tiistai 12. maaliskuun 2013

Helppo ja hyvä arkiruoka

…vaikkakin meillä herkuteltiin näillä jo sunnuntaina!

Tsau!

Ikuna ennen en ole pinaattilettuja (vai onko ne pinaattilättyjä? 😉 tehnyt itse; pinaattikeittoa on tullut pari kertaa tehtyä, mutta nämä lättyversiot ovat vallan jääneet paitsioon. Ollakin, että lapsille maistuisi kaupan pinaattilätyt vaikka joka päivä 🙂 Ajatus lähti siitä, että mulla oli tuorepinaattia 70 gr sen lämpimän fetasalaatin jäljiltä jääkaapissa. Lisäksi hain pakastepinaattia. Sitten kehittelin ohjeen netistä löytämieni ohjeiden perusteella:
PINAATTILETUT
 (10 isoa ja noin 40 pientä)

1 litra maitoa
4 dl vehnäjauhoa
2 dl ruisjauhoa 
1 tl suolaa
4 kananmunaa
1 pakastepss (150 gr) + 1 tuorepussi (70 gr) pinaattia
voita ja öljyä paistamiseen
Pilko tuorepinaatti ja paista hieman pannulla. Sekoita ainekset keskenään ja paista öljyvoiseoksessa joko isoja lättyjä tai pikkulättyjä. Tarjoile puolukkasurvoksen kera.
***********************************************
Tein aikas ison satsin näitä, joten meillä syödään vielä tänä iltanakin pinaattilättyjä. Esikoinen oli sitä mieltä, että kaupantätien tekemät ovat parempia, mutta kuopus kyllä näitä syö. Tosin kaupan puolukkasurvoksen kanssa. Itse pihtailen tuon sokerin kanssa, kun soseutan marjoja kotioloissa 🙂 Suosittelen, erittäin helppo ja hyvä arkiruoka ja näistä saa helposti iltaruoan parillekin illalle. Näin viikolla ei ehdi töiden jälkeen alkaa valmistamaan mitään monimutkaisia herkkuja; sen takia suosin näitä parina iltana syötäviä ruokia. Kuten keittoja, kiusauksia ja pataruoakia lättyjen ohella. Jostain netistä luin, että tänne sekaan sopisi fetajuustoa murustettuna. Sitä ajattelin seuraavaan paistosatsiin laittaa. Lisäksi ajatus porkkanaletuista houkuttelee myös.
Nyt tuntuu, että ruuhkavuodet vievät mukanaan; bloggailu on keskittynyt perin itsekkäästi siihen, että teen blogipostaukset. Mutta en edes muista, koska olisin ehtinyt blogikierrokselle teidän ihaniin blogeihinne. Joten tällä viikolla tulee sitten olemaan yksi päivä ilman blogipostausta; päivä, jolloin kahlaan kahvitauot ja ruokatunnin illasta puhumattakaan ja ahmin kaikki välistä jääneet blogipostaukset.
Tiistaiterkkusin,

maanantai 11. maaliskuun 2013

Kukka-astiastoa ja ”kananpoikaisleipiä”

Hei hei aurinkoinen maanantai!

Aamulla tuntui jo siltä, että jaahas: lunta tuprutti taivaan täydeltä, mutta nythän näyttää taas jo varsin keväiseltä! 🙂 Facebookin puolella jo vilautin tätä Oriveden mummuvainaalta saamaani kahviastiastoa, jolla ei siis ole rahallista arvoa, mutta tunnearvoa. Näistä joimme päiväkahvit pirttipöydän äärellä ja dippasimme keksejä kahviin niin, että loppujen lopuksi sai syödä kupin pohjalta lusikalla nuo keksit. Täältä löytyy muuten postaus, jonka pari vuotta sitten tein tuosta mummulasta.
Eihän nämä kupit sovi meidän sisustustyyliin lainkaan, mutta tykkään että ovat kauniit ja herkät. Eihän kaiken tarvitse olla sisustukseen sopivaa; saa rikkoa rajoja myös tälläisillä romanttisillä hömpänpömpillä. Sitä paitsi kahvi maistuu näistä taivaalliselta. Paremmalta kuin siitä kolmen desin kolpakosta, josta sen yleensä olen tottunut juomaan.
Mummun kanssa meillä oli tapana leipoa usein. Viedä miehille peltotöihin sitten vähän termoskannukahvin kanssa kastettavaa. Mieleenpainuvimpana leivonnaisena on jäänyt mieleeni kananpoikaisleipäset. Ihan tutummalta nimeltään viipalepiparit. Mutta tuon kananpoikaisleipäset nimen ne sai sinä päivänä, kun leivoimme niitä ja kananmuna oli tullut haudotuksi vähän liikaa. ”Sinne taikinaan vaan” tokaisi mummu ”sen juuri aamulla hain kanalasta, ei se pahaksi ole mennyt!”. Sanomattakin selvää, että tähän tyssäsi mun viipalepipareiden syöminen. Sekä vähäksi aikaa myös kaiken muun mummun tekemän ruoan, johon oli laitettu kananmunaa 🙂

Yritin muistella, miltä nuo kananpoikaisleivät maistuivat enkä ihan vielä päässyt siihen lopputulokseen, jollaisia ne silloin pikkutyttönä muistan syöneeni. Mummu ei tainnut lisätä näihin siirappia… Mutta eilen tekemälläni ohjeella näistä tuli kyllä varsin hyviä, erityisesti kahviin dipattuna.
VIIPALEPIPARIT 

200 gr huoneenlämpöistä voita
1 kananmuna
1,5 dl sokeria
0,5 dl siirappia
2 tl ruokasoodaa
4 dl vehnäjauhoja
Em. aineet sekoitetaan keskenään ja taikinasta muotoillaan pellille kolme pötkylää (leviävät melkoisesti). Paistetaan 200 asteessa noin vartin verran. Leikataan vinoon heti kuumina. Ripsotellaan päälle kanelisokeria!
*************************************
Jatkan täydellisen piparireseptin jalostamista ja palaan asiaan.
Mutta sitä ennen jatkan työpäivääni. 
Miten nämä ruokatauot menevät niin nopeaa? 🙂
Maanantaiterkuin,

sunnuntai 10. maaliskuun 2013

Sata kuvaa sunnuntailta

..tai ei ehkei ihan sataa, mutta ei kauaksi jääty. Toivottavasti ette tukahtuneet kuvatulvan alle 🙂

Moikkamoi!

Täällä ollaan nautittu auringosta; lapset ulkosalla ja me aikuiset sisällä. Ihastellen miten auringonsäteet tulevat sisään päivän mittaan eri kulmista. Miten ne muodostaa kauniita värikuvioita sohville ja lattialle. Kuinka nuo ihanat säteet saavat ikkunoihin pinttyneen lian sumentamaan maiseman. Pyritty myös vangitsemaan tuon auringonsäteen kauneutta linssin läpi. Kameran eri asetuksia testaillen.
Aamu alkoi tehokkaasti kuntoillen; minä salilla ja muu perhe luistellen. Kyllä se liikunta vaan miehen ja naisen tiellä pitää. Mutta koskaan aiemmin ei ole salilla ollut tunkua jo ennen yhdeksää! Näinä aurinkoisina pakkaspäivinä haikailen niiden murtsikkasuksien perään. Kivenheiton päässä järven jäällä taitaa olla ladut jo kunnossa.
Nyt pinaattilettujen taikinan tekoon. Jatketaan terveellisellä linjalla ja syömisen jälkeen napataan kameraan toinen putki ja lähdetään koko perheen voimin vielä ulkoilemaan tuonne rantaan. Niin, että itse jään aina jälkeen, kun jokainen näkymä pitäisi ikuistaa kortille. 
Illalla vien tytsyt jääkiekkokaukalon laidalle katsomaan iskän höntsyjä. Eiköhän se mene heille jääkiekkopelistä, johon ovat viime aikoina halunneet 🙂
Aurinkoista sunnuntaita 

PS. kiitsa jälleen ihanista kommenteistanne edellisiin juttuihin, vastailen niihin viimeistään illalla. 
Ja toivon mukaan ehdin blogikierroksellekin. 
Olisi niin paljon luettavaa ja kommentoitavaa!

lauantai 09. maaliskuun 2013

Rosmariinifocaccia ja lämmin fetasalaatti

Ihanaista alkuiltaa!

Turun reissusta selvittiin tällä kertaa ripeästi. Kaupungille asti ei ehditty, kun oli kova kiire kotiin siivoilemaan. Sukulaisissa (miehen) vierailtiin ja sainkin mukaan jo iki-ihanan ennakkosynttärilahjan (fb:ssä kuva niistä ihanuuksista :). Miehen kummitäti onkin ajan hermolla, kun marmoriesineitä olisi löytynyt enemmänkin. Ovat kuulemma 80-luvulta asti siellä keittiössä olleet 🙂

Eilen illalla, Naistenpäivänä, yllätin työreissusta (ja golfmessuilta) kotiin palaavan rakkaan rosmariinifocaccialla ja lämpimällä fetasalaatilla. Löysin myös tuolta viinikaapista viinin, jonka etiketti sopi teemaan. Mutta niin yllätti rakas kotiin tullessaan minutkin; metrilaku, sydänsuklaa ja punaiset tulppaanit olivat erittäin tervetulleita. Voipi olla, että tasoitteli näillä jo etukäteen myöhemmin illalla auton takaluukusta eteiseen kantamiensa golfmailojen aiheuttamaa alkushokkia!  😀
Pitkään aikaan en ole tehnyt focacciaa, mutta aina kun sitä teen niin käytän yhtä ja samaa Jamie Oliverin ohjeesta mukaeltua ohjetta. Tällä kertaa puolikasta ohjetta, sillä tuosta tulee muuten kaksi pellillistä focacciaa (alkuperäinen ohje on siis 2x tämä).
FOCACCIA

1 pss kuivahiivaa
2 rkl hunajaa
3 dl haaleaa vettä
8 dl vehnäjauhoja
1 rkl suolaa

tuoretta rosmariinia
oliiviöljyä
merisuolaa
1. Lisää kuivahiiva ja suola vehnäjauhoihin. Sekoita.
2. Lämmitä vesi ja liota siihen hunaja. Lisää vesihunajaseos jauhoseokseen.
3. Vaivaa niin, että taikinasta tulee kimmoisa. Anna kohota tunnin verran.
4. Vaivaa ilmakuplat pois ja kaulitse pellille noin 1,5 cm korkea leipä. 
5. Öljyä leivän pinta ja ripsottele päälle merisuolaa. Leikkaa tuoretta rosmariiniä silppuna leivän päälle. Painele leipään sormella ”reikiä”. Mä täytin nämä reiät oliivilla, mutta aurinkokuivattutomaattikin sopii leipiin loistavasti. 
6. Anna kohota noin 3 cm korkuiseksi.
7. Paista 250 asteessa 10-15 minuuttia.
8. Öljyä pinta vielä uudelleen ja lisää tarvittaessa merisuolaa.
*************************************************
Lämpimän fetasalaatin löysin Pipsa Hurmerinnan kirjasta ja sitä onkin meillä tehty varmasti jo kymmenen kertaa tämän vuoden puolella. Täältä (klik) löytyy tuon salaatin ohje. Teen sen aina pinaatilla, koska en ole kaupasta vielä löytänyt tuota lehtikaalta 🙂
Sen pidemmittä puheitta laitetaan tämä postaus eetteriin; ihan siltä varalta jos jollain teistä on vielä lauantai-illan iltaruoka mietinnässä. Kaupatkin ovat vielä aukin ainakin 12 minuuttia! Eiku 11 🙂
Ihanaa lauantai-iltaa murut 
PS. laitoin eilen tuonne fb:n puolelle taivaallisen valkosuklaamustikkajuustokakun ohjeen,
 käykäähän tsekkaamassa se! 

lauantai 09. maaliskuun 2013

RIFDesign; marokkolaista käsityötä

Photos borrowed via Rif Design

Huomenta blogistania!

Täällä ollaan ihan kohta suuntaamassa autonnokka kohti Suomen Turkua, mutta sitä ennen oli ihan pakko tulla vilauttamaan uudesta tuotemerkistä, jonka nettailessani löysin. Uh, totesinhan silloin yksi päivä, että nettailu ei ole aina hyvästä 🙂 Ruotsalaiset asunnonvälityssivut ovat pian pannassa, mutta niin ovat myös ruotsalaiset sisustuskaupatkin. Nettisellaiset.
Löysin niin ihastuttavan tuotemerkin Rif Designin. Rif Design tuo maahan (Ruotsiin) marokkolaista käsityötä ja toimii tukkurina. Tuotteeta muistuttavat ihan hirmuisen paljon ihanaisia TineK:ta, mutta mielestäni tuotteissa on erojakin. Kävin sähköpostikirjeenvaihtoa erittäin avuliaan ja ystävällisen Ellan kanssa ja sain luvan lainata kuvia heidän nettisivuiltaan sekä liitteenä muutaman keväisen uutuuden, jota nettisivuilta ei löydy blogipostausta varten. Ihastuin astioiden lisäksi laukkuihin. Ja tyynyihin. Huoh.
Enää ei ole kuin yksi hidaste (sen rahan lisäksi); 
mistä löytää ruotsalainen sisustusnettikauppa, joka toimittaa myös Suomeen? 
Me lähdetään tosiaan nyt päiväreissulle Turkkuseen, joten palaan ed.postauksen
kommentteihin joko autolla kännystä tai sitten viimeistään illalla. Kiitos jälleen niistä ihanaiset 🙂
Leppoisaa lauantaita,