maanantai 17. syyskuun 2018

Onnistuneen maanantain resepti & munakoisovuoka

8

HEIPPAHEI!

Onhan siellä vietetty ihana maanantai tähän mennessä? Onnistuneen maanantain resepti ei paljoa vaadi: Hetki venyttelyä sängyssä ennen ylös nousemista. Yksi oikealla jalalla sängystä alas astumista. Ei väärällä jalalla. Muutama ropina sadetta ikkunaan. Yksi keltainen sadetakki ja yhdet yli-isot klonksuvat saappaat koiran ulkoilutuslenkille. Iso tujaus oman asenteen buustaamista tulevaan viikkoon. Pitkästä aikaa muutama kappale Laura Pausinia Spotifysta. Kaksi munakoisoa. Yksi parmesanköntti. Kaksi Muttipurkkia. Puoli punttia tuoretta timjamia. Loraus hunajaa. Roiskaus chililastuja. Kaksi mozzarellapalloa. Kaksi sivuaskelta oikealle, toiset kaksi vasemmalle. Pepun pyöritystä myötäpäivään kolme kertaa ja vastapäivään toiset mokomat. Hurjan paljon itsekseen hihittelyä ja yksi iso oivallus: jälleen aloitettiin puhtaalta pöydältä tämä viikko.

Joten hei, omasta asenteestahan se on tämä maanantaikin kiinni, eikös? Jotkut klaaraavat maanantain kuin Karvinen, toiset taas omalla tavallaan uudesta alusta nauttien. Itse kuulun tähän jälkimmäiseen. Ei minua haittaa, vaikka some täyttyy maanantain vihausmeemeistä. Mä uskon positiivisen ajattelun voimaan ja sen sijaan, että keskittäisin energiani tähän väsymykseen, joka johtuu täysin kello neljä soineesta herätyskellosta, keskityn siihen ajatukseen, että tänä iltana pääsee ajoissa nukkumaan. Sen sijaan, että harmittelisin tuota lonkeron harmaata ilmaa ja sen mukanaan tuomia aikataulumuutoksia, olen onnellinen yllättävästä mahdollisuudesta kokeilla tänään lounaaksi jotain uutta. Sen sijaan, että olisin häärännyt erään projektin parissa keittiössä koko päivän ja yrittänyt vähäisessä valossa tuon projektin tuotokset kuvata. Onneksi kalenterissa oli muutama tunti tyhjää toisena päivänä tällä viikolla. Sellaisena aurinkoisena päivänä, kun valoa riittää kuvauksiin paremmin.

Munakoiso on kasviksista ehkä yksi kauneimmista. Hävettävän harvoin siitä on tullut laitettua. Mutta kiitos jälleen tuon Ellan Toscana -kirjan, innostuin sitä kokeilemaan. Munakoisovuoan alkuperäinen resepti löytyy Ellan kirjasta. Itse sovelsin reseptiä tuttuun tapaani hieman. Makunystyräni kun ovat sitä mieltä, että munakoiso tykkää hieman  tulisemmastakin kaverista, tuon täyteläisen kaverinsa nimeltä Parmigianon lisäksi.

MUNAKOISOVUOKA

2 munakoisoa
2 prk Mutti tomaattimurskaa
puoli punttia tuoretta timjamia
suolaa
hunajaa
kuivattuja chililastuja
muutama pyöritys mustapippuria myllystä
raastettua parmesania
pari palloa mozzarellaa revittynä

-laita uuni lämpiämään 175 asteeseen (kiertoilma)
-leikkaa munakoisot pituussuunnassa ohuiksi siivuiksi ja paahda niitä hetki molemmin puolin pannulla
-laita munakoisot sivuun odottelemaan
-lisää paistinpannuun tomaattimurskat, timjamia, ripaus suolaa, loraus hunajaa, kuivattuja chililastuja ja mustapippuria
-anna porista viitisen minuuttia
-lado uunivuoan pohjalle ensin munakoisoviipaleita, sitten tomaattikastiketta ja parmesanraastetta
-toista niin kauan kuin aineita riittää (johonkin väliin voit lisätä myös vähän mozzarellaa)
-päällimmäisiksi levittele revittyä mozzarellaa
-paista uunin keskitasolla noin 35 minuuttia tai kunnes juusto on kauniisti ruskistunut
-anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua…tai anna ainakin hieman jäähtyä ennen syömistä! Nimim. yksi kielensä polttanut 😛

Semmotteisia sitten tähän maanantaihin. Ja hei, ilmakin alkoi juuri kirkastumaan! Hain kipuisen esikoisen kesken koulupäivän pois koulusta. Tässä nyt tutkaillaan, että millainen tauti on laatuaan. Ei oikein varsinaista flunssaa eikä vatsatautiakaan, mutta ehkä jotain siltä väliltä. Taidan mennä tähän väliin ottamaan yhdet tujaukset inkiväärishottia, just in case 🙂

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,

 


sunnuntai 16. syyskuun 2018

Hyvinvointia hellivät hetket arjen keskellä & arvonta

68

 

Kaupallinen yhteistyö: Nordqvist

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA IHANAT!

Tiedättekö sen tunteen, kun keho ja mieli puhuvat samaa kieltä? Kun koko kroppa on levollisessa tilassa ja heijastaa kaiken sen tyyneyden mielen sopukoihin. Se on sellainen olotila, mihin sitä arjen keskellä pyrkii. Olotila, johon harvemmin pääsee ilman tietoista harjoittelua. Ilman pysähtymistä ja arjen kiireiden katkaisemista. Olemme puhuneet hirmuisen paljon hyvinvoinnista täällä blogin puolella viimeisen vuoden aikana. Hyvinvoinnista ei voi mielestäni kuitenkaan koskaan puhua liikaa. Taannoin määrittelin hyvinvoinnin seuraavasti: ”Sitä, että tuntee olonsa energiseksi, jaksaa arjessa ja lisäksi riittää vielä paukkuja pikkuisen ylimääräiseenkin. Sitä, että hymy ylettää päästä varpaisiin, sisältä ulos.” ♥  Tunnen, että kokonaisvaltainen hyvinvointini lähtee minusta itsestäni ja on kiinni omista valinnoistani. Kaupallisen yhteistyön myötä Nordqvistin kanssa pääsin jakamaan teille pieniä palasia arjesta, sellaisia hetkiä, joiden avulla minä voin hyvin.

”Eletään aivan tavallista torstai-iltapäivää kotitoimistolla. Huomaan silmieni hieman väsyvän tietokoneruudun katselusta. Oion jalkojani työpöydän alla ja venyttelen niskaani puolelta toiselle. Ajatus takkuaa eikä kirjoitustyöstä oikein tule mitään. Onneksi olen oppinut lukemaan kehoni kieltä. Tällä kertaa se kertoi tarvitsevansa pientä taukoa. Kävelen keittiöön vanhan talon lattian naristessa jalkojeni alla. Napsautan vedenkeittimen päälle ja valitsen juuri tuohon hetkeen sopivan teemaun. Jo teen nimikin, Päivänpaiste, saa mieleni hymyilemään. Annan teepussin hautua muutaman minuutin ajan kuumassa vedessä. Nappaan keittiön pöydältä mukaani sisustuslehden ja suuntaan kohti sohvannurkkaa. Nostan jalat sohvalle, suljen silmäni ja hörppään teetä. Valkoinen tee, vadelmanlehti ja laventeli, tuon iltapäivän kolmikko, joiden avulla rentoudun hetken sohvannurkassa. Ennen kuin lapset tulevat koulusta ja talo täyttyy äänistä.”

Tuntuu, että kaikkien arki on näinä aikoina kovin kiireistä ja ruuhkavuodet ovat terminä tulleet enemmän kuin tutuksi. Kiireen keskellä sitä olisi helppo unohtaa oma hyvinvointi. Varsinkin meille, keille lasten hyvinvointi on prioriteettilistan kärjessä. Itse havahduin taannoin siihen tosiasiaan, että jotta pystyn huolehtimaan lasteni hyvinvoinnista, tulee minun ensiksi huolehtia siitä, että minä voin hyvin. Silloin opettelin tietoisesti ottamaan aikaa itselleni. Aloitin juoksuharrastuksen ja palasin lenkiltä iloisena ja levänneenä. Huomasin, että liikunta oli minulle henkireikä. Pienten lasten kanssa kun helposti tunsi, ettei aikaa liikunnalle jää, niin teimme miehen kanssa kalenteriin tilaa molempien omille harrastuksille. 

”Tekisi mieleni sulkea hetkeksi silmäni, ajattelen. Mutta päätän juoda teen ensin loppuun. Olohuoneen nurkassa ujeltaa tuuli ja tuo lämmin tee tekee hyvää. Niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Mieleni avulla matkaan jonnekin kauas. Lasken teeni olohuoneen pöydälle ja huomaan rentouttavan lihaksiani tietoisesti. Kuinka ihana olo tuleekaan, kun luvan kanssa antaa leuan tippua alas. Suu ammottaa auki ja posket valahtavat rennoksi. Kuvittelen, että hartiani painavat miljoona kiloa ja hartianikin lysähtävät alas. Tunnen venytyksen niskassani. Ihan vain tuon pienen liikkeen avulla. Kallistelen päätä puolelta toiselle ja kuulostelen, kuinka jumissa niskalihakset ovatkaan. Kääräisen hetkeksi viltin jaloilleni ja jatkan tuota pientä, mutta sangen tehokasta rentoutusharjoitustani.”

Tätä nykyä lapset ovat jo sen verran isoja, että pystyn lähtemään urheilemaan silloin kun kiireiltäni ehdin. Mutta välillä kiire painaa päälle niin paljon, että paukkuja ei työpäivien jälkeen enää juoksulenkille riitä. Olen opetellut kuuntelemaan itseäni ja tiedän, milloin lähteä hikilenkille ja milloin vastaavasti lähteä leppoisalle kävelylenkille. Yhtäkaikki, molempien jälkeen olo on varsin hyvinvoiva. Uskon vahvasti liikunnan parantavaan voimaan. Siihen, että kun keho voi hyvin niin mieli voi hyvin. Niinä päivinä, kun en ehdi tai jaksa lähteä liikkumaan, pyrin kuitenkin ottamaan hetken itselleni. Joskus se on aamuisin ennen kuin muu perhe herää. Toisinaan kesken kotitoimistopäivän. Iltaisin huomaan aika usein iltaruoan jälkeen pötköttäväni hetken sohvalla napit korvissa äänikirjan parissa.

Ja tiedättekö, mikä on kaikista paras muutos itsessäni? Se, että aiemmin olisin tuntenut syyllisyyttä niistä pienistä varastetuista hetkistä. Tuntenut, että sillä aikaa olisi pitänyt viikata pyykkiä tai tyhjätä astianpesukone. Iän myötä olen tullut sallivammaksi itselleni. Osin ehkä juuri sen takia, että olen huomannut noiden pienien rentouttavien hetkien suuren merkityksen arkeeni.

Kampanjan myötä pääsin tutustumaan Nordqvistin Feel Good -teevalikoimaan. Feel Good  on tuotesarja, jonka perustana on kehon ja mielen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Se sisältää raikkaita makuja ja hyvinvointia tukevia raaka-aineita, kuten inkivääriä ja kurkumaa. Nämä Rainforest Alliance -sertifioidut teelaadut ovat omiaan juurikin arjen pieniin breikkeihin. Niihin hetkiin, joissa tulee buustattua hyvinvointia arjen aherruksen keskellä. Syy minkä takia olen aina suosinut Nordqvistin teelaatuja on toki ylivoimainen ja puhdas maku, mutta myös se että itse perheyrityksen osakkaana haluan tukea suomalaisia perheyrityksiä. Kuten Nordqvistia, joka on jo liki neljäkymmentä vuotta sulostuttanut meidän suomalaisten teehetkiä. Nordqvist ei vain osta teelaatuja maailmalta, vaan tuo niihin aivan uutta lisäarvoa yhdistämällä hyvään teehen esimerkiksi marjoja ja hedelmänpaloja, kukkasia sekä erilaisia aromeita.

”Vähitellen tunnen että ajatukset virtaavat jälleen virkeämmin. Avaan silmäni ja hiljalleen nousen istumaan. Miten sitä tuntuukin, että aivot olisivat saaneet yöunien verran vapaata. Olo on ihanan kevyt ja hyvä. Enää mitään paikkaa ei kolota, niska ei kiristä eikä silmät arista. Tämä on se olotila, johon tulen pyrkimään joka päivä työn lomassa, päätän. Myös niinä kiire päivinä, kun tuntuu, ettei ehtisi nousta edes tietokoneen ääreltä jääkaapilla käymään. Vien teemukini astianpesukoneeseen ja suuntaan kohti työhuonetta. Pysähdyn matkalla rapsuttamaan koiraa, joka kellistelee selällään rapsutuksia odotellen. Miten hyvältä toisen pehmoinen turkki tuntuukaan kosketuksen alla. Tuntuu, että tuon oman pienen hetkeni, feel good – teehetkeni ansiosta aistini ovat jälleen terävöityneet, ilme kirkastunut, mieli levollisempi ja ajatukset saaneet uutta puhtia.”

Teelaatuja löytyy jokaiseen hetkeen; aina piristävistä teelaaduista rentouttaviin. Itse koukutuin valkoiseen teehen aikoinaan imettäessäni esikoista. Silloin toinen sai vatsanpuruja mustasta ja vihreästä teestä. Tällä hetkellä juon kaikkia teelaatuja, mutta jos haluan herkutella, päädyn usein mustikkamuffinssin makuiseen valkoiseen teehen. Hyvän olon Feel Good -tuotesarjasta olen ihastunut Päivänpaiste -nimiseen teehen. Se sisältää vadelmalla ja laventelilla maustettua valkoista teetä. Se löytyy Nordqvistin Aamusta-iltaan pussiteevalikoimasta. Kyseisestä pussiteevalikoimasta löytyy Päivänpaisteen lisäksi Aamuvirkku, Iltapäivän Onni ja  Uni-Jukka -teepusseja. Aamu polkaistaan käyntiin unihiekat silmistä karistavalla Aamuvirkulla, jossa maistuu inkivääri ja sitruunaruoho. Iltapäivän Onnen löytää kurkuman ja chai-aromin avulla. Iltaa kohden rauhoitutaan Uni-Jukan seurassa nauttien kamomillan, kanelin ja vaniljan makuyhdistelmästä.

KILPAILU:

Nyt teilläkin on mahdollisuus päästä nauttimaan hyvänolon hetkistä ja maistelemaan Feel Good -teelaatuja. Vastaamalla alla olevaan kysymykseen tämän postauksen kommenttiosiossa, olette mukana Nordqvistin teepaketin arvonnassa. Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy 30.9. Arvonnan säännöt löytyvät täältä.

Mikä on sinun feel good -hetkesi arjessa?

Hyvinvointi on elämän suurin rikkaus. Hyvinvoinnin yhtenä kulmakivenä on se, että oppii rakastamaan itseään sellaisena kuin on. Hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja olemaan itse itsensä paras ystävä ♥

LEVOLLISIN SUNNUNTAI-ILTATERKUIN,


lauantai 15. syyskuun 2018

French toast kinda morning

6

HEISSULIHEI

ja suloista lauantaiaamua ihanat lukijat! Takana yli 10 tunnin yöunet, verkkainen herätys sateenropinaan ja jalkopäissä unituhinaa pitävä karvainen kaveri. Vieressä se suurin rakkaus ja alakerrasta kuuluvat paljaiden pikkuvarpaiden tassutukset. Aamupalaksi nopeasti hieman erilaista puuron lisäksi. Pitkästä aikaa läsnä se toinen, joka hoitaa koiran aamulenkitykset.

Itse sain hipsutella sillä aikaa villasukissa keittiössä kynttilänvalossa. Paistaa vehnäjauhoissa ja punaisessa luomumaidossa kieritettyjä paahtoleipiä. Käännellä ne taiten sokerikaneliseoksessa. Rakentaa niistä neljä annosta turkkilaisen jugurtin, mustikoiden ja siirapin kera. Istua aamiaispöytään ja katsoa ulos pimeää syysmaisemaa. Pitää perhepalaveri ja päättää, että tänään ei suunnatakaan mökille, vaan nautitaan kaupunkielämästä.

Ehkä on taas korkea aika mennä katsomaan, mitä Tampereen Kauppahallissa tapahtuu. Se on ihana paikka, ei vain pelkästään näin lauantaisin, vaan aina! Illaksi taidetaan ottaa jotain grilliin menevää. Sen kanssa hunajatimjamiporkkanoita ja rapeaksi ruskistettuja perunoita. Yksi Netflix -sarja päätökseen ja uuden aloittaminen. Johonkin väliin ajoitettua juoksulenkkiä ja ennen saunaa puutarhahommia.

Tänä aamuna on taas miljoona syytä olla kiitollinen. Sydän pakahtuu ajatuksesta, että siihen kiitollisuuteen ei jälleen tarvita mitään maata mullistavia. Ihan vain se, että on lauantai. Ja ne french toastit. Taustalla huriseva astianpesukoneen ääni ja eteisen lattialla koiran kanssa painiva reissumies.

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,


perjantai 14. syyskuun 2018

Millainen sisustaja minä olen?

8

HEIPPA PERJANTAIHIN!

Sain ihanalta Lauralta HomeviaLaura -blogista jo elokuun puolella sisustushaasteen, johon vihdosta viimein ehdin tarttua. Työn alla tämä on ollut monta kertaa, mutta aina on tullut jotain muka akuutimpaa. Perjantain kunniaksi siis juttua minun sisustustyylistäni. Joka ainakin pidempään mukana olleille lukijoille kertoo sen, että meillä mennään / on menty aika pitkään samoilla huonekaluilla. Sisustusesineillä olen vaihdellut ilmettä vuosien varrella, mutta lukuunottamatta tähän kotiin ostamaamme pientä ruokapöytää ja neljää tuolia, huonekalut ovat kulkeneet matkassamme jo kauan. Puunvärisiä huonekaluja on tullut käsiteltyä mustaksi, mutta esimerkiksi tuo nykyään musta vitriinimme, sivupöytä ja alakerran tv-taso ovat ne samat, jotka ostimme muuttaessamme taannoin isompaan asuntoon. Tuo aikamääre taannoin tarkoittaa vuotta 2003 🙂

Musta vanha arkkupöytä edellisestä kodistamme majailee telkkarin edessä alakerrassa. Sekin on miehen aikoinaan poikamiesboksiinsa ostama, joka vain sain mustan maalin päällensä. Sohvat hankimme edelliseen kotiimme vuonna 2010. Ne ovat jo sen näköisetkin, että niillä on ikää. Istuin- ja selkäpehmusteiden päällysiä on tullut pestyä, mutta rungon päällyset olen pessyt vain kerran. Vaikka aina haaveilen uusista sohvista, niin tiedän, että ei siinä olisi mitään järkeä ostaa tähän hätään uusia sohvia. Niin kauan kuin koira saa mennä sohvalle, niin peitellään likatahroja taljoin ja viltein. Tykkään juuri näistä sohvista ja kun oikein kyllästyn, niin puran sohvat osiin ja puen ne vuosi takaperin ostamillamme vaaleanharmailla päällysillä.

Mitä kotisi tyyli kertoo sinusta?

Toivon, että kotini tyyli kertoo siitä persoonasta eli minusta, jolle tärkeintä on oma perhe ja koti. Jo pienestä asti minulle on ollut tärkeää sisustaa huoneeni ja myöhemmin kotini niin, että viihdyn siellä. Siellä saa olla rosoisuutta ja aikaa kerrostettuna. Sen ei täydy olla tiptop, mutta sen täytyy kestää elämää  ja sen pitää olla helposti muunneltavissa olemassa olevilla huonekaluilla. Lukuunottamatta 17 neliön opiskelijakämppääni, kaikki kotini ovat olleet pohjiltaan ja huonekaluiltaan sellaisia, että siellä on ollut mahdollisuus pikaisella rymsteerauksella saada uutta ilmettä. Kotini tyyli kertoo minusta myös sen, että ihmisenä olen hurjan turvallisuudenhakuinen (mustavalkoharmaa  sisustustyyli), mutta välillä kaipaan elämääni säpinää (keväisin vaaleanroosa sisustuksessa).

Toivon, että kotini sisustus kertoo myös sen, että olen tyytyväinen tässä ja nyt. Ei ole tarvetta suuriin muutoksiin, vaan osaan nauttia olemassa olevista jutuista. Kuten arkeenikin, myös sisustukseen pyrin tuomaan ihan pienillä muutoksilla vaihtelua. Tyylini on vuosien varrella vain vakiintunut; tiedän esimerkiksi, että enää minun ei kannata tuhlata värikkäisiin tyynyliinoihin kausittain, sillä kyllästyn väreihin hirmuisen helposti. Parempi mennä tällä tutulla ja turvallisella, omaa silmää miellyttävällä sisustustyylillä.

Mikä on kotisi persoonallisin sisustusesine?

Se on ehkä tuo hassu ihmisfiguuria esittävä patsas, joka on kulkeutunut meille lapsuudenkodistani. Tai kulkeutunut ja kulkeutunut…jäänyt tänne lapsuudenkotiini. Meillä on veljeni kanssa siihen yhteishuoltajuus, mutta näemmä se majailee meillä. Mummulassa se oli aikoinaan pylvään päällä olohuoneen nurkassa. Kuitenkin niin paraatipaikalla, että kun sen taakse sytytettiin tunnelmavalo se pääsi oikeuksiinsa. Tällä hetkellä se majailee ruokahuoneen senkin päällä. Ehkä pitäisi nostaa se taas näkyvämmälle paikalle.

Onko kotonasi jokin sinulle tärkeä esine, jota et ole esitellyt julkisesti? Miksi?

Ei taida olla. Toki on jotain sellaisia arvokkaita esineitä, joita en ala blogissa julkisesti tietoisesti esittelemään. Mutta nämä ovat suurimmaksi osaksi esineitä, joita ei ole täällä kodissamme, vaan ne on paremmassa säilytyksessä muualla. Kodistamme löytyy muutamia taidetauluja, joilla on tunnearvoa sekä Oriveden mummulta saamani kultainen medaljonki. Nekin olen muistaakseni kyllä esitellyt. Yksi niistä on tuo kasvoton tyttö, joka on kultaisin kehyksin kehystetty.

Miten sisustustrendit tai muiden mielipiteet vaikuttavat sisustusvalintoihisi?

Onneksi en ole sisustusbloggaaja, sillä en tänä päivänä juurikaan ehdi seurata sisustustrendejä 😀 Kautta aikain olen luonut omat trendini, jotka taitavat olla vuodesta toiseen samoja. Kestävän kehityksen trendejä. Toki aina välillä saan lukijoilta myös negatiivista palautetta meidän sisustuksesta, mutta en ota siitä nokkiini. Kaikki sisustavat kotinsa, niin kuin haluavat. Sellaiseksi kodiksi, jossa viihtyvät. Ja vastaavasti kaikilla on oikeus sanoa oma mielipiteensä.

Oletko jättänyt jotain ostamatta, koska se ei ole vallitsevien trendien mukainen tai ei sovi Insta-feediisi?

En todellakaan! Kuten kerroin joskus, niin minua ehkä hieman hävettää ja häiritseekin se, että en osaa katsoa Insta-feediäni sillä silmällä, että suunnittelisin sen harmonisesti. Vaikka meillä sisustuksessa ei juuri värejä näy, niin tuolla Instan puolella on sellainen iloinen sekametelisoppa. Ja mitä tulee tuohon ostamatta jättämiseen, koska kyseinen esine ei olisi vallitsevien trendien mukainen…ks. edellisen kysymyksen vastaus. Olen armottoman ulkona trendeistä. Vuodesta toiseen.

Oletko hankkinut jotain kotiisi vain siksi, että koet sen sopivan imagoosi tai miellyttävän muita?

En tiedä onko se ikä vai se, että on blogannut jo pian yhdeksän vuotta, mutta koen että minulla ei ole mitään tarvetta miellyttää ketään valintojeni kautta. Tätä nykyä tulee ostettua tarpeeseen. Toki pienet heräteostokset silloin tällöin piristävät päivää. Kuten tuossa kerroin, niin sohvapöytämme on hajoamispisteessä. Se on syy ostaa uusi sohvapöytä.  Mutta ostaisinko enää ostamisen vuoksi? En ostaisi.

Koetko paineita ostaa pieniä tai isoja kodinsisustusta päivittäviä tuotteita – olipa ne sitten tuoreita kukkia tai samettisohva, jotta saisit kauniita kuvia?

Tunnen olevani vastarannankiiski, kun vastaan tähänkin, että en missään nimessä 😀 Tiedän, että tätä tapahtuu bloggaajien keskuudessa. Että blogit saavat sisältöä siitä, että sohvapöytä vaihtuu kuukauden välein. Mikäli kokisin, että minun täytyy ostaa kodinsisustusta saadakseni blogiini sisältöä, voisin lopettaa tämän homman samantien. Tunnen, että siinä tavallaan huijaisin myös lukijoitakin enkä näyttäisi sitä todellista elämää.

Tuoreita kukkia ostan joka viikko ja kyllä, joskus myös kuvia varten. Mikäli esimerkiksi asiakas haluaa kuviin kukkia, niin tottakai niitä ostan, jos edellisviikkoset ovat jo rupsahtaneet. Tämä on kuitenkin ammattini, niin asiakkaan kuvatoive edellä mennään kaupallisissa yhteistyöpostauksissa.

Mitä asioita kotisi sisustuksessa rajaat pois kuvista?

Tässä taannoin näytin kotiamme sellaisena kuin se oli juuri silloin kuvaushetkellä. Rajaamatta mitään pois. Mutta kyllä usein rajaan koiran lattialla lojuvat lelut ja esimerkiksi keittiöntasoille kertyvät krääsät pois kuvista. Tämäkin on vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta bloggaminen on kodin siisteyden ylläpidon kannalta erittäin kiva ammatti; ennen keittiökuvia tulee usein siivottua keittiö ja ennen olohuonekuvia kerättyä Tobyn lelut takaisin koriin, ojenneltua vähän sohvatyynyjä ja joskus myös pyyhittyä pölyt olohuoneen pöydältä.

Ehkä vastaukseni olisivat olleet erilaisia, jos blogini olisi täysin sisustusblogi. Näin lifestylebloggaajan näkökulmasta sisustuspostaukset ovat vain yksi, mutta sitäkin mielenkiintoisempi, osa blogia. Joskus jätän julkaisematta sisustuspostauksen, sillä tunnen että en viitsi näyttää enää samoja nurkkia kymmenettä kertaa. Mutta toisaalta, kuten kerroin niin en ole valmis niitä nurkkia uusilla hankinnoilla koristamaankaan vaihtelun takia 🙂

Hei, vaikkei tänä iltana blogin puolella myysseilläkään, niin voipi olla, että Insta storyn puolella myysseillään. Joten ehkä nähdään siellä perjantai-illan tunnelmissa?

IHANAA PERJANTAITA TOIVOTTAEN,

PS. Kiitos Lauralle vielä haasteesta – haasteen saa napata täältä blogistani mukaan, olkaattehan hyvät ♥

 


torstai 13. syyskuun 2018

Selviytymispaketti flunssakauteen

2

Kaupallinen yhteistyö: Life
HEIPPAHEI IHANAT!
Tämän tästä iltaisin sohvalla kylkeeni on tullut kyhnyttämään lapsi, joka  on valittanut milloin päätään, milloin yskinyt, milloin niiskuttanut surkeasti. Silmät hieman verestäen ja posket helottaen. Ilman kuumetta, onneksi. Vaikka kesä oli lämmin ja jatkui pitkään, niin tuntuu että flunssakausi tavoitti tänä vuonna aiemmin kuin ennen. Ensimmäiset nuhaflunssat meillä koettiin jo heti koulun alkamisen jälkeen. Lapset kertoivat oppilaskadosta kouluista. Syysflunssa oli kaatanut niin oppilaita kuin opettajiakin petiin. Miten selvitä flunssakaudesta? Siitä lähdin teille kirjoittelemaan Lifen brändilähettilään ominaisuudessa. Postaus on siis toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lifen kanssa.
Palataanpa ajassa hieman taaksepäin. Elettiin heinäkuun puoltaväliä. Helle puski sisään ovista ja ikkunoista. Huomasin kesken työpäivän palelevani. Iltapäivää kohden silmiä aristi tietokoneen ruutua katsellessani ja vedin villatakkia tiukemmalle. Enää yksi työpäivä ennen lomaa ajattelin. Ja kuinka tyypillistä minulle oli sairastua juuri ennen lomaa! Silloin kun kroppa alkaa olemaan jo puoliksi rennossa mielentilassa. Kun se antaa periksi flunssapöpöille. Kroppa on loman alla kuin talo varustettuna avoimella ovella. Kutsumattomat vieraat, tässä tapauksessa nuo flunssapöpöt olivat odotelleet oven takana sopivaa saumaa tulla kylään. Työkiireistä kireä kroppa, tai tässä havainnollistavassa esimerkissäni tuo talo, ei ollut valmis vastaanottamaan kutsumattomia vieraita. Mutta annas olla, kun kroppa rentoutuu ja ovet aukenevat, niin kutsumattomat vieraat ryntäävät sankoin joukoin sisään. Koska portsaria ei näkynyt mailla halmeilla. Tuo portsari, vastustuskyky nimeltään, on yksi hyvinvointimme tärkeimmistä tekijöistä.
Mitä oli mennyt vikaan, olinko päästänyt portsarin kesälomille liian aikaisin? En suinkaan, sillä tuo minulle niin kovin tärkeä tekijä ei ole lomaillut viimeiseen 43 vuoteen. En ollut vain pitänyt tuon talonvahdin puolia. Hän ei ollut saanut rakennuspalikoita työtehtäviinsä koko kesän aikana, sillä kuin varkain kesän alussa unohdin tyystin joka aamuiset vitamiinini. Lenkkeilylle ei jäänyt aikaa ja hei, kuka nyt malttaisi mennä nukkumaan ajoissa, kun kesän valoisat illat houkuttelevat valvomaan ulkona mahdollisimman pitkään. Vaikka aamuherätykset eivät kesän myötä siirtyneet myöhempään rytmiin.
Parin viikon kesäloma meni flunssassa. Tuolloin päätin varautua jo syksyn varalle. Tarkastella jälleen niitä hyvinvoinnin kulmakiviä, jotka ovat niin vastustuskyvyn kuin minkä tahansa hyvinvoinnin rakennuspalikoita. Tiedän, että olemme niin monta kertaa käyneet näitä tässä reilun vuoden aikana läpi ja nämä saattavat olla aivan selvää kauraa monelle, mutta käydään vielä kerran läpi ne seikat, joiden varassa hyvinvointi ja vastustuskyky lepää:
 ♡ riittävä uni
♡ terveellinen ravinto
♡ sykettä nostava, kohtuullinen liikunta
♡ henkinen hyvinvointi
Näistä kolme ensimmäistä vaikuttaa radikaalisti tuohon viimeisimpään; omalla kohdalla henkinen hyvinvointi koostuu pitkälti siitä, että nukun riittävästi, syön monipuolisesti ja liikun sykettä nostavasti. Kohtuudella ja kroppaa kuunnellen. Kun mielenvire on positiivinen ja on hyvä olla, niin nuo ulkopuoliset tunkeutujat, flunssapöpöt, pelästyvät eivätkä edes uskalla tulla ovelle kolkuttelemaan. Väsyneenä ja mielenvire matalalla ollessani huomaan, että ne pääsevät melko helpolla jallittamaan tuon portsarin ovelta hetkeksi syrjään.
Sen takia on tärkeää pitää huolta omasta hyvinvoinnista. Tätä hyvinvoinnin sanomaa olen yrittänyt myös lapsille välittää. Yrittänyt kertoa myös siitä, että välillä pelkkä uni, terveellinen ravinto ja liikunta ei riitä. Käsien pesun merkitystä ei voi ikinä vähätellä. Varsinkaan flunssa-aikana. Välillä tulee tilanteita, että on vain nostettava kädet pystyyn ja hyväksyttävä se tosiasia, että flunssa on päässyt niskan päälle. Oma akilleen kantapääni on se, että en malta flunssassa levätä. Pyrin taistelemaan flunssaa vastaan ja ellei kuumemittari värähdä oikein kunnolla minua ei vällyjen alta tavata. Tässä on minulle tavoitetta tulevaisuuteen; malttaa pysähtyä ja hyväksyä se tosiasia, että kun olen flunssassa on tärkeämpää pitää huolta itsestäni kuin niistä tekemättömistä töistä.
Levon ja muiden terveellisten elintapojen lisäksi on olemassa myös luonnollisia vaihtoehtoja, miten tukea ja buustata vastustuskykyä sisäisesti. Miten helpottaa oloa, jos flunsspöpö on päässyt nujertamaan? Vastustuskyvyn ja flunssakauden selättämisen tiimoilta kävin jälleen tapaamassa tuota ihanaa luonnonmukaisen hyvinvoinnin ammattilaista Maaritia Lielahden Life-myymälässä. Lifessä on tarjolla kattava valikoima tukemaan ja buustaamaan vastustuskykyä.
On hyvä keskittyä vastustuskyvyn ylläpitämiseen vuoden ympäri. Katsotaan ensin niitä vitamiineja ja lisäravinteita, joita minulla on päivittäisessä käytössä. Varsinkin niitä, joilla on merkittävä osa hyvän vastustuskyvyn ja sitä myötä flunssien ehkäisemisen suhteen. Hyvinvointi lähtee suolistosta, kuten sitä myötä myös vastustuskyky. Sen takia maitohappobakteerien käyttäminen ympäri vuoden on suositeltavaa. Ei vain ulkomaanreissujen ja lääkekuurien yhteydessä. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 80% vastustuskyvystä perustuu suoliston kuntoon, siksi on tärkeä huolehtia suoliston kunnosta ja hyvästä bakteerikannasta. Koko perheelle soveltuva Probiootti Comp sisältää kuusi miljardia maitohappobakteeria päiväannoksessa sekä lisäksi glutamiinia ja biotiinia, joka ylläpitää limakalvojen hyvinvointia. Probiootti Plus sisältää neljä erilaista terveyttä edistävää bakteerikantaa sekä bakteereiden hyvinvointia tukevia aineita.
Vaikka meillä Suomessa oli hyvä kesä ja saimme hienosti tankattua D-vitamiinia, niin sillä ei pitkälle pötkitä. Sen takia D-vitamiinit pitää ottaa purkista vuoden ympäri. Ja viimeistään flunssakauden aikaan D-vitamiinitankkaukset pitäisi olla kunnossa, sillä vitamiinilla on huikea osa ihmisen immuunijärjestelmän toiminnassa. Aurinko D -vitamiinilla on siis varsin suotuisa vaikutus kehon puolustusjärjestelmään ja se ylläpitää vastustuskykyä. Toki D-vitamiinien ja maitohappobakteerien myötä myös monivitamiinia on hyvä syödä ympäri vuoden.
Orastavaan flunssaan on hyvä puuttua jo ensi metreiltä. SOS Health Sinkki + C -vitamiinisuihkeesta sinkki sekä C-vitamiini imeytyvät suun limakalvoilta suoraan verenkiertoon. Molemmat, sekä sinkki että C-vitamiini edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Kuumat juomat ovat itselläni niitä flunssan esto- ja häätökeinoja. Kuumaan veteen sekoitettu Puhdistamon Mustikkapakurijauhe on todellista suomalaista superruokaa, joka sisältää hurjan paljon antioksidanttisia vaikutuksia tukemaan vastustuskykyä. Iltateen joukkoon olen raastanut flunssassa inkivääriä, mutta tästä lähtien taidan lurauttaa siihen Ginger Peoplen Inkiväärimehua. Jo vanha kansa luotti inkiväärin tulehduksia parantavaan vaikutukseen ja niin luotan minäkin.
Viime vuosina olen ihastunut kultaiseen maitoon eli hyvää tekevään kurkumalatteen. Jos on oikein kiire, niin käytän Sonnentorin Inkivääri-Kurkumalattea, jota sekoitan 1 teelusikallisen kuumaan mantelimaitoon ja lisään pienen lorauksen hunajaa. Sain Lifeltä myös ihanan kurkumalaten ohjeen, jonka sain luvan jakaa kanssanne:

KURKUMALATTE

2,5 dl manteli- tai kookosmaitoa
ripaus kardemummaa
1-2 tl agavesiirappia (makeustason mukaan)
1 tl Foodin Kurkumajauhetta
ripaus Foodin Ceyloninkanelia

Tee näin: Lämmitä maito, mutta älä päästä sitä kiehumaan. Sekoita maidon joukkoon kardemumma, kurkuma ja kaneli
Joskus vain käy niin, että flunssa iskee päälle, vaikka olisi kuinka hyvin yrittänyt sitä ehkäistä. Sille ei voi mitään eikä itseään kannata siitä soimata. Joskus on siis vain parempi luovuttaa ja sairastaa. Mutta on keinoja, joiden avulla helpottaa oloa. Edellä mainittujen kuumien juomien lisäksi suosittelen höyryhengitystä. Se avaa hetkessä tukkoisen nenän. Varovainen kyllä saa kuuman veden kanssa olla! Jo Oriveden mummuvainaa aikoinaan käytti Vogelin Echinaforcea lievittämään flunssaoireita. En muista, että mummu olisi koskaan ollut kipeä pitkän kaavan mukaan, joten se lienee tuon punahattu-uutteen ansiota, joka kohottaa vastustuskykyä ja täten auttaa nujertamaan flunssan. Meillä lapsilla menee usein flunssa inhottavaksi yskäksi. Sellaiseksi, joka valvottaa koko perhettä öisin. Sain Maaritilta testiin Vogelin Santasapina -valmistetta, luonnon omaa yskänsiirappia. Kuusenkerkät sisältävät mm. erilaisia eteerisiä öljyjä, hartseja ja parkkiaineita. Lisäksi ne sisältävät pieniä määrä C-vitamiinia ja erilaisia sokereita. Kerkkiä on perinteisesti käytetty käheälle kurkulle. Tätä täytyy heti kokeilla, mikäli flunssapöpöt pääsevät niskan päälle!

ID

♥ Life haluaa tarjota myös teille ihanille lukijoille mahdollisuuden hyvinvointiin. Sen kunniaksi saatte tämän vuoden ajan alennusta 20% koodilla atmarias Lifen verkkokaupassa tai kivijalkaliikkeissä tehdyistä normaalihintaisista Lifen oman tuotesarjan tuotteista! ♥

Onko siellä selvitty alkaneesta flunssakaudesta ehjin nahoin? Minä olen kokolailla, mitä nyt näitä kuvia kuvatessani olo oli hieman orastavan flunssainen, mutta flunssa ei tullut päälle. Suurimmaksi osaksi veikkaan, että se on sen ansiota, että kesäloman jälkeen laitoin taas elämän raiteilleen; muistan ottaa aamulla vitamiinini, nukun tarpeeksi, juon vettä päivän aikana, liikun sopivassa määrin ja hymyilen paljon! 🙂
VOIKAAHAN HYVIN,

 


« Vanhemmat
Uudemmat »