha 9 Pyha 8 Pyha 7Pyha 2Pyha 1 Pyha 4 Pyha 3
HEISSULIVEI,

kamera on ollut täysin pääsiäislomalla, joten kännykkäkuvien varassa mennään! Pieni dejavu tuli tänään, kun kuulin yhden pikkuisen alle parivuotiaan itkevän tuossa lasten harjoittelurinteessä. Ei halunnut laskea sitten pätkän vertaa ja aikuisetkin siinä vieressä hieman tuskastuivat. Muistan kuinka aikoinaan pikkuinen ekaa kertaa suksilla 1 v 8 kk iässä ollessaan oli sitä mieltä, että tämä ei ole mun laji. Äitinä sitä jo surkutteli, että voi kökkö, kun olis niin kiva, että saatais laskettelusta koko perheen yhteinen harrastus. Little did I know. 2 v 8 kk iässä tuo pikkuinen itki ekan laskun jälkeen ”äiti ota luistimet pois”…ja niin sitä mentiin pulkkamäkeen, ilman niitä ”luistimia” 😀 3 v 8 kk iässä toinen innostui hiihtokoulussa Pekan opettamaan pizzapalaan ja siitä se sitten lähti. Koko perheen yhteinen harrastus.

Eli älkäähän heittäkö kirvestä kaivoon, mikäli lapset eivät heti innostuisi laskettelusta. Mun mielestä pääasia on se, että mennään lasten ehdoilla. Ei väkisin voi pakottaa toisia tykkäämään lajista. Mistään lajista. Tällä hetkellä me ollaan löydetty lasten kanssa offarit ja tykätään ihan hirmuisesti. Itse rinteetkin ovat kyllä aamupäivät hyvässä kunnossa, mutta tuolla offareilla ei edes plusasteet paina iltapäivästä. Varovasti kyllä saa mennä, nimim. melkein puuta päin 😉

Nyt takkamakkarat tulille ja sitten saunaan! Pääsiäinen on kyllä ihana, melkein yhtä ihana kuin tuo Pyhän visuaalinen ilme 

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle

PS. mummu on onnensa kukkuloilla myös, pärjäilee päivät hienosti mökissä ja illalla viedään aina ”tuulettumaan”. Eilen käytiin Ahdilla Huttu-Uulan pääsiäisbuffetissa ja tänään shoppailemassa hotellilla. Ei siihen onneen paljoa tarvita!