…ja vanhat myyty!
HEIPPARALLAA JA HUOMENTA!
Nyt taitaa käydä niin, että homma on taas kerran lähteä lapasesta. Vähän samalla tavalla kuin tuossa aamulla kausivaloja olkkarin sivutasolle mallaillessani 😉 Ruokapöydän tuolit on tosiaan nyt tilattu, mutta ajattelin että mennään vanhalla pöydällä. Kunnes aloin taas ajattelemaan, että josko ei sittenkään. Huh, että meidän naisten aivot on sitten monimutkaiset. Pitäiskö meidän ajatella vähän vähemmän? Tulisi ainakin edullisemmaksi 😀 Miehelle tiedoksi, että uutta pöytää ei ole vielä tilattu. Eikä tilatakaan, mutta haaveilla toki saa, eikös? Kolmisen vuotta sittenhän tein ensimmäisen haaveilupostauksen Eamesin DSR-tuoleista. Katsoin, että sen jälkeen olen tasaisin väliajoin niistä haaveillut täällä blogissa. Nuo tuolit kuitenkin ovat sen verran kallis sijoitus, että ostopäätöstä on syytäkin harkita ja miettiä pidemmän kaavan mukaan. Realisoida myös muuta omaisuutta niiden alta pois. Ollakin, että ne on niin nähty monissa blogeissa, niin silti uskon, että ne ovat meille loppuelämän sijoitus. Kuukauden päästä meille siis kotiutuu nuo kauan haaveilemani valkoiset DSR:t kromijaloilla. Kauniit kuin mitkä ja menevät tuon meidän olemassa olevan pöydän kanssa ihan täydellisesti. Silti.
Se mun lankkupöytähaave ei ota talttuakseen. Mummulassa maalla olisi harmaista lankuista tehty pitkä pirtinpöytä. Mutta se on aivan liian pitkä. Toki sen voisi pätkäistä tai käyttää pelkät lyhennetyt lankut ja ostaa uudet jalat. Yksi ongelma on se, että tuo pöytä sijaitsee rakennuksessa, joka on sortumisuhan alla. Eli rakennukseen ei ole menemistä ihan heti. Kokosin kuitenkin netistä sellaisia houkuttelevia pöytiä ja yllätys, mutta kerrankin näistä pöydistä mä iskin silmäni siihen edullisimpaan. Arvaatteko mihin näistä? 🙂
pöytä 1, pöytä 2, pöytä 3, pöytä 4
Mikään näistä pöydistä ei ole sellainen ajopuunharmaan värinen, mutta uskoisin, että pienellä vahauksella saisin helposti tuon pöydän haluamani sävyiseksi. Ja totta tosiaan, tuo pöytä nro 1 on Etolassa maksaa vajaan 300,00 euroa, joten ei ole hinnalla pilattu. Koko on myös passeli (200×100). Korkeus on 77 cm. Kuinka korkeita pöytiä teillä on noiden DSR-tuolien kanssa? Kun niissähän tosiaan istuu matalammalla. Toisaalta taas tuo Peroban pöytä, kuvassa nro 4, miellyttää industrial hengellään. Mutta musta tuntuu, että en ole ihan niin industrial-henkinen itse kuin mitä tuo pöytä vaatisi.
Mutta, jatketaan haaveilua. Ensiksi annan kyllä mahdollisuuden tuolle meidän vanhalle pöydälle. Ollakin, että se on mielestäni inasen liian iso ja täten tosin vaikea kattaa (btw, tekisi mieleni hirmuisesti kattaa koeluontoisesti joulukattaus…mistä tämä äkillinen joulufiilis tuli?). On mulla kans ongelma, yleensä olen manannut liian pientä ruokapöytää. Jos olisin nyt tyytyväinen tähän ja näine aatoksine pakkaisin lapset serkkuineen autoon ja hurauttaisin töihin vastaamaan muutamaan sähköpostiin 🙂 Näin teen. Ja myöhemmin nähdään tuolla kommenttiboksin puolella!
ILOISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,
