tiistai 19. toukokuun 2020

Savulohipyttipannu uunissa

MOIKKAMOI IHANAISET, NAURAVAISET!

Mikäli päivä alkaa laitepilateksella ja päivän kulkuun kuuluu paljon ruoanlaittoa, kuvailua, kuvien käsittelyä ja tekstin tuottamista, niin meikämandoliini on päässyt paratiisiin! Näistä tiistaista on tullut ihan mahtavia. Pidempään mukana olleet tietävätkin, että mulle tiistait on olleet aiemmin vähän kenkkuja. Niin kuin Karviselle maanantait.

Kesä ja kaikki ihanat ”jämäruoat” ovat täällä. Meillä ainakin kesällä keitetään joka toinen päivä iso kattilallinen uusia perunoita ja sitten joka toinen päivä yli jääneistä perunoista loihditaan mitä kiinnostavimpia ruokia. Nyt ei ollut vielä varhaisperunoita, mutta lounaspyttipannuun pääsi toissa päivänä keitettyjen perunoiden jämät ja eilen uuniperunan täytteistä ylijäänyt savulohi. Koska rrrrakastan tankoparsaa, niin spydäri sai tottakai tankoparsapedin. Tankoparsoja tulee grilattua aina kun grilli on kuumana, mutta niitä harvoin jää yli. Joten nyt otin parsoihin hieman pintaa pannulla ennen uuniin laittoa.

Savulohipyttipannu uunissa

tankoparsaa
keitettyjä perunoita
savulohta
kirsikkatomaatteja
kananmunia
suolaa
pippuria
oliiviöljyä
tuoretta tilliä

-mikäli tankoparsat ovat tuoreita, leikkaa niistä kova kantapää pois ja paista pannulla oliiviöljyssä, kunnes parsat ovat al dente
-kokoa joko samalle pannulle tai sitten uunipellille parsat, pienistellyt perunat (kuorineen), savulohta ja kirsikkatomaatteja
-riko koko komeuden päälle kananmunia
-mausta miedosti suolalla (huom! savulohessa on jo suolaa) ja mustapippurilla
-paista 200 asteessa kiertoilmauunissa vartti
-tarjoile tuoreen tillin kanssa.

Pyttipannuunhan voisi upottaa myös tillituorejuustoa tuomaan lisää makua!

Nautin muuten suunnattomasti siitä ajatuksesta, että ensi viikolla lämpenee. Ihan jo senkin takia, että löysin kuvissa olevan sinisen neuletakkini vaatehuoneesta (heh, kertonee jotain vaatehuoneeni siisteydestä :D) ja haluan lähteä ulos ovesta pelkässä neuletakissa. Totuuden nimissä mulla on vielä toppatakkikin tuossa naulakossa roikkumassa. Varsinkin aamuisin on ollut niin kylmä, että ilman sitä en olisi koiran lenkittämisestä selvinnyt!

ILOISIN TIISTAITERKUIN,


maanantai 18. toukokuun 2020

(poikkeusajan) Rippijuhlasuunnitelmia

HIPSHEIPPARALLAA!

Instagramin puolella olenkin päivitellyt kuulumisia tuon meidän pienen rippilapsen kesän kohokohdasta. Alunperin rippileirille piti lähteä Espanjaan, mikä luonnollisesti vaihtui kotimaan rippileiriin ja hyvä niin. Konfirmaatio juhannussunnuntailta siirtyi viikolla myöhemmäksi. Aluksi jossain sisimmässäni taistelin tätä ajatusta vastaan, sillä ehdottomasti haluamme pitää rippijuhlat konfirmaatiopäivänä. Mutta kovin arastelin juhlien järjestämistä reilun kuukauden päästä…

Niin kuin kaikkien asioiden kanssa, niin myös tämän asian kanssa vaihtoehtojen pohtiminen ja realiteettien kartoittaminen auttoi asiaa. Konfirmaatio suoritetaan pienellä porukalla (tästä saamme ohjeet myöhemmin) ja rippijuhlatkin tulevat olemaan poikkeukselliset. Syvästi kiitollinen olen siitä, että rippileiri ylipäätään järjestetään ja että nuo nuoret saavat arvoisensa juhlat. Itse muistan rippikouluajan yhtenä elämäni parhaimmista. Tuntuu, että se on osaltaan ollut nuoruusiän vedenjakaja. On aika ennen rippileiriä ja aika jälkeen rippileirin. Sitä jotenkin kasvoi tuon viikon aikana yhtäkkiä aikuisemmaksi. Parasta antia rippileiriltä oli ystävyyssuhteiden syventyminen ja uusien ystävien saaminen.

Meillä ei ole vielä tiedossa konfirmaatioaikaa, aikaisintaan se on klo 10 ja viimeistään klo 14. Mutta kunhan saadaan selville konfirmaatioaika, niin lähetetään kutsut sukulaisille ja ystäville. Vieraslistaa hahmottelimme eilen ja kutsuvieraita on tulossa reilu 60. Mitä kaikkea poikkeusajan rippijuhlissa tulee ottaa huomioon? Itselleni tuli mieleen alla olevia kohtia:

💕 vieraat kutsutaan porrastetusti, kolmessa eri erässä parin tunnin välein
💕 ei kättelyitä, ei halauksia
💕 juhlat pidetään ulkona, satoi tai paistoi
💕 jokaiselle vieraalle pieni käsidesipullo tai vaihtoehtoisesti käsidesipisteitä sinne sun tänne
💕 pöytäryhmiä pihalle laitamme kuusi-seitsemän, jotta saamme tarpeeksi väljyyttä
💕 tarjoilut…pystyyköhän buffett-tyyppistä tarjoilua järjestämään vai pitääkö ruoka olla valmiiksi annosteltuna?

Meillä tulee rippijuhliin pitopalvelu. Haluamme tukea paikallista ja lisäksi haluan ostaa minulle ja miehelle rauhan jutustella vieraiden kanssa ja nauttia päivästä rippikoululaisen kanssa. Omissa rippijuhlissani äiskä vietti aikaa keittiössä. Sen jälkeen meillä oli joka juhlassa ainakin ylimääräisiä käsiä auttamassa 🙂

Suomen suvi on arvaamaton, joten osan pöydistä laitamme autokatokseen ja loput terassille/nurmikolle. Meillä on yksi kontakti telttoja toimittavaan yritykseen, joten pitää kysyä hintaa, josko varmuuden varalta varautuisi myös teltalla terassin/nurmikon päällä.

Haaveissa olisi koristella pöydät valkoisin pöytäliinoin ja luonnonkukkasilla. Vielä en ole perehtynyt siihen, mitä kukkia tuolloin kukkii, mutta aika näyttää. Esikoisen toiveena värimaailmasta oli valkoinen-pinkki. Niillä mennään. Pöydille pieniä tuikkukippoja tuomaan lepattavan kynttilän myötä tunnelmaa. Lippukin kelpaa laittaa salkoon nyt, kun saimme ruostuneen lipputangonkin uusittua.

Kollaasien kuvat linkkeineen löytyvät Pinterest -kansiostani. ”Äiti, meillä ei vieraat sitten istu tyynyillä maassa!” parahti esikoinen kuvia esitellessäni 😀  Teillekin tiedoksi, että nämä ovat vain inspiraatiokuvia.  Nyt kuuden kauppakassilaatikon purkuproggikseen…ihanaa, uusi viikko on täällä!

ILOISIN MAANANTAITERKUIN,


sunnuntai 17. toukokuun 2020

Toivepostaus: Mitä mukaan mökkikassiin?

HEI HELLUREISSAN!

Siinä missä mökillä oli eilen illan suussa varsin syksyinen keli on täällä Mansessa kesä. Jep, kesän kriteerit lienevät höllentyneen…enpäs ikinä ennen olisi kutsunut sellaista vuodenaikaa kesäksi, jolloin mittarissa on nafti kymmenen astetta. Mutta se tuntuu auringossa lämpimältä. Naapurin syreeniaita loistaa ihanissa väreissä. Siinä missä muu luonto heräilee vaaleanvihreänä, erottaa syreeniaidan nupuista liilan eri sävyjä vihreällä höystettynä. Luonnossa sävyt eivät ikinä riitele keskenään.

Sain postaustoiveen (kiitos ♥) koskien sitä, mitkä ovat niitä tavaroita, joita kuljetetaan saareen mukanamme ja mitä meillä vastaavasti löytyy saaresta.

Saaresta meiltä löytyy vaatteita, pyyhkeitä ja vuodevaatteita sen verran, että niitä harvemmin mukana roudataan. Paitsi silloin, kun ne ovat olleet pesussa mantereella. Meillä oli edellisten omistajien toimesta mökillä pesukone ja oli kyllä kätsyä pestä pyykkiä saaressa. Ja hei, tuulessa kuivatetun pyykin tuoksua ei voita mikään. Pieni ja pippurinen pesukone on investointilistalla tälle kesälle.

Saareen vien aina kesän ekalla reissulla myös kattavan kuivamuonavaraston. Sellaisen, että jos joutuisimme (hih, ihan väkipakolla pakotettaisiin ;)) jäämään saareen pidemmäksi aikaa, niin ruokaa riittäisi. Ollaan aika ex tempore -ihmisiä myös esimerkiksi ruokailujen suhteen, joten on hyvä olla valinnan varaa niillekin päiville, kun ei enää jaksa syödä grilliruokaa. Välillä kesälläkin tuo arjen pelastajaruoka, pestopasta, toimii yllättävän hyvin.

Meillä saaressa on myös aina juomavettä yksi kymmenen litran kanisteri, just in case. Mutta silti viedään mukanamme toiset mokomat vettä. Meillä kuluu juomavettä ihan älyttömästi. Saaren venerannan lähellä on lähde, josta juomavettä saa tarvittaessa tankattua mukaan.

Mökkikassiin pakataan useimmiten niitä kirjoja, joita luetaan. Kamerakalusto, kannettava ja lukemattomia lehtiä. Myös ruokakauppakassit (tuore ruoka) pääsee mukaan. Aika usein tyhjentelen kotoa jääkaapin, mutta silti käymme matkalla kaupassa vielä ostamassa puuttuvat ruoat. Saaressa on oppinut siihen, että sovelletaan. Lähimpään kauppaan on matkaa noin puolisen tuntia, niin yllättävän harvoin tulee lähdettyä mielihalujen perässä. Nimimerkillä kerran lapsille lettuja luvanneena ja niitä ilman kananmunia, sokeria ja vehnäjauhoja leiponeena – hyvin onnistui 😀

Välillä, jos mökillä tarvitaan esimerkiksi trimmeriä tai työkaluja, niin sellaisia otetaan mukaan. Meillä edelliset omistajat jättivät myös varaston pullolleen mökkityökaluja, joten siinäkin suhteessa olemme olleet onnekkaita. Eli periaatteessa mökille voisi lähteä vain yhden kauppakassillisen kera. Poikkeuksetta aina venelaiturilla venettä lastatessamme sanomme ääneen ”Miten meillä voi olla taas näin paljon tavaraa mukana!”.

Aina silloin tällöin saan kyselyitä, miten me ja tuo meidän mökki päädyttiin yhteen. Täältä voitte lukea, miten meistä tuli mökkihöperöitä ja miten tuolla mökillä osa mun iskän historiaa jatkaa elämäänsä

SULOISIA SUNNUNTAITERKKUJA TOIVOTELLEN,


perjantai 15. toukokuun 2020

Viikon tops & flops

♥ miehen hurahtaminen Fiksuruoka.fi-kauppaan
♥ uusi killerimäkilöytö ylämäkivedoille (Horhan laskettelurinteen oikea puoli alhaalta katsottuna)
♥ tyttöjen leipoma kääretorttu ja suklaahippukeksit
♥ Cold Courage – ah, olen aivan koukussa!
♥ täydellisesti rapsakoitunut sitruunaisen pannulohen pinta
♥ aurinkoiset aamut
♥ reilu viikko sitten ostamani pionit, jotka ovat auenneet kauniisti
♥ uusi, alempi händäri
♥ pilatesstudion aukeaminen kahdeksan viikon tauon jälkeen ja
♥ reformerilla tehdyt jalkaliikkeet (olenko mä unohtanut vallan venytellä viimeisen kahden kuukauden aikana? :D) sekä
♥ mattopilateksen pienet, mutta tehokkaat liikkeet, jotka saa syvät vatsalihakset tutisemaan
♥ uusin Jana Berzelius, jota olen kuunnellut pariin päivään yhteensä neljä tuntia
♥ aamuiset herätykset ennen herätyskellon soittoa
♥ hyvä buugie työjutuissa, molemmissa niissä
♥ pitkästä aikaa kuullut hurmurikummipojan höpöttelyt (kehen lie tuo pieni papupata tullut? ;))
♥ aikaansaamisen tunteen ihanuus
♥ tulevaisuuden suunnitelmien hiominen
♥ Hyvän mielen kortit aamujen sulostuttajana
♥ uusi pusutemppu, jonka Toby oppi parista kerrasta (helppo kouluttaa, kun on perso herkuille…kehen lie tuo pieni herkkupeppu tullut? ;D)
♥ viileät yöt, kun saa kaivautua päätä myöden peiton alle
♥ tieto riparin ajankohdasta (vielä kun konfirmaatiopäivä varmistuisi)
♥ tehty pro bono -yhteistyö (aika helposti sitä ollaan rahan vietävissä tässä nykymaailmassa, joten se että saa laittaa hyvän kiertämään suomalaisten pienyrittäjien puolesta hyvän mielen palkalla palkitsee enemmän kuin eurot tilillä ♥)

Koska elämässä ei aina kaikki voi olla yhtä nousukiitoja, niin muutamia kömmähdyksiäkin viikon varalle sattui. Kuten yksi kuollut hortensia. Miksi, oi miksi en tajunnut nostaa sitä yöksi sisään? Viikolla on myös ollut vähän huolta karvakorvan terveydestä. Aivastelee, pärskii ja on jotenkin niin tuskaisen oloinen kutisevine kirsuineen, että on ollut välillä vaikea sivusta katsoa. Nyt kone kiinni ja eläinlääkäriin. Maalis-huhtikuulla söi kuurin nenäpunkkiin, mutta eipä tuo pärskintä helpottanut kuin hetkeksi.

Ja sitten hei viikon toppeihin kuuluu tänään iltapäivällä oleva puhelinhaastattelu liittyen siihen koulutukseen, johon hain. Kääks, pitäkäähän peukkuja 🙂

AURINKOA JA ILOA PERJANTAIHIN,

PS. ja hei ♥ tuo anopilta saamani kaunis äitienpäiväkimppu!


torstai 14. toukokuun 2020

Nopeat & herkulliset lohitortillat

HEISSULIVEI!

Mulla harvoin on luonnoksissa valmiina tekstejä tai kuvia. Toki tekstin raakileita ilman sen kummempaa runkoa saattaa olla. Mutta nyt muistin yhtäkkiä ruokatunnilla, että yksi etäkouluajan ekoista lounaista oli jäänyt esittelemättä. Sellainen, jonka halusin esitellä sen helppouden vuoksi.

Palasin näihin kuviin ja tuntuu, että siitä maalis-huhtikuun taitteesta on iäisyys. Mutta kuitenkin taas toisaalta tuntui, että etäkouluaika kesti hurjan pitkään. Nautin suunnattomasti niistä kotitoimistopäivistä, kun sain laittaa lapsille lounaan ja syötiin lounasta yhdessä.

Tuona ”alkushokki”päivänä meillä oli ruokana älyttömän helposti valmistuvia ja herkullisia lohitortilloita. Mä muuten tykkään näistä minitortillalätyistä enemmän kuin niistä isoista. Tai edes keskikokoisista. Usein isommissa jää sitä lättyä hirmuinen määrä yli. Tai sitten en vain osaa sitä täyttää oikein 🙂

Nopeat & herkulliset lohitortillat

tortillalättyjä

salaattisekoitusta
lohta (esim. edellisillan uunilohta)
kirsikkatomaatteja
korianteria

Kermaviilikastike
1 prk kermaviiliä
tilliä
sitruunapippuria
-sekoita keskenään

Tarjoiluun
limen mehua

Yleensä meillä lämmitetään tortillalätyt, mutta nyt ei lämmitetty. Eikä lämmitetty myös kalaakaan. Tämä oli sarjassamme kylmä lounas, mutta hienosti upposi. Jos haluaa, niin nämähän voisi täyttää vähän vähemmin täyttein ja rullata vaikka sellaiseksi wrapiksi. Sitten tuo kermaviili ja muut täytteet kostuttaisivat tortillalettua mukavasti 🙂

Ensimmäinen koulusta päässyt soitti just. Kuulemma koulu ei tunnu enää samalta koululta. Harmistus, mutta eiköhän siihen ”uuteen kouluunkin” nopeasti totu. Kysyin, mitä oli oppinut päivän aikana, niin oli kuulemma oppinut pesemään käsiänsä 😀  Hyvä näin

IHANAA TORSTAITA KAMUT!