HEIPPA IHANAT

ja leppoisaa lankalauantain iltaa! Sitä tikulla silmään, joka menneitä muistelee. Mutta eilen ja tänään olen muistellut. Tuntenut jälleen suuren suurta kiitollisuutta. Onnea, rakkautta ja lämpöä. Tasan 17 vuotta sitten tänään, juurikin näihin aikoihin mulla oli perhosia vatsassa. Ihan hemmetin paljon. Päälläni oli mustat housut ja kireä valkoinen v-aukkoinen paita 3/4 -hihoilla. Ovikello soi ja hetken mietin, että pitäiskö sittenkin olla avaamatta. Tietäen, että en siihen pysty.

Avasin oven ja näin kirkkaan siniset silmät, joihin olin edellisiltana langennut. Vihreän kauluspaidan, joka mätsäsi hieman punertaviin hiuksiin ja parransänkeen. Khakihousuihin ja valkoiseen hymyyn. Olin sulaa vahaa. Sukat pyöri jaloissani niin paljon, että en muista tuosta illasta juuri mitään. Sen muistan, että paistamani sisäfilepihvit onnistuivat täydellisesti. Että valkosipuliperunat sulivat suussa ja tuon uuden tuttavuuteni mukanaan tuoma punaviini sai posket hehkumaan.

Jossain vaiheessa iltaa muistan ajatelleeni, että miten voi mennä niin yksiin jonkun kanssa jutut. Samat haaveet ja samanlaiset perhetaustat. Yhtä hölmöt jutut, vaikka toinen vaikuttikin näennäisesti paljon fiksummalta kuin minä 😉 Se edellisillan ensivaikutelma hieman sakukoivusmaisesta jääkiekkoilijanrentusta (ja hei tämän sanon hyvällä, pilke silmäkulmassa) muuttui kertaheitolla. Sakukoivusmainen jääkiekkoilijarenttu oli just sellainen tapaus, jota mä olin kaivannut. Parissa edellisessä suhteessa olin seilannut himourheilijan ja antiurheilijan välillä. Päättänyt, että sinkkukesän tavoitteena on löytää jotain siltä väliltä.

Vielä edellisenä päivänä olin haaveillut elämäni ekasta sinkkukesästä miesmuistiin. Jotenkin ne haaveet yhtäkkiä muuttivat muotoaan. En kaivannut sinkkukesää, en todellakaan. Enkä ole totisesti tuon illan jälkeen kaivannutkaan.

Lankalauantain kunniaksi mä lähden seuraavaksi tuon hieman sakukoivusmaisen exjääkiekkoilijarentun kanssa naapuriin lasilliselle. Sen jälkeen luvassa Muuttuvaa labyrinttiä ja Otriota lasten kanssa. Joista toisella on vähän sitä porkkanansävyä hiuksissaan. Toisella kauniin kirkkaat siniset silmät. Just sellaiset, jotka sieltä luhtitalon kakkoskerroksen kaksioni oven raosta tasan 17 vuotta sitten tänään ystävällisesti katsoivat ♥

LEPPOISAA LAUANTAI-ILTAA,