tiistai 23. huhtikuun 2019

Puutarhajuttuja & herkullista feta-parsapiirakkaa

2

MOIKKAMOI!

Yhtäkkiä päivän aikana vehreys on vallannut maiseman ikkunan takana. Tuotannon poijjaat kyselivät, että nostettaiskos jo meidän ulkokalusteet ulos ja hei mikä ettei! Niin ihanaa keliä luvattu muutamalle seuraavalle päivälle.

Tietää hyvää myös noiden mun yrtti-istutusten suhteen. Aurinko ja lämpö, bring it on. Vielä kun muistaisi sitten istutuksia kastella 😉 Sain kyselyä, että miten tuon kasvimaani toteutin, joten ilman muuta sen teille esittelen. Vaikkei se todellakaan ole kaikkien oppien mukaan oikein tehty. Mutta suonette anteeksi näin aloittelijalle. Postausta niistä luvassa vielä tällä viikolla.

Toiveissa olisi, että tuolta takapihalta saisimme ammentaa apetta ruoanlaittoon ja ruokapöytään koko kesäkauden. Yrttien lisäksi omissa lokeroissaan kasvaa mansikkaa ja hernettä. Muistan pikkutyttönä Oriveden mummulan hermeettiset hernepellot. Ja sen, kuinka kiva sieltä oli käydä napostelemassa herneitä pahimpaan nälkään. Ihan siinä mittakaavassa en herneviljelijäksi ajatellut ryhtyä. Ainakaan tässä vaiheessa. Lisäksi aiemmin suunnitelemamme perunamaa jäänee tällä haavaa tekemättä. Vaikka meillä onkin sellainen keltainen Texas Ranger -merkkinen perunamaan möyhijä varastossa valmiina odottamassa.ID

Vaikkei tuo puutarhamme vielä kukoistakaan, niin silti nautin jo nyt kävellä siellä ja tutkailla maasta puskevia kasveja. Ja eletään vasta huhtikuuta. Ihana kesä edessä! Eilen hain parsapiirakkaani timjamia takapihalta ja voi että, nautin siitäkin. Kiikutin vielä valmiin parsapiirakan pihalle (kevätiltojen aurinko on paras kuvausvalo ikinä) ja ripsottelin muitakin yrttejä piirakan päälle. Hetkessä herkullista. Ja hei miten se onkaan niin, että talvikautena unohtaa piirakat. Kesällä tulee leivottua monenmoista piirakkaa. Aika usein mökilläkin kuitataan lounas piirakalla ja salaatilla.

HELPPO & HERKULLINEN FETA-PARSAPIIRAKKA

1 valmispiirakkapohja
(tai itse tehty, joka on aina herkullisempaa)

Täyte
n. 300 gr vihreää tankoparsaa
sitruunan mehu
suolaa
2 kananmunaa
200 g majoneesia
100 g fetajuustoa
1 rkl kapriksia
mustapippuria myllystä

-poista parsoista kova ”kantapää”
-laita kattilaan vettä kiehumaan, lisää ripaus suolaa ja sitruunan puolikkaan mehu
-keitä parsoja noin kolme minuuttia ja jäähdytä ne
-painele piirakkapohja vuoan pohjalle (käytin leivinpaperia niin ettei tarvinnut voidella vuokaa)
-lado vuokaan parsat ja ripottele päälle kaprikset
-sekoita munat, majoneesi, murusteltu fetajuusto ja mustapippuri keskenään
-kaada parsojen päälle
-paista uunin alatasolla 175 asteessa (kiertoilmatoiminnolla) 25-30 minuuttia

Tässä piiraassa on suolaa fetajuuston ja kapriksien myötä (+ parsojen keitinvedestä), joten lisäsuolaa ei tarvita!

Mutta nyt viimeiset työjutut pois alta ja sitten autonnokka kohti kotia. Pihavaatteet päälle, koissuli viiden metrin remmiin ja kiinni terassin kaiteeseen. Vähän harmittaa, ettemme voi vielä pestä terassia ja laittaa tuoleja pöydän ympärille. Kunhan nyt saisimme tuon kivetyksen kuntoon, niin asennushiekan pöly ei enää pölyttäisi. Sitten on koko pihan remppa valmis ja voin sanoa, että vähän aikaa kestää ennen kuin mitään uutta projektia otamme työn alle! 😀

AURINKOISTA TIISTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,

 


maanantai 22. huhtikuun 2019

Mennään virran mukana ♥

6

HEIPPATIRALLAA

ja oikein ihanaa toisen pääsiäispäivän iltaa! Se, että jäimme pääsiäiseksi kotiin, oli paras ratkaisu ikinä. Tänä vuonna näin, ensi vuonna katsotaan tilanne uudelleen. Nämä neljä päivää ovat tuntuneet todellakin lomalta. Kuten torstaina kerroin, niin sen suurempia suunnitelmia ei ole. Ja se on ollut pääsiäisessä parasta. Ollakin, että ollaan saatu melkoisesti aikaan, niin silti olo on levännyt. Aamupalat ollaan poikkeuksetta syöty vasta 11 maissa eli yöunia on tullut posoteltua liki kellon ympäri. Kynnet on maalissa ja autokatoksen rimotus maalattu. Orapihlaja-aita on nyt siististi leikattu ja kaatopaikkakeikkoja heitimme muutamat.

Takapihan yrtti- ja istutuslaatikot ovat siinä vaiheessa, että yritit, herneet ja mansikat saavat tekeytyä rauhassa hallasuojien alla. Sain paljon kyselyitä IG Storyn puolella, että joko uskallan laittaa yrtit maahan. Kyllä mä uskalsin. Eihän tuo istutuslaatikon multa ihan maatasolla ole, mutta silti ymmärrän huolenaiheenne. Ja arvostan sitä 🙂 Tekemällä oppii. Katsotaan, miten nuo tuosta lähtevät kasvamaan. Ensi vuonna tietää olla sitten istutusten suhteen viisaampi, jos halla ne vie. Onneksi ainakin seuraavaksi viikoksi eteenpäin on luvattu mahtavaa keliä!

Olen huomannut, että elämästä nauttii kaikista eniten, kun ei luo suorituspaineita. Ei itselleen eikä muille. Saatikka yrteille. Kyllä ne siitä kasvaa, jos on kasvaakseen. Vaikka aina sanotaan, että dream big, niin omalla kohdallani tuo dream big voi olla pitkän mittakaavan suunnitelmissa. Mutta lyhyen tähtäimen suunnitelmat on hyvä tehdä niin, että ei lataa kaikkia paukkuja suuriin suunnitelmiin. Pitää takaportin niin sanotusti auki. Tänä pääsiäisenä oma takaporttini oli sohva. Seitsemän jaksoa O.C.:n täydellisiä kotirouvia. Takaporttina toimi myös keittiö. Pitkäperjantain pitkän kaavan mukaan nautittu pääsiäisillallinen. Eilinen mansikkapavlova ja tämän päivän ex tempore -parsapiirakka. Josta ohjetta blogiin viikolla.

En tiedä toimiiko teillä, mutta itselläni toimii loistavasti  ajatus ”mennä virran mukana”. Ainakin omalle ex tempore -luonteelleni nopeat lähdöt ja käänteet elämässä ovat se elämän suola. Silloin se toimii, kun perusturvallisuus on kunnossa. Kun kaikki on niin kovin hyvin, että on varaa vähän seilailla ulapalla purjeet alhaalla ♥

IHANAA MAANANTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,

 


lauantai 20. huhtikuun 2019

17 vuotta sitten tänään

16

HEIPPA IHANAT

ja leppoisaa lankalauantain iltaa! Sitä tikulla silmään, joka menneitä muistelee. Mutta eilen ja tänään olen muistellut. Tuntenut jälleen suuren suurta kiitollisuutta. Onnea, rakkautta ja lämpöä. Tasan 17 vuotta sitten tänään, juurikin näihin aikoihin mulla oli perhosia vatsassa. Ihan hemmetin paljon. Päälläni oli mustat housut ja kireä valkoinen v-aukkoinen paita 3/4 -hihoilla. Ovikello soi ja hetken mietin, että pitäiskö sittenkin olla avaamatta. Tietäen, että en siihen pysty.

Avasin oven ja näin kirkkaan siniset silmät, joihin olin edellisiltana langennut. Vihreän kauluspaidan, joka mätsäsi hieman punertaviin hiuksiin ja parransänkeen. Khakihousuihin ja valkoiseen hymyyn. Olin sulaa vahaa. Sukat pyöri jaloissani niin paljon, että en muista tuosta illasta juuri mitään. Sen muistan, että paistamani sisäfilepihvit onnistuivat täydellisesti. Että valkosipuliperunat sulivat suussa ja tuon uuden tuttavuuteni mukanaan tuoma punaviini sai posket hehkumaan.

Jossain vaiheessa iltaa muistan ajatelleeni, että miten voi mennä niin yksiin jonkun kanssa jutut. Samat haaveet ja samanlaiset perhetaustat. Yhtä hölmöt jutut, vaikka toinen vaikuttikin näennäisesti paljon fiksummalta kuin minä 😉 Se edellisillan ensivaikutelma hieman sakukoivusmaisesta jääkiekkoilijanrentusta (ja hei tämän sanon hyvällä, pilke silmäkulmassa) muuttui kertaheitolla. Sakukoivusmainen jääkiekkoilijarenttu oli just sellainen tapaus, jota mä olin kaivannut. Parissa edellisessä suhteessa olin seilannut himourheilijan ja antiurheilijan välillä. Päättänyt, että sinkkukesän tavoitteena on löytää jotain siltä väliltä.

Vielä edellisenä päivänä olin haaveillut elämäni ekasta sinkkukesästä miesmuistiin. Jotenkin ne haaveet yhtäkkiä muuttivat muotoaan. En kaivannut sinkkukesää, en todellakaan. Enkä ole totisesti tuon illan jälkeen kaivannutkaan.

Lankalauantain kunniaksi mä lähden seuraavaksi tuon hieman sakukoivusmaisen exjääkiekkoilijarentun kanssa naapuriin lasilliselle. Sen jälkeen luvassa Muuttuvaa labyrinttiä ja Otriota lasten kanssa. Joista toisella on vähän sitä porkkanansävyä hiuksissaan. Toisella kauniin kirkkaat siniset silmät. Just sellaiset, jotka sieltä luhtitalon kakkoskerroksen kaksioni oven raosta tasan 17 vuotta sitten tänään ystävällisesti katsoivat ♥

LEPPOISAA LAUANTAI-ILTAA,


perjantai 19. huhtikuun 2019

Puutarhurin helppo & herkullinen lounas

8

MOIKKAMOI!

Tiedättekö, että näiden parin päivän aikana, kun ollaan touhuttu takapihalla, olen tullut muutamiin johtopäätöksiin. Ensinnäkin, tuo pihan ruopsuttelu vie aivan mukanaan. Ajantaju katoaa. Mutta siinä samalla, kun ajantaju katoaa, haaveet alkavat lentämään. Note to self: älä hyppää autoon ja suuntaa haavemaailman keskellä alan liikkeeseen. Tulee kallis reissu 😉 Myös nälän tunne katoaa puuhastellessa. Tullakseen sitten lopulta päälle yhtäkkiä tärinän kanssa. Silloin on jo pakko saada nopeasti ruokaa. Koska #gardenistalife on päivän vallitseva sana, niin tämän pitkäperjantain lounas nautittiin nopean kaavan mukaan.

Näiden herkullisten wrappien valmistamiseen meni ehkä kolme minuuttia. Idean sain Lantlivin uusimman numeron mainoksesta. Siinä tortillojen sijaan käytettiin rieskoja. Ei hassumpi idea sekään. Gardenista kun ei kauppaan kerkiä, niin wrapit tehtiin niistä aineista, joita kaapista löytyy.

HELPOT JA HERKULLISET WRAPIT
4:lle

4 tortillalättyä
1 prk ranskankermaa
1 prk katkarapuja (ei pakaste)
1/2 punttia tuoretta tilliä
1 avokado
pinaattia
1 rkl karkeaa sinappia
1 mieto chili
ripaus suolaa
mustapippuria myllystä

-pese kädet mullasta
-valuta katkaravut ja sekoita niihin ranskankerma, silputtu tilli, paloiteltu avokado, sinappi ja pilkottu chili
-mausta suolalla ja mustapippurilla
-levitä tortillalätylle pinaatinlehtiä sekä katkaraputäytettä
-kiedo tortilla rullalle (käännä tortillan päät eka sisäänpäin)
-leikkaa keskeltä puoliksi
-nauti, istu hetkeksi alas ja ihastele kättesi työn tulosta puutarhassa

Kiitos ihanat kommenteista eiliseen postaukseen ♥ Palaan niihin viimeistään illalla. Pääsiäinen on sujunut varsin mallikkaasti täällä kotonakin. Rentoillen. Nyt on kahvi valunut, joten sitä take away -kuppiin mukaan ja takaisin ulos. Seuraavaksi vuorossa orapihlaja-aidan leikkuuta, yrttien istuttamista (kiitos basilika-vinkistä) ja nuusku-Tobyn kanssa pientä noseworkkiä takapihalla (kiitos tästäkin vinkistä).

IHANAA PITKÄPERJANTAITA TOIVOTELLEN,


torstai 18. huhtikuun 2019

Pääsiäissuunnitelmat uusiksi

12

HEISSUN IHANAT!

Joko siellä ollaan pikkuhiljaa pääsiäislomatunnelmissa? Siis te, keillä edessä on neljä vapaapäivää 🙂 Täällä on toinen jalka jo vähäsen lomalla. Vaikka pääsiäislomasuunnitelmat menivätkin uusiksi, niin silti pääsiäinen tuntuu ihanalta breikiltä arkeen. Hirmuinen hinku olisi ollut lähteä Pyhälle. Eiliseen asti pidettiin sekin vaihtoehto avoinna. Vaikka takaraivossa tiesi kuitenkin, että kolmen päivän takia ei välttämättä kiireisten työviikkojen keskellä kannata ajaa pohjoisiin, niin silti ajatus pääsiäisestä Lapissa oli koko ajan hollilla. Ei itse asiassa taideta juurikaan tietää muunlaista pääsiäistä. Viimeiset 11 pääsiäistä ollaan oltu Lapissa, poislukien yksi pääsiäinen, kun oltiin Thaimaassa.

Meillä Toby joutuu ottamaan rauhoittavia (geeli ikeneen) tuon automatkan ajan ja mietittiin, että karvakaverillekin aikamoinen rykäisy olisi viiteen päivään istua autossa yhteensä reilut parikymmentä tuntia. Lisäksi, kun toinen on viime aikoina hieman kipuillut. Ollut ärtyisä ja jotenkin kankeanoloinen. Jalka ei ole noussut enää niin korkealle pisuttaessa ja takapää on näyttänyt jäykältä. Eilen lääkärillä epäilykset kivuista vahvistuivat ja nyt on lihasrelaksantit ja kipulääkkeet käytössä. Kuukauden päästä röntgen, jossa suljetaan pois rakenteelliset tms. viat. Toki aiemminkin kuvataan, mikäli tilanne huononee. Nyt ainakin jo tuntuu ekan lääkityn yön jälkeen, että meidän oma Topsukka on palannut. Silmissä on taas se tuttu innostunut ilme.

Pitkät lenkit on kiellettyjä, samoin riehuminen. Jos joku tietää, mistä Duracell-pupusta saa patterit pois, niin vinkkejä otetaan vastaan 🙂 Ei saisi juuri riehua tai rellestää. Hyppiäkään. Ja toinen on kuin aropupu sille päälle sattuessaan, niin pitäisi olla silmät selässäkin. Onni onnettomuudessa, että ollaan nyt sitten seuraavat neljä päivää kotona. Saa seurata, mihin vointi menee. Eilen hyppyytti toista takajalkaa iltalenkillä, mutta voipi olla jalka ottanut ell:n venyttelyistä ja kopeloinneista hieman itseensä.

Joten, uuden edessä ollaan! Pääsiäinen kotona. Mitä ihmettä sitä kuuluu tehdä? 😀 Pääsiäisruokia tilasin kotiinkuljetuksella, joten luvassa on ainakin grillausta. Monta kertaa. Tankoparsakausi saa luvan alkaa pääsiäisestä. Ja vaikka lihansyöntiä olemme huomattavasti vähentäneetkin, niin meidän pääsiäiseen kuuluu kuitenkin myös valkosipulinen lammasruoka. Ehkä myös lasi täyteläistä punaista. Niin on luvattu hienoa keliä, että takapihaa ajattelin myös haravalla ruopsutella. Hakea myös muutaman lavakauluksen ja multaa. Istuttaa hienosti sisällä idättämäni ruohosipulit, basilikat ja laventelit. Hakea veljen perheen pihasta raparperia ja iskän aikoinaan Irgutskista tuomaa valkosipulia.

Mutta mitä odotan pääsiäislomalta eniten on se, että saa vain olla. Tiedättekö, mitä tarkoitan. Vailla suunnitelmia. Ja vaikka takapiha jäisi ruopsuttamatta ja istutukset istumatta, niin voisi hyvällä omalla tunnolla lötköttää sohvannurkassa. Meidän perhe on aika liikkuvaa sorttia ja koko ajan pitäisi olla sata rautaa tulessa. Tänä pääsiäisenä sammutan nuo raudat ja lepään. Kuulostelen ja nautin ♥  Blogi kyllä päivittyy pääsiäisenkin aikana ja ehkä perjantaina voisi viettää perjantaimyyssejä pääsiäisen tapaan. Katotaan, mitä päivä tuo tullessaan 🙂 Rennoin ottein mennään myös täällä blogissa ja somessa seuraavat neljä päivää.

IHANAA PÄÄSIÄISTÄ TOIVOTELLEN,

 


« Vanhemmat
Uudemmat »