HEI HUOMENTA IHANAT!
Voi vitsit, ihania kommentteja taas jätitte eiliseen postaukseen. Kiitos kaunis, ne saivat hymyn huulilleni! Jos saan edes yhden lukijan siellä ruudun toisella puolella astetta iloisemmalle tuulelle, niin olen jo ihan otettu. Tässä maassa ei ole kuulkaas liikaa positiivisia ihmisiä, joten käytetään tämä kaikki positiivisuus hyväksi. Kuten sanottua, mulle sitä taidettiin antaa syntymähetkellä jonkun toisenkin kauhallinen 🙂 Kiitollinen olen siitä! Ja suunnattoman kiitollinen olen siitäkin, että sitä annettiin myös tuolle meidän pikkuisemmalle kullannupulle se extrakauhallinen. Ollaan suht’ hyvin balanssissa perheen kesken, kun kahta positiivista pilvilinnan rakentajaa on tasapainottamassa kaksi vallan rakasta realistia.
Niin, se mattorumba johon uhosin viime viikolla ryhtyväni. Se tapahtui vihdosta viimein sunnuntaiaamuna; olkkarin värikäs itämainen matto palautettiin mummulle (äidilleni) tien toiselle puolelle. Takkahuoneesta tuotiin olkkariin se siellä aiemmin ollut matto ja eteisen matto vietiin takkahuoneeseen. Näin kesää kohden mennessä eteinen ei oikeastaan tarvitse mattoa. Lattia on sitä paisti ihan älyttömän paljon helpompi pitää puhtaana näin ilman mattoa.
Takkahuoneessa vietämme kaikki illat ja kovalla kivilattialla on ikävä istua. Siellä pitää olla upottavan pehmeä matto. Meillä on aiemmin ollut siellä talvisin se iso Ikean Gåser-matto, mutta sen kanssa ei saa takapihan ovea auki. Kesä ja takapihan terassilla vietetyt illat ovat nurkan takana ja iso matto olisi vain ollut tiellä. Joten tuo pikkuinen Gåser sopii sinne ihan ok (tosin tällaisten suurien mattojen ystävä on sitä mieltä, että se on vähän nafti, mutta menkööt ;).
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, olohuone. Same same, but different. Tuttua ja turvallista, mutta tulipahan kokeiltua jotain muutakin. Silmä lepää eikä värit hyppää esiin. Milloinkohan sitä oppisi, että mun on ihan turha haaveilla mistään isoilla pinnoilla olevista kirkkaammista väreistä? Se on se peruspaletti eli valkoinen, musta, harmaan ja ruskean sävyt, joilla mennään. Poislukien lastenhuoneet. Toki pienissä määrin värit piristävät. Kuten esimerkiksi kukissa 😉 Isoista ikkunoista alkaa pian myös väriloisto, kun luonto puhkeaa kukkaan. Mä olen muuten alkanut haaveilemaan olkkarin ison seinän (sen missä on vitriini) maalaamisesta tummaksi. Tosin just jostain luin, että yksi yli kolmekymppisten sisustusmokista on ns. tehosteseinät. No, ei se taida päteä meihin jo lähempänä neljääkymppiä käyviin, eihän? ;D
Mitä mieltä olette, tuliko liian pliisua vai onko vanhassa vaaleassa vara parempi? 🙂
Nyt herättelemään pikkuiset unikeot ja aamutoimien kimppuun! Tänään onkin vielä täys työpäivä, mutta huomenna teen töitä pitkästä aikaa kotoa käsin. Ihana vastaanottaa koululaiset ja tehdä läksyt yhdessä. Sitä kaipaa syksyn kotiäitipäiviä. Tuntuu, että illat ovat niin lyhyitä työpäivien jälkeen olla lasten kanssa. Joten huomisesta kotiäitipäivästä ajattelin nauttia täysin rinnoin. Jotenkin mulla on sellainen kutina, että tulee taas vähän rymsteerattua sillä aikaa, kun lapset ovat koulusssa. On se kumma juttu tämä kevät, sisutustuskuume nostaa jok’ikinen vuosi päätään. Onkohan se naisten vastine miesten autokuumeelle? ;D
ILOISIN TIISTAITERKUIN,
