perjantai 28. kesäkuun 2019

Lomalta maistuvat perjantai-illan tunnelmat

MMMOIKKA IHANAT!

En tuntenut olevani loman tarpeessa, mutta nyt kun kesäloman eka viikko starttasi, niin sellainen riemukupla nostaa päätään tuolla jossain sisimmässään. Vaikka nyt ekalla pätkällä lomaa on tiedossa vain viikko, niin silti lomafiilis on aivan tapissa. Ehkä senkin takia, että vaikka rakastankin työkavereitani ja rakastan olla toimistolla, niin seuraavaan kokonaiseen toimistopäivään on aikaa niin paljon, ettei kalenteri tahdo riittää 🙂 Pari työviikkoa tämän ekan kesälomaviikon jälkeen kuluu kotitoimistolla, mikä mahdollisuuksien mukaan tarkoittaa mökkitoimistoa. Sen jälkeen on taas pari viikkoa ns. virallista lomaa.

Elämä on ihanaa! Eikä vähiten sen takia, että huomenna koittaa odotettu Toscanan matka. Villa uima-altaalla ja kukkulanäkymillä. Maalaiskylän tunnelmaa ja rakkaita ystäviä. Italian matkan kunniaksi meillä syötiin tänä iltana Ginan pastasalaattia. Olinkin jo unohtanut moisen salaatin ja nyt taas muistin, miksi niin kovin tykkään siitä; siinä maistuu aurinko. Siinä maistuu myös loma.

Alunperin resepti on Anna Bergenströmin kirjasta Makuja ja tuoksuja Pähkinäpuun alla, joka muuten on yksi suosikkikeittokirjoistani. Täynnä fredagsmyseihin sopivia reseptejä. Tämä salaatti kannattaa aloittaa kastikkeesta!

Pastasalaatti à la Gina

250 g pastaa
12 kpl aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä
1 dl oliiveja
timjamia
merisuolaa
mustapippuria
200 gr mozzarellaa
150 gr jamòn serranoa
1 runsas nippu rucolaa
ja kastike, katso alla

KASTIKE: Pane kuppiin 2 veitsen lappeella murskattua valkosipulinkynttä, vajaa teelusikallinen suolaa, 3 rkl viinietikkaa ja 1 tl juoksevaa hunajaa. Anna seistä noin 30 minuuttia. Ota tämän jälkeen pois valkosipuli ja sekoita joukkoon 6-7 rkl oliiviöljyä.

SALAATTI: Keitä pasta napakaksi miedosti suolatussa vedessä ja huuhtele se nopeasti lävikössä kylmällä vedellä. Valuta hyvin. Pane pasta salaattikulhoon ja kaada päälle kastike. Lisää suikaloidut aurinkokuivatut tomaatit, oliivit ja timjami. Hienonna päälle sormisuolaa ja mustapippuria.
(tässä vaiheessa laitoin salaattikulhon jääkaappiin….)
Juuri ennen tarjoilua sekoita joukkoon mozzarellajuusto revittynä, kinkku ja rucola.

Hassu sattuma, että pari vuotta sitten, kun tuota olen viimeksi tehnyt, oli mies golfkentällä. Ja taas hän on siellä ja saa kotiin tultuaan pastasalaattia. Täältä linkin takaa muuten löytyy resepti myös hurmaaviin pieniin leipäsiin, jotka sopivat tämän salaatin kanssa. Ei tämä niitä kaipaa, mutta jos haluaa jotain laittaa tarjolle lisää, niin nuo leipäset menevät. Saas nähdä kuinka viikon pastan, pizzan ja risoton syömisen jälkeen napa paukkuu. Olen huomannut, että mun ei kannata niitä kovin paljoa ainakaan arjessa syödä. Vatsa alkaa kivistelemään ja olenpas huomannut hiilaritankkauksen jälkeen myös kasvojen ihonkin reagoivan pienellä näpyllä.

Hei kuulkaas, seuraavan kerran palataan Toscanan auringon alta. Kannettavan otan mukaan, mutta se, kuinka usein se aukeaa on vielä arvoitus. Ainakin IG:n puolella luvassa päivittäinen annos aurinkoa, jos sellaista kaipaatte 🙂

IHANAA KESÄKUUN VIKAA VIIKONLOPPUA 

PS. tuota karvaista kokkauskaveriani tulee kova ikävä, mutta onneksi saamme hänelle kotiin iiiihanan hoitajan!


maanantai 24. kesäkuun 2019

Karamellisoitu nyhtöpossu ja -broileri

HEI HELLUREI!

Se on jännä, että vaikkei vielä virallisesti ole loma, niin tuntuu ihan kuin olisi lomalla. Tämän lomafiiliksen kun saisi tallennettua matkan varrelle myös niihin superkiireisiin syyspäiviin ja niihin talvisiin työputkiin, kun tuntuu että venyttää jaksamista ehkä hieman liikaa. Lomafiilis kun on pitkälti kiinni jälleen korvien välistä. Ajatuksesta, että kyllä ne hommat siitä hoituvat. Löysin rantein lopputulos on usein myös vertaansa vailla. Verrattuna hammasta purren tehtyyn.

Sain hurrrrjan monta kyselyä lauantaina IG-storyyn linkkaamastani ruoasta. Tuosta on ikäänkuin vakiintunut meidän juhannusruoka. Ekan kerran sitä syötiin varsin sateisena juhannuspäivänä vuonna 2015. Sen jälkeen sitä on tullut tehtyä kerran kesään, yleensä juurikin juhannuksen tietämillä. Siitä ihana ruoka, että miellän sen vahvasti sadepäivän ruoaksi; sellaiseksi, jonka äärellä jaksetaan odottaa leffoja katsellen, sateen ropistessa mökin huopakattoon. Nälkä kasvaa mitä pidempään ruoka on uunissa, nimittäin sieltä uunista tulevat tuoksut ovat aivan omaa luokkaansa.

Meillä on perheessä yksi henkilö, joka ei punaista lihaa syö, joten hänelle valmistin ihka ekaa kertaa nyhtöbroileria. Ja voi jösses, että tuostakin tuli niin hyvää. Nyhtöpossua meillä syödään aina ciabattan päällä. Coleslawn, BBQ-jugurttikastikkeen ja marinoitujen punasipuleiden kanssa. Mikäli sitä nyhtöpossua nyt sattuisi joskus jäämään yli, niin ajattelimme kokeilla sitä pitsaan.

Tällä hetkellä olen aivan koukussa nyhtökauraan…täytyykin kehitellä sen ympärille myös tällainen karamellisoitu versio. Nimittäin, nyt kun olen vähentänyt huomattavasti punaisen lihan syöntiä, on olo vieläkin jokseenkin tukala lauantaisen liha-annoksen jäljiltä.

Karamellisoitu nyhtöpossu

800g kassleria
Marinadi
1 solo valkosipuli pilkottuna
1 tuore chili pilkottuna
1 tl paprikajauhetta
1 dl + 1 dl bbq-kastiketta (mä käytin Huntsia)
1 tl suolaa
2 tl mustapippuria
– laita liha pakastepussiin ja lisää marinadiaineet pussiin (huom! vain 1 dl bbq-kastiketta)
– anna tekeytyä yön yli jääkaapissa
– ota liha huoneenlämpöön noin tunti ennen paistamista
– laita uunipellille ja paista uunissa 225 asteessa puolisen tuntia (kunnes saanut väriä)
– kiedo liha folioon ja jatka paistamista 125 asteessa 5-6 tuntia
– revi haarukalla säikeitä uunivuokaan ja lisää folion sisältä marinadiainekset + 1 dl bbq-kastiketta
– paista 225 asteessa noin vartti, kunnes liha rapsakoituu

Nyhtöbroitsun (neljä maustamatonta rintafileetä) tein muuten samalla tavalla, mutta hieman marinadin ainekset sinne päin puolittaen. Lisäsin folion sisään yön yli marinadissa olleet broilerit ja ne olivat uunissa noin kolmisen tuntia. Samanlailla haarukalla nyhdin säikeiksi ja lisäsin inasen bbq-kastiketta. Samaan vuokaan meni rapsakoitumaan lopuksi nyhtöpossun kanssa.

Chilikastike

2 dl turkkilaista jugurttia
1 punainen chili siemenet poistettuna ja pilkottuna
2 rkl bbq-kastiketta
1 tl suolaa
1 tl sokeria
– sekoita ja anna tekeytyä jääkaapissa tovin

Marinoidut punasipulit

2 punasipulia ohuina renkaina
0,5 dl punaviinietikkaa
2 rkl sokeria
0,5 tl suolaa
0,5 dl öljyä
– kiehauta sipuli, etikka, sokeri ja suola kattilassa
– lisää öljy ja anna jäähtyä

Vaikka tämä viikko onkin letkeä lomanomainen työviikko, tulee se silti olemaan aivan aikataulutettu; töiden lisäksi pitää saada koti putsplankoksi. Saamme ihanan hoitajan Tobylle kotiin ensi viikon reissua varten enkä millään muotoa voi päästää vierasta ihmistä kotiimme asumaan viikoksi, ennen kuin uuni ja -pellit kiiltävät, ennen kuin roskiskaappi on järjestyksessä ja saunan lasista näkyy läpi 😀 Heh, nämäkin teen kuitenkin letkeästi. Löysin rantein.

Niin löysin rantein, että huominen kotitoimistopäivä kuluu osin kesäretkellä veljen vaimon ja veljen lasten kanssa. Mennään verestämään vähän sellaisia meidän lapsille tärkeitä lapsuusmuistoja. Pois mobiililaitteiden ja kannettavien luota. Eläinten ja luonnon pariin 

IHANAA ALKANUTTA KESÄVIIKKOA TOIVOTELLEN,


maanantai 25. maaliskuun 2019

Uuniin ja ulos; tomaattinen pyörykkävuoka

HEIPSKUKKUU IHANAT!

Näin viime yönä unta, että mökillä alkoi keittiöremppa…enneuniko? Varsinaisesti ei kyllä ole minkään sortin aikomusta rempata yhtään mitään, pitkään aikaan. Mutta tiedättekös, kun se mökin keittiö freesaantui niin paljon unessa, että aloin ajattelemaan asiaa hieman pidemmälle. Mihinkään suureellisiin remontteihin ei ole nyt rahkeita, mutta jos vaihtaisi keittiön pyökkisen työtason, vaihtaisi ovien pyökinväriset kahvat ja maalaisi sittenkin ne kellastuneet pyöröhirsiseinät. Joita ei pitänyt ikinä maalata 😀

Keittiöremonttihaaveista maanantain ruokavinkkiin. Tämä oli jälleen sarjassamme sellainen ruoka, että lähtiessäni sitä tekemään en kuvitellut sen päätyvän blogiin asti. Sen takia kuvat ovat vallan yksitoikkoisia eikä millään muotoa stailattuja. Otin ruoan uunista ja nostin pöytään. Ennen kuin huusin muun perheen syömään, niin räpsäisin nopeasti muutaman kuvan. Tietämättä, edes onnistuiko ruokakokeiluni vai ei. Mutta se onnistui ja vielä yli odotusten.

Jos ei ole ihan kokonaan valmis siirtymään pois jauhelihasta, niin pienikin muutos tekee jo paljon suuressa kuvassa. Viime aikoina olen korvannut usein jauhelihan kokonaan esimerkiksi mifulla tai härkiksellä, mutta viikonlopun pyöryköihin tuli käytettyä myös luomujauhelihaa aiemmin viikolla avatun Härkis-paketin puolikkaan lisäksi.

Vaikka viikonloppuna on ihana panostaa ruoanlaittoon, niin silti nämä arkiset uuniin ja ulos -ruoatkin toimivat myös vapaapäivinä. Puoli tuntia uunissa ja koko perhe sai maittavan lauantailounaan.

TOMAATTINEN PYÖRYKKÄVUOKA

n. 200 g Härkistä
n. 200 g luomujauhelihaa
1 + 1 tl suolaa
mustapippuria
1 tlk tomaattimurskaa (käytin Muttia)
1 tlk säilöttyjä kirsikkatomaatteja (käytin Muttia)
loraus hunajaa
parmesanlastuja
tuoretta persiljaa

-sekoita härkis, jauheliha, 1 tl suolaa ja mustapippuria sekaisin
-muotoile pyörykät käsin.
-kaada tomaattimurska ja kirsikkatomaatit uunivuokaan
-lisää 1 tl suolaa ja loraus hunajaa vuokaan ja sekoita
-lisää pyörykät vuokaan ja raasta päälle parmesanlastuja
-paista uunin keskitasolla 200 asteessa 30 minuuttia
-tarjoile tuoreen persiljan kanssa

PESTOPERUNAT

kiinteitä perunoita
vihreää pestoa
oliiviöljyä

-pese ja puolita perunat
-lado ne uunivuokaan leikkuupuoli ylöspäin
-lorauta perunoille oliiviöljyä ja sivele niille pestoa
-paista 200 asteessa 30 minuuttia

ID

Pyörykkävuoka on muuten helppo muuttaa lihattomaksi käyttämällä esimerkiksi valmiita härkispyöryköitä! Säilykekirsikkatomaattien tilalla voi hyvin käyttää tuoreita ja hei, mikä parasta, niin perunoiden sijaan tämä toimisi aivan loistavasti spagetin kanssa tai pitaleipien sisällä!

Tänä iltana jännätään kotikatsomossa jälleen Tapparan peliä. Maanantain iltaruoka kuitataan pelievääksi sopivilla hodareilla. Saas nähdä huomaako muu perhe, että perinteisten nakkien sijaan hodarin väliin sujahtaa jotain muuta kuin perinteistä nakkia? 😉

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA TOIVOTELLEN,


perjantai 25. tammikuun 2019

Fredagsmys ♥

ILTAA IHANAT!

Eikä mitä tahansa iltaa, vaan iki-ihanaa perjisiltaa. Sitä iltaa, kun suorat housut vaihtuvat heti kotiin tullessa lököhousuihin ja korkkarit potkaistaan pois ennen kuin saa vedettyä ulko-oven perässään kiinni. Iltaa, jolloin lapset lötköttävät sohvilla, kumpikin omillaan, viikonlopun karkkipussejaan rapistellen. Toisella koira kainalossa. Edessä viikonloppu, jolle on luvassa musikaalia koko perheen voimin ja rakkaita ystäviä. Reissusuunnitelmien tekemistä kesälle ja kuulumisten vaihtoa. Ja hei hiihtoa! Jos vaikka ottaisi lämmintä mehua mukaan ja venyttäisi lenkin pituutta.

Tänä iltana meillä syötiin jälleen kanaa. (alkoiko jollain muullakin soimaan päässä tuo vanha mainos…syökää kanaa, syökää kanaa? ;D) Olen syönyt tämän vuoden puolella enemmän kanaa kuin viime vuonna yhteensä. Mutta mikäs siinä, hyväähän tuo ja ainakin vähentää punaisen lihan syömisen määrää omalla kohdallani merkittävästi.

KANA GYROKSET

pitaleipiä
(joko kaupan tai itse tehtyjä)

4 broilerin fileepihviä (persilja-valkosipuli maustettuja)
salaattia
tomaattia
kurkkua
marinoituja punasipuleita

-paista broilerin fileepihvit kullanruskeaksi ja kypsäksi
-siivuta broitsu siivuiksi
-leikkaa pitaleivät puoliksi ja täytä ne salaatilla, tomaatilla, kurkulla ja broilerilla
-tarjoile tsatsikin kanssa

Tsatsiki
pari desiä kreikkalaista jugurttia
1 kurkku
1 solovalkosipuli
loraus hunajaa
mustapippuria

tuoretta minttua
suolaa

-raasta kurkku (ja kantsii siivilän läpi painella ylimääräinen neste pois)
-kuori ja pienistele valkosipuli
-sekoita ainekset keskenään ja laita vähäksi aikaa jääkaappiin tekeytymään

Niin oli hyvää. Ja eikä liian täyttävää. Jos päivällä on ollut sushibuffassa kuten allekirjoittanut, niin mikä ettei voisi jättää tuon pitaleivänkin pois näistä herkuista. Tehdä sellaisen kana gyros -salaatin. Koska muuten olette viimeksi nauraneet niin, että meikit lähtee kyynelten mukana pois? Jopa se vedenkestävä ripsari! En muista toista perjantaita, että töissä olisi tullut tuollainen hepuli. Naurulle ei tullut loppua. Ja naurun aiheenahan perjantaihepuleihin kelpaa kokolailla ihan mikä vaan. Sitä ei ole kieltäminen, etteikö tuollainen nauruhepuli väsyttäisi. Nyt on mehut aivan loppu.

Hyvillä mielin voi viettää loppuillan hömppää katsellen. Olen jäänyt koukkuun OC:n Täydellisiin naisiin. Hömppää isolla hoolla. Mutta voi että olisi ehkä vähän tylsääkin olla miljonäärin vaimo; päivät kuluisivat ystävistä selän takana jouruten ja ulkonäköpaineista huolehtien 😉 Onneksi hömppäiltakin loppuu jossain vaiheessa. Kunhan mies tulee kotiin,  niin sitten hömppä vaihtuu Suitsiin. Heh, joka ei ole hömppää nähnytkään. Olin ihan varma, etten koukuttuisi mihinkään enää Blacklistin jälkeen, mutta kappas vaan vei Suits:kin niin mennessään, että viime yönä unet jäi vähän vähänlaisiksi. No, ensi yönä nekin korjaantuu!

IHANAA PERJANTAI-ILTAA & VIIKONLOPPUA 

PS. piti vielä huikkaamani iiiiso kiitos, ihanaa kun olette niin sankoin joukoin kokeilleet tuota eilistä uuniin ja ulos -ruokaa ja mikä on lämmittänyt mieltä; olette tykänneet siitä. Kokki kiittää ja kuittaa 🙂

 


torstai 24. tammikuun 2019

Uuniin ja ulos -ruokien rakastajan uusin ihastus

 

HIPSHEI TORSTAIHIN!

Tiedättekö, kun se on karmiva tämä oma seula. Se, joka vaatii valokuviltaan liikaa. Meinasin aluksi, että en jaa teille tätä meidän eilen iltaista iltaruokaa, koska kuvat ovat aivan liian tummia eikä ruoka pääse oikeuksiinsa, mutta koska tämä meni herkullisuudessaan heittämällä uuniin ja ulos -ruokien top kolmoseen, niin ajattelin jakaa sen teidän kanssanne. Kuvista viis!

Olen monesti blogissa kertonutkin, että olen kehitellyt broitsuun jonkunlaisen kammon. Maustamattomia fileepihvejä käsitellessäni pihvistä on siistimisen jälkeen jäljellä ehkä 50%. Mutta nyt olen löytänyt broitsun, jota ei tarvitse sen kummemmin siistiä. Ja joka maistuu niin hyvälle. Tässä kohtaa olen myös antanut myöden ”ei missään nimessä marinoituja lihoja” -periaatteestani. Eikä nämä varsinaisesti marinoituja ole vaan valkosipulilla ja persiljalla maustettuja. Jyväbroilerin persiljalla ja valkosipulilla maustetut broitsun fileet nimittäin.

Samalla makukombolla tein myös perunat. Koko perhe tykkäsi kovin. Siinä ruokapöydässä istuessamme havahduimme tosiasiaan, kuinka ihanaa on, että olemme ehtineet saman iltaruokapöydän ääreen viime aikoina useastikin. Tuo on niin tärkeää. Vaihtaa kuulumiset siinä samalla ja rauhoittua ruoan äärelle.

VALKOSIPULINEN UUNIBROILERI & VENEPERUNAT
(4-6:lle)

2 pkt Jyväbroilerin Broilerin filee Persilja-valkosipuli
1 pieni pussi perunoita

marinadi perunoille
oliiviöljyä
soijakastiketta (tai suolaa)
1 puntti tuorepersiljaa
1 solovalkosipuli

-ota broilerit huoneenlämpöön
-pese perunat ja lohko ne
-sekoita öljy (n. puoli desiä), soijakastike, pilkottu persilja ja valkosipuli keskenään ja kaada perunoiden päälle (sekoita!)
-leikkaa broilerin fileet isoiksi suikaleiksi, ripsota päälle vähän oliiviöljyä ja laita ne sekä perunat uunipellille
-paista 200 asteessa noin 25 minuuttia (sekoita välillä)

****************************

Tarjolle laitoin ranskankermaa, johon olin sekoittanut makeaa sinappia. Viereen vielä iso lautasellinen salaattia ja avot!

AURINKOISIN TORSTAITERKUIN,