maanantai 25. tammikuun 2021

Beantown boy & Chicken parm

4

HYVÄÄ MAANANTAIHUOMENTA!

Postaustoiveita vuoden alussa kysellessäni sain toiveen kertoa ruokatarinoita yhdistettynä reissutarinoihin. Ja hei sehän passaa kyllä, ollakin että reissukuvia toivottiin postausten oheen, mutta valitettavasti monet niistä ovat niin huonolaatuisia, että eivät kestä nykypäivän blogikuvien standardeja 😉 Tänään lähdetään Bostoniin, Beantowniin, jonka laitamilla aviomieheni asui aikoinaan kuutisen vuotta. Yliopistossa opiskellen ja jääkiekkoa pelaten. Pelipäivän kruunasi kuulemma aina chicken parm, parmesan kana. Ajanee meidän suomalaisten suosiman kanapastan peliä ennen.

Lokakuussa 2016 pääsimme katsomaan miehen asuinalueita koko perheen kanssa. Rakastuin lokakuun orastavassa ruskakirjossa kylpevään Bostoniin samantien. Muistan vieläkin elävästi sen, kun olimme Harvardin kirjakaupassa ostamassa Harvardin hupparit lapsille. Jätimme auton sen jälkeen parkkiin Fenway Parkin lähelle ja lähdimme jalan tutustumaan kaupunkiin. Mielessä siinsi tuo miehen hehkuttama ruoka, parmesan kana. Kunnes katse osui legendaariseen Cheersin ravintolaan. Siinä vaiheessa parmesan kana oli muisto vain, kun näin ruokalistalla clam chowderin.

Jatkoimme ruokailun jälkeen matkaa jalan kohti Bostonin italialaista kaupunginosaa, North Endiä. Siellä chicken parm koreili jokaisen ravintolan listoilla. Suosituimpiin ravintoloihin oli jonoa ulos asti. Päätimme jättää chicken parmin toiseen kertaan ja käydä testaamassa kuuluisan Mike’s Pastryn leivonnaiset. Kunnes huomasimme sinnekin jonon kiemurtelevan kulman taakse. Viereisen Caffe Vittorian ikkunapöytä näytti olevan vapaa, joten jäimme lepuuttamaan jalkojamme ja nauttimaan herkullisimmat leivokset ikinä Bostonin vanhimpaan italialaiseen kahvilaan.

Chicken parm jäi kuitenkin kaivelemaan alitajuntaan. Seuraavana vuonna maistoin elämäni ensimmäisen kerran parmesan kanaa Paisanos Pizza -ravintolassa Hermosa beachillä Kaliforniassa. Se oli koko sen odotuksen arvoista. Täydellistä. Vielä kun ravintolassa oli punaruutuiset pöytäliinat pöydissä ja keittiössä hääräsi aito italialainen Mamma Maria (hän oli muuten vieläkin puheliaampi kuin minä ;)), niin kokemus oli lähes autenttinen.

Vuonna 2019 odotin taas, niin ikään USA:n reissulla, saavani parmesan kanaa. Mies oli kehunut Vegasin Stripin sivukadulla olevan Hole in the wall -ravintolan chicken parmia niin paljon, että se oli meidän Vegasin listalla mukana. En muista miksei sinne menty, mutta ensi kerran on pakko mennä. Voi pandemia, kun olisit pian ohi ja voi rajat, kun aukeaisitte pian – mä haluan ruokamatkoille! Ihan pelkkä Helsinki-Vantaan Burger Kingikin kävisi näin ensi hätään ;D

Reilu viikko sitten muistin yhtäkkiä tuon parmesan kanan ja mietin, että miten sitä ei ollut tullut tehtyä itse ikinä. Pikaisella guuglauksella löysin monen monta erilaista reseptiä, joista yhdistellen loin seuraavan:

Chicken parm 
6:lle

Broilereiden valmistus
4 isoa broilerin rintafileetä
(mä käytin persilja-valkosipuli maustettuja)
1,5 dl korppujauhoja
3 kananmunaa
1 dl vehnäjauhoja
0,5 dl parmesanraastetta
1 tl suolaa
2 tl mustapippuria
oliiviöljyä paistamiseen

2 Rummo pastakastikepurkkia
2 dl raastettua parmesania
2 palloa mozzarellaa
tuoretta persiljaa

spaghettia

1. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen
2. Sekoita vehnäjauhot, parmesanraaste, suola ja mustapippuri keskenään astiassa
3. Riko kananmunat laakeassa kipossa, kaada korppujauhot toiseen kippoon
4. Kierittele broilerin fileet ensin vehnäjauhossa, sitten kananmunassa ja lopuksi korppujauhoissa
5. Paista broilereita oliiviöljyssä pannulla noin 5 minuuttia / puoli, kunnes pinta on rapsakka
6. Laita broilerit uunivuokaan ja uuniin noin 20 minuutiksi, kunnes ne ovat kypsyneet. Keitä tässä välissä spaghetti.
7. Kun broilerit ovat kypsät, kaada spaghetti uunivuokaa, lado päälle broilerit
8. Kaada vuokaan pastakastikkeet, lisää broilereiden päälle parmesania ja mozzarellaa
9. Paista uunissa, kunnes juustot alkavat ruskistua
10. Tarjoile tuoreen persiljan kera


Tämän kuvan postaukset (parmesan kanan lisäksi) ovat Bostonin reissulta reilun neljän vuoden takaa. Toivottavasti ne näkyvät teille edes joten kuten. Itselläni ainakin tällä isoruutuisella koneella kuvat pikselöityvät harmillisesti. Onneksi on hei kuvamuistot, myös verkkokalvoille jääneet sellaiset. Ne tuovat kyllä lohtua näinä aikoina kun ei pääse reissaamaan.

Alustavasti ajattelin, että seuraavan kerran reissu- ja ruokatarinoita on luvassa maapallon toiselta puolelta, auringontasaajan tuntumasta. Siitä on aikaa, kun viimeksi olen nasi gorengia tehnyt tai syönyt, joten voisi olla paikallaan palata Indonesian ruokamuistoihin 🙂

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA TOIVOTELLEN,


sunnuntai 24. tammikuun 2021

French toast kinda moning

0

Suloista sunnuntaihuomenta!

Viikonloppuaamuista on tullut pyhiä. Mikään ei ole (ainakaan allekirjoittaneen) hyvinvoinnille näin viikonloppuisin parempi teko kuin rauhalliset, pitkään aamiaispöydän ääressä vietetyt aamut. Tai ne aamut sohvalla kahvikuppi nro 3 kädessä. Sisustus- ja ruokaohjelmia katsellen.

Poikkeuksetta viikonloppuaamuisin tulee tehtyä vähän parempaa aamupalaa. Terveyspannaria kaikilla höysteillä, vohveleita, kunnon munakas, smoothieita tai vastapuristettuja mehuja. Muistin pari viikkoa sitten köyhät ritarit ja jösses, että se oli menoa. Sen sijaan, että upottaisin ne vaahterasiirappiin, tykkään näistäkin hieman terveellisimpänä. Toki pieni luraus siirappia on aina paikallaan 😉

Köyhät ritarit aka French toast
6 kpl

6 täysjyväpaahtoleipää
1 iso kananmuna
2/3 dl maitoa
2 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria

voita paistamiseen

Tarjoiluun: vadelmia, mustikoita, pähkinöitä, vaahterasiirappia, kookoslastuja

1. Sekoita kananmuna, maito ja mausteet
2. Dippaa leivät yksitellen em. seokseen ja valuta ylimääräinen munamaito pois
3. Paista voissa paistinpannulla noin 2 minuuttia / puoli tai kunnes leipä saa väriä ja rapsakkaan pinnan
4. Tarjoile vaahterasiirapin, (pensas)mustikoiden, vadelmien, kookoslastujen ja cashewpähkinöiden kanssa

Nyt sunnuntai jatkuu leppoisaan malliin. Sohvannurkassa, miestä golfkisoista (!) kotiin odotellen. Mää kun luulin, että golfkausi on vaan kesällä, niin ei kuulkaa – simulaattorikisat on himogolffareita varten, jotta voi kisata näin talvellakin 😀

IHANAA PÄIVÄÄ TOIVOTELLEN,

PS. Huomenna blogissa sen lupaamani parmesankanan ohjetta, joten pysykäähän kuulolla.


perjantai 22. tammikuun 2021

Grillattu voileipä 2.0

3

OMNOMNOM

vaan heti perjantaiaamusta hei 😀 Ajattelin eka, että mennään perinteisen aikataulun mukaan tämän illan perjantaimyyssi/herkkupostauksen kanssa, mutta koska illalle tuli yllättäen hiihtotreffit (#koukussalajiin), niin laitetaan nyt jo tulemaan teille vinkkiä perjantai-illan ruokaan.

Ostin pitkästä, pitkästä aikaa Elle mat & vin -lehden ja ah että olen nyt ahminut sitä. Silmilläni. Nimittäin en ihan heti tiedä toista ruokalehteä, joka iskisi mun makuhermooni niin kuin tuo. Liki jokainen resepti on sellainen, että tekee mieli testata. Ja hei nyt on vielä tämän reseptin jälkeen kolme reseptiä jonossa testaukseen.

Kannessa oleva kuva grillatuista voileivistä sai kuolan valumaan jo kaupan lehtihyllyllä. Päästessäni ohjeeseen olin hetken aikaa äimän käkenä: Mikä ihmeen pastrami? Mikä ihmeen taleggio? Ja vaikka punakaalia rakastankin, niin miten se sopii lämpimiin voileipiin? Pastrami ja taleggio ovat varmaan pro-ruokabloggaajille ihan tuttua kauraa, mutta tällaiselle noviisille ei.

Pikainen googlaus kertoi, että pastrami on suolalihaa. Googlaus kertoi myös sen, että sitä on saatavilla ihan lähikaupan hyllyllä. Great! Toinen googlaustulos taleggiosta kertoi, että kyseessä on juusto. Jota on kyllä saatavilla juustotiskeiltä, mutta koska en sitä löytänyt kauppakassitilausta tehdessäni kaupan valikoimista googletin korvaavan juuston. Mun mielestä gruyére sopi tähän oikein loistavasti ollen maukas, mutta ei liian tuhti.

Leipiin makua tuo ihanasti dijon, mutta jos ei ole dijonin ystävä, niin määrän voi hyvin puolittaa. Majoneesi toi myös makua ja täytyy sanoa, että vaikka nämä olivat parhaimmillaan heti uunista tulon jälkeenkin, niin kyllä maistui puolikas leipä kylmänäkin iltapalaksi. Maut ikään kuin sulivat suuhun.

Suht tuhtia leipää sopisi tasapainottamaan perinteinen vihersalaatti vinagretteineen.

Pastrami-punakaali sandwich
4:lle tai 2:lle nälkäiselle

8 palaa hapanjuurileipää
2 rkl majoneesia
4 rkl dijon sinappia
200 punakaalia
125 g gruyérejuustoa
16 viipaletta pastramia
50 g voita paistamiseen

1. Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen
2. Levitä neljään leipään majoneesia ja neljään sinappia
3. Viipaloi punakaali ohueksi siivuiksi ja asettele majoneesileipien päälle
4. Lisää juustot ja pastramit punakaalien päälle
5. Laita sinapilla voideltu leipä kanneksi
6. Paista pannulla voissa noin kolme minuuttia / puoli
7. Lopuksi laita uuniin noin 7-8 minuutiksi tai kunnes juusto on sulanut

Meillä vietetään perinteiseen tyyliin tipatonta tammikuuta (tipaton ei päde napapiirin yläpuolella, auringontasaajan alapuolella, kylässä tai ravintoloissa :D), mutta jos mun täytyisi joku juoma näiden leipien kanssa vinkata niin sellainen kepeä puolikuiva riesling voisi toimia aikas kivasti!

Mutta niin toimi alkoholiton olutkin 🙂 Nyt kohti perjantaipuhteita, jotka alkaa hammaslääkärikäynnillä. Onneksi olen vain kuskin roolissa.

PERJANTAITERKUIN,

PS. Niinä päivinä, kun blogi ei päivity, päivittyy IG (@marianbistro) reseptin kera. Yleensä nuo ovat sellaisia arkistojen helmiä vuosien varrelta, mutta voi sinne uuttakin matskua eksyä!


keskiviikko 20. tammikuun 2021

Kasviskeskiviikko: Suussa sulavat kasvistortillat

4

HEI HELLUREI JA HYVÄÄ KESKIVIIKKOHUOMENTA!

Rise and shine! Ei kuulkaas mene enää kauaa, kun aamuisin on jo valoisaa. Nyt jo neljän jälkeen iltapäivästä on valoisaa. Se, jos mikä on aivan ihanaa!

Olenkin kertonut teille, että mulla on aina kausia. Avokadokausi, savustettu lohi -kausi, chiansiemenkausi, perunagnocchikausi, kvinoakausi, big mac -kausi (jep, raskaana ollessani mulla oli himo sen majoneesiin :D) ja paahdettu kikhernekausi. Kausien aikana syön jotain kausiherkkua niin paljon, että se ei sitten vähään aikaan maistu. Ikään kuin kappaleet, jotka kuuntelee loppuun, myös nuo ruoka-aineet tökkäävät jossain vaiheessa.

Palaten yhä freesimpänä ja nostalgisempana takaisin. Näin kävi paahdetuille kikherneillekin. Kasviskeskiviikko tänä keskiviikkona ei tarkoita täysin kasvisten varaan perustuvaa ruoanlaittoa, vaan eläinperäisistä tuotteista mukana on fetajuusto. Sillä se sopii näihin paahdettuihin kikhernetortilloihin täy-del-li-ses-ti. Toki tuon voi halutessaan vaihtaa vegaaniversioon. En ole itse maistanut vegefetaa, joten saa suositella suussa sulavaa sellaista 🙂

Paahdetut kikherneet voisi maustaa haluamallaan tavalla, mutta mä olen tykännyt maustaa ne savustetulla paprikajauheella, valkosipulijauheella ja reilulla kierrolla mustapippurimyllystä. Pikkuisen potkaisee, kuten viime aikojen ruoanlaitossa on tapana ollut.

Suussa sulavat kasvistortillat

4 minitortillaa

Paahdetut kikherneet
1 tlk kikherneitä
2 tlk savustettua paprikaa jauheena
1 tl valkosipulijauhetta
mustapippuria myllystä
0,5 rkl tryffeliöljyä (myös oliiviöljy käy)

1. valuta ja huutele kikherneet, kuivaa ne hyvin talouspaperiin
2. asettele kikherneet uunipellille ja lorauta niihin öljyä, lisää mausteet
3. paista 200 asteessa 20 minuuttia, sekoita ja jatka paistamista noin vartti

Tomaattilisäke
pari kourallista kirsikkatomaatteja
tuoretta persiljaa
puolikkaan sitruunanmehu
mustapippuria
kapriksia
rucolaa
fetajuustoa murusteltuna

4. puolita tomaatit, lisää puolikkaan sitruunan mehu, mausteet, rucolaa, kapriksia maun mukaan, murusteltua fetajuustoa ja pilkottua persiljaa
5. anna tekeytyä jääkaapissa sen aikaa, kun kikherneet paahtuvat

Lisäksi
hummusta
sitruunanlohkoja

6. lado ainekset minitortilan päälle. Tarjolle voi laittaa myös sitruunanlohkoja, jos kaipaa lisää hapokuutta tortillaansa

ID

Helppoa, hyvää ja hei terveellistäkin! Toki jos kärsii herkästä vatsasta, niin hummuksen ja paahdettujen kikherneiden sopivuus kannattaa varmistaa pienemmällä annoksella. Tortillat voi lämmittää mikrossa tai pannulla. Tai olla lämmittämättä. Tortillojen sijaan voi käyttää halkaistuja pitaleipia, jolloin saa annoksesta vähän ruokaisamman.

Nyt kohti toimistoa ja toisenlaisia töitä – elämän yksi rikkaus on se, että se on täyteläistä ♥

KESKIVIIKKOTERKUIN,

 


maanantai 18. tammikuun 2021

Lohikeitto á la Aasia

2

NO JOHAN!

Täällä sitä taas ollaan, täysin Aasia-viboissa 😀 Viikonlopun Eurooppa-turnee tuli kyllä tarpeeseen ja sinnepäin vahvasti matkataan blogissa kyllä tämän päivän jälkeenkin. Mutta koska lupasin teille ohjetta tähän älyttömän maukkaaseen ja vähän erilaisempaan lohisoppaan, niin turvavyöt kiinni ja kohti Bangkokia!

Niin se vain rajoitukset ovat saaneet mut kaipaamaan jopa Bangkokia. Joskus päätin, että se on nyt nähty. Mutta silloin en ollut vielä eri maiden ruoista niin kiinnostunut kuin nykyisin. Tällä hetkellä antaisin mitä vaan, että pääsisin Bangkokin ruokakojuihin maistelemaan erilaisia ruokia. Aistimaan sen lämmön…ja jopa ne aiemmin ehkä epämiellyttävältä tuntuvat tuoksutkin.

Rrrakastan kermaista lohisoppaa ylikaiken, mutta kyllä mun täytyy sanoa, että tämä vähän kepeämpi versiokin toimii loistavasti. Alkuun mietin, että lisään keittoon nuudeleita, mutta en lisännyt. Niillä toki saa keitosta ruokaisamman ihan tosi helposti, jos tykkää.

Lohisoppa á la Aasia
3-4:lle

200 g lohifilettä
1 pkt (200 g) Thai wok -tuorekasviksia
2 porkkanaa
10 kirsikkatomaattia
1 sitruunaruohon varsi
1 limen mehu
2 tl raastettua inkivääriä
2 valkosipulin kynttä pilkottuna
1 litra vettä
1 kasvisliemikuutio
1 rkl soijakastiketta
1 rkl punaista currytahnaa
chiliä maun mukaan
oliiviöljyä
tarjolle: tuoretta korianteria

1. kuullota valkosipulia, ja inkivääriä oliiviöljyssä hetki, lisää litra vettä ja kasvisliemikuutio
2. kun vesi kiehuu, lisää tuorekasvikset, pilkottu sitruunaruoho ja juustohöylällä suikaloidut porkkanat
3. pilko lohi rouhean kokoisiksi paloiksi ja lisää keittoon, lisää myös puolitetut kirsikkatomaatit. Anna kiehua miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia, kunnes lohi on kypsää.
4. lisää limen mehu, soijakastike ja punainen currytahna, anna porista vielä hetki
5. tarkista maku ja lisää tarvittaessa soijakastiketta tai punaista currya
6. tarjoile siivutetun chilin ja pienistellyn korianterin kanssa

Vinkki! Lisää  halutessasi nuudelit kohdassa neljä (sellaiset nuudelssonit, jotka valmistuvat parissa minuutissa)!

ID

Tämä keitto potkaisee mukavasti, mutta ei liikaa. Liemeen tuli sen verran himo, että ei olisi hassumpi idea valmistaa pelkkää lientä jääkaappiin. Syödä sitä sitten vaikka vihannesten ja nuudelien kanssa. Lisätä mukaan pikkuisen katkarapuja. Uuh!

MUKAVAA ALKANUTTA PAKKASVIIKKOA,

 


« Vanhemmat
Uudemmat »