keskiviikko 02. marraskuun 2016

Pikkuisen jo joulumieltä

HEIPSKUKKUU!

…ja varsin pimeetä keskiviikkoa! 😀 Kuinka pimeää voi olla, ilman että on ilta? Toooosi hyvä päivä kuvauksille. Snapchatista löytyy kymmenittäin videomateriaalia siitä, mitä Marian keittiössä tänään tapahtui. Sain aamulla päähäni tehdä tuollaisen ”myday”-tyylisen ratkaisun ja se oli ihan älyttömän kivaa. Nyt on kuvaushommat purkissa ja kuvat odottelevat käsittelyä sekä blogipostaus tekstiä. Ensi viikolla saatte sitten nauttia tuon brunssin antimista täällä bloginkin puolella.joulu-1-of-13 joulu-2-of-13 joulu-3-of-13 joulu-4-of-13Tämän postauksen kuvat on otettu päivänä, jolloin ei ollut ihan näin pimiää. Päivänä, jolloin muutin sohvat taas l-asentoon. Arvatkaas minkä takia? Jep, että se joulukuusi mahtuu paremmin. Kuten kerroinkin, niin suuntaamme pohjoiseen vasta joulupäivänä. Lasten ehdoilla mennään ja lapset haluavat olla jouluaaton kotona. Pidetään sitten oikein kunnon sukujoulu täällä meillä. Toin mökiltä mukanani sunnuntaina jo pienen kuusenoksan. Yllättävästi se toi jo joulumieltä. Kuten myös se seikka, että pastellinväriset tyynyt sohvilta joutuivat hetkeksi säilöön. Kaivetaan ne taas esiin tammikuulla, kun aletaan menemään kohti kevättä. joulu-5-of-13 joulu-6-of-13 joulu-7-of-13Mutta se mikä on tänään tuonut ihan älyttömän paljon joulumieltä on yksi pieni puhelinsoitto. Huomasin Tampereen ostetaan/myydään/annetaan/vaihdetaan palstalla ilmoituksen, jossa etsittiin koko kodin irtaimistoa äidille ja kahdelle lapselle. Empimättä laitoin viestiä, että meiltä liikenee keittiötavaraa, leluja, lasten huonekaluja ja vaikka mitä. Olemmekin miettineet, että minne nuo kaikki tavarat mummulasta saisimme sijoitettua. Perjantaina eräs elämän lähtökuopista pakon edessä ponnistava nuori äiti tulee pienten lastensa kanssa mummulaan kylään. Katsomaan, olisiko siellä jotain tavaraa, joka auttaisi elämänsyrjään kiinni. Olen niin onnellinen. Onnellinen, että saan auttaa. Onnellinen, että kaikella on tarkoituksensa. Että asiat tapahtuvat niin kuin ne tapahtuvat. Niistä pienistä merkeistä. Meidän oli tarkoitus viedä nuo tavarat Pelastusarmeijalle, mutta emme ole saaneet aikaiseksi. Tänään puhelinsoiton jälkeen tajusin, että näin se äitikin olisi tehnyt. Antanut tavarat, joita ei tarvitse, niitä kipeästi tarvitseville. joulu-10-of-13joulu-12-of-13 joulu-11-of-13 joulu-13-of-13

Ai että, on kuulkaas hyvä olla. Ja vaikka ei vielä joulu olekaan, niin sydämessä on se lämmin tunne. Vähän samalainen kuin joulumieli ♥ Hyvä mieli tulee myös siitä, että lähdemme pian viettämään laatuaikaa pikkuisemman kanssa kaksistaan kaupungille. Josko vaikka löytäisin sieltä sen täydellisen paljettimekon? 🙂

KESKIVIIKKOTERKUIN,

alle


tiistai 01. marraskuun 2016

Paljettia, pillihousua vai jotain ihan muuta?

HELLUREI YSTÄVÄT!

Täällä remppapölyn keskellä, kulahtaneissa farkuissa ja parhaimmat päivät nähneessä college-paidassa, lähdin suunnittelemaan viikonlopun asua. Miten sitä vielä kuukausi sitten ajatteli, että tuohon tulevaan Indiedays Blog Awardsiin on vielä niin tuhottoman kauan aikaa, että kerrankin ehtii miettimään asun ajoissa. Ja katinkontit! Erästä reseptiä Pinterestistä etsiessäni törmäsin sattumalta allaolevaan harmaaseen aivan superihanaan paljettimekkoon ja muistin jälleen että meillä oli jotkut juhlat viikonloppuna. Miksi minä, nippanappa neljänkympin rajapyykin ylittäneenä olen alkanut jälleen haaveilemaan paljeteista. Äiti, ihan liian nuorisojuttuja toteaisi tuo rakas esikoinen 🙂 Mutta onko? Eihän se ikää katso, koska niihin paljeteihin pukeutuu. Ei sillä, tällä hetkellä vaatekaapissani ei juurikaan paljetteja näy enkä edes ole varma näkyykö niitä kaupoissaan tätä nykyä. Viimeisimmät trendit juhlavaatetuksen osalta on päivittämättä.IDiba-kollaasi3iba-kollaasi2iba-kollaasi1

Joten seuraavaksi suuntaan kauppoihin. Sitä ennen toki suuntaan tuonne vaatehuoneeseeni katsomaan mitä sieltä löytyy. Mieleni tekisi löytää täydellinen, ilmava, harmaaseen tai beigeen vivahtava paljettiyläosa ja juhlavat mustat pillihousut. Siihen mustat korkkarit ja clutch. Mutta jos en niitä löydä, niin ehkä mennään sillä tutulla ja turvallisella pikkumustalla. Muistinkin juuri, että viime vuonna mulla oli se Guessin jumpsuit. Ei sekään huono ole. Kerran sitä on ulkoilutettu, niin mikä ettei, voisi toisenkin kerran ulkoiluttaa. Tuskin kukaan sitä enää muistaa 😉

Niin kuin asun suunnittelun kanssa, niin joka ikinen vuosi päätän opetella myös juhlameikin salat. Hmph, onhan tässä vielä pari päivää aikaa. Tai sitten kutsun Emilian aveceineen lasilliselle meidän hotellihuoneeseen ja ulkoistan meikkaushomman hänelle. Terkkuja vaan sinne Empulle, että suattanee päästä meikkaushommiin 😉 Hiuksille nyt ei oikein muuta voi tehdä kuin ehkä pari kikkuraa ja kiinni. Onneksi ennen lauantaita pääsen vielä raidottamaan tuon tyven.

iba-kollaasi
Kuvat lähteineen löytyvät täältä. Sangen ihanaa on päästä viikonloppuna viettämään laatuaikaa myös tuon miehen kanssa. En muistakaan, koska viimeksi olisimme olleet kaksin missään. Anoppi ja appiukko tulevat lapsen- ja koiranvahdiksi ja me päästään kaksistaan hotelliin yökylään. Ei hassumpaa, ihan hyvä diili. Laatuaikaa täällä ja siellä 🙂

Hei te bloggaajakollegat, tuletteko lauantaina? Nykäiskää hihasta, jos mä taas tapani mukaan kuljen silmät selässä ja touhotan menemään!

ILOISIN TIISTAITERKUIN,

alle

PS. ja juurikin näillä näppäimillä muistin, että mullahan on vaatehuoneessa myös yksi Ted Bakerin blingbling -mekko. Ehkä mä kuulkas suuntaan suosiolla ensin tuonne omalle vaatevarastolle 😀


maanantai 31. lokakuun 2016

Ennen kuvat; mancave

HEISSULIVEI

ja huhhahhei! Remontti on virallisesti aloitettu. Ekana lähti omenapuut talon vierestä, siltä osin kuin olisivat olleet keskiviikkona tulevan kaivurin tiellä. Niisk. Luumupuu säilyy, ellei juuret vaurioitu salaojien kaivamisessa niin paljon, että puu kupsahtaa. Seuraavaksi ehkä tehdään koepiikkaus autotallin lattiaan ja katsotaan sisältääkö talo anturat. Toivossa on hyvä elää, sillä ellei niitä löydy, niin remppa hieman laajenee. Ajattelin nyt esitellä teille tuolta meidän tulevasta kodista miehen valtakuntaa. Sekä karuja kuvia lähtötilanteesta. Mutta katsotaan sitä ennen lähtötilanne pohjapiirrustuksen suhteen ja tuo aiemmin tekemäni suunnitelma. Eli alla ensinnä lähtötilanne (piirros vuodelta 1961) ja sen jälkeen aiemmin tekemäni suunnitelma:

20160211151308_00001 kellari

Autotallista ei ole aiemmin ollut pääsyä itse taloon. Tuohon tekemääni suunnitelmaan on tullut ajan saatossa sen verran muutoksia, että seiniä ei ihan noin rankalla kädellä kaadeta man caven ja muun tilan välillä. Koska kantavat seinät, you know. Kuntoilutila ei myöskään tule tuohon paikkaan, mihin sen olen piirtänyt, vaan piirroksessa kodinhoitohuoneen tilalle. Kuntoilutila sisältää siis kuntopyörän ja tuhottoman paljon säilytystilaa 😀 Vaikka alkuperäisessä piirroksessa on piirretty seinä autotallin ja urheiluvälinevaraston välille, niin sellaista ei ole. Eli tuo on avaraa tilaa. Askarteluhuone on nykyiselläänkin erotettu. Se huone jää apukeittiöksi, baariksi. Meillä tulee yläkertaan sen verran vähän keittiötilaa, että tänne tulee varajääkaappi ja luultavammin täysmittainen pakastinkin. Lisäksi käytämme olemassa olevan keittiön täyspuisia alakaappeja hyödyksemme. Baari nimellä emme halua tuota kutsua, sillä emme ole baari-ihmisiä, mutta sellainen baaritiski tulee apukeittiön ja televisiohuoneen välille. Hei, bistro voisi olla tuolle oikea sana. Vihdosta viimein saan sen haaveilemani Marian Bistron!

Alla olevissa kuvissa on autotallin ovesta katsottuna eteenpäin. Pahoitteluni kännykkäkuvista. Ylin kuva on otettu ennen eilistä projektia ja alin tyhjennysprojektin jälkeen. Harmillisesti en tajunnut ottaa kuvia ennen kuin koko projekti alkoi. Tästä tilasta kun lähti yksi vaihtolavallinen romua kaatopaikalle ennen kuin pääsimme edes tuohon ylimmän kuvan tilanteeseen. Lähdetäänkö pienelle mielikuvitusmatkalle? Kuvitelkaa istuvanne oikein ihanalla löhösohvalla. Umpeen muuratun autotallin oven edessä. Varpaat uppoavat muhkeaan nukkamattoon. Kynttilän liekit lepattavat tutulla mustalla arkkupöydällä. Seinillä on liki mustaa sävyä ja samoin isoissa lattialaatoissa. Kattoon upotetut ledit tuovat tunnelmaa yhdessä puisella sivusenkillä olevien tunnelmavalojen kanssa. Vastapäätä näkyy (aivan liian iso, mutta miehelle se suotakoon) televisio. Lapset loikoilevat telkkarin edessä matolla ja pelailevat lautapeliä.

mancave-1

Käännät katsettasi vasempaan siitä sohvalta ja näet puretun seinän (tuo seinä, missä on lavuaari ja punaista ”muovimattoa”). Saatat nähdä myös hämyisen porraskäytävän yläkertaan, jonka seiniä koristaa mustavalkoiset valokuvat mustissa kehyksissä. Kurotut ottamaan sohvan vasemmalla puolen olevalta mummun vanhalta senkiltä höyryävän teekupposen ja käperryt vielä syvemmälle sohvan syleilyyn. Huikkaat miehelle bistron puolelle, että voisi tehdä hätsynpikaisesti napostelulautasen perjantain kunniaksi. Ihastelet siinä katsoessasi bistron tiskin päällä roikkuvia Tom Dixonin Beat Light Stout valaisimia. Kuinka kivasti tuo messinkinen sisus heijastaakaan lämmintä valoa. Hetken ihastelet myös bistron takaseinälle puusepän rakentamaa viinipullotelineseinää. Vielä kun sen saisi täytettyä joku päivä 😉

man-cave-2man-cave-3

Itse bistron puolihan on kokenut melkoisen muutoksen, harmi ettei niistä veljen tekemistä graffiteista säilytetty yhtään. Sivusilmällä näet, kun mies hääräilee napostelulautasen kimpussa ja samalla muistat, että se Cheers -valokyltti on edelleen tilaamatta….muistaakohan mies enää sitä? Päätät olla mainitsematta asiasta 😉 Mietit tulevia mm-jääkiekon finaaleja ja sitä, kuinka hienoa on pystyttää kisakatsomo tänne miehen valtakuntaan. Saada lapset ajoissa nukkumaan pari kerrosta ylöspäin ja hurrata huolella Suomen tehdessä maalin. Mietit myös sitä, kuinka iso onni oli tehdä wc bistron nurkassa sijaitsevaan varastoon (alakuvan oikea ylänurkka), ettei tarvitse kivuta rappusia ylös.

IDman-cave-4

Siinä oli alakertaa mancaven osalta, myöhemmin katsotaan loppuosaan tuosta kellarista. Aikamoinen projekti vai mitä? 🙂 Tuo tila periaatteessa rakennetaan alusta asti uudelleen. Lattia piikataan, sorat vaihdetaan, seinät piikataan, laitetaan lattialämmitys, eristykset yms. Täytyy myöntää, että jossain vaiheessa suunnitteluprojektissa meinasi mennä pupu pöksyyn. Mutta koska nyt on jo päästy tähän asti, niin enää ei peräännytä! Tuonne Pinterestin Basement -kansiooni olen kerännyt inspiraatiokuvia tulevasta man cavesta. Emme halua siitä mitään modernia ja vaaleaa, vaan hämyistä ja rustiikkista. Sellainen ruskea kulahtanut sikarituoli kummittelee edelleen mielessäni. Jos jossain sellaisen näette, niin hihkaiskaahan.

Nyt jauhelihasoppaa ääntä kohden, sitten sähköpostit & kommentit haltuun. Iltapäivästä onkin palaveri rakennusarkkitehdin kanssa. Lupia pitää pyytää jos jonkinlaisia. Täytynee voidella naapurit glögipullolla 😉

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,

alle


sunnuntai 30. lokakuun 2016

Läheisyysterapiaa

HEIPPAHEI,

vaikka aluksi uumoilinkin, että tämän viikonlopun jälkeen olen kuin kuiviin puristettu tiskirätti, niin mitä vielä. Energiaa riittää vaikka muille jakaa. Vaikka selkä jumittaa ja muutenkin lihakset ovat maitohapoilla, niin tuota fyysisen työn määrää on kompensoitu molempina päivinä ihan urakalla läheisyysterapialla. Eilen illalla siellä veljen perheen luona ja tänään ystävien kanssa brunssilla. Oikeesti, kuinka onnekas sitä ihminen voi ollakaan, kun on saanut ympärilleen tällaisen joukon ystäviä? spoon-brasserie-1-of-16spoon-brasseriespoon-brasserie-9-of-16 spoon-brasserie-2-of-16Itä-Tampere on mulle ollut aina jotenkin todella kaukainen kohde. Toki siellä anoppilassa käyn usein, mutta muuten Itä-Tampere on jäänyt kokonaan kartoittamatta. Itätamperelaisilla on vissiin samanlainen tilanne Länsi-Tampereen kanssa? Rakkaat ystävät kutsuivat meidät brunssille Spoon Brasserieen, joka sijaitsee siellä kartoittamatta olevalla alueella, Itä-Tampereella. Häpeän myöntää, mutta en ollut kuullutkaan ko.paikasta aiemmin. Senpä takia ajattelin omistaa tuolle ihanalle paikalle kokonaisen postauksen. Jos siellä on muitakin yhtä ummikkoja kuin minä. Oli kuin olisi astunut toiseen olohuoneeseensa. Sisustus hiveli silmää ja hei, uusimmat sisustus- ja muotilehdet näkyivät olevan esillä. Paikka oli sopivan intiimi ja meidän 13 hengen porukan jälkeen ei montaa vapaata istumapaikkaa jäänyt. Joten suosittelen pöytävarausta 🙂spoon-brasserie-11-of-16 spoon-brasserie-3-of-16spoon-brasserie-12-of-16 spoon-brasserie-4-of-16

Olin aivan myyty tuosta sisustuksesta sekä erittäin ystävällisestä & ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Siihen päälle vielä täydellisesti onnistuneet ruokavalinnat ja puheensorina kuulumistenvaihdon lomassa, niin sunnuntai muuttui kertaheitolla supersuloiseksi. Brunssi oli järjestetty erittäin fiksusti; jokainen seurue (esim meidän perhe erikseen) ruksasi A4:lle, mitä ruokia haluaa. Jokainen syöjä sai ruksittaa neljä kohtaa. Alkuun tuli suussasulavaa vastapaistettua leipää kera voin ja hillon. Sen jälkeen alkoi ruokien ilotulitus. Mangosmoothieta, marja-mixsmoothieta, hedelmäsalaattia (eikä mikään sellainen purkista kaadettu, vaan raikas marjoilla höystetty), munakasta ja kylmäsavulohta, paahtopaistimozzarellaleipää, croissanttia, broitsua ja lohkoperunoita (lapsille), omenakakkua, suklaabanaanikreppejä. Ah, I was in heaven, enkä ympärillä kuuluvan tyytyväisen mutinan perusteella ollut ainoa. Kahvi ja tuoremehu kuuluivat brunssin hintaan. 23 euroa ei ollut mielestäni lainkaan paha hinta siitä, että kierimme ravintolasta ulos 2,5 tunnin jälkeen 😀

spoon-brasserie-13-of-16 spoon-brasserie-5-of-16 spoon-brasserie-6-of-16 spoon-brasserie-14-of-16spoon-brasserie-1 spoon-brasserie-15-of-16
Ihan hyvä oli tankata vähän energiaa, niin läheisyyden kuin ravinnonkin muodossa, sillä loppupäivä kului tulevan kotimme kellarikerrosta tyhjentäessä veljen perheen kanssa. Nyt se on tyhjä, joten sopii remppamiehien saapua piikkaamaan lattioita huomen aamulla auki. Otin kellarista tänään ”ennen”-kuvia, joita ajattelin huomenna teille vilauttaa kera suunnitelmien täällä blogissa. Esimakua laitan vielä tänään Instagramin puolelle 🙂 Hei, tähän loppuun tulisi vielä häshtäg blessed, grateful ja happy. Elämä 

SULOISIN SUNNUTAI-ILTATERKUIN,

alle


lauantai 29. lokakuun 2016

Vierailulla kauniissa kodissa

HEISSULIVEI

ja ihanaa lauantai-iltaa sinne ruutujen toiselle puolelle! Toivottavasti siellä on nautittu niistä pienistä auringonpilkahduksista, joita tänään pitkästä aikaa näkyi. Meillä on kiidetty pää kolmantena jalkana koko päivä. Kello soitti jo anivarhain ja pikkuisempi lähetettiin partiotapahtumaan. Siitä liki samantien veimme esikoisen veljen perheelle ”hoitoon” ja suuntasimme koiraherran ja miehen kanssa laittamaan mökkiä talviteloille. Neljä tuntia siihen taas meni, mutta nyt on täkit ja tyynyt hiirien ulottumattomissa, pumput irroitettu, vastarannan laituri purettu, moottori laitettu talvisäilöön, piiput huputettu, elintarvikkeet tuotu kaupunkiin ja vene nostettu. Yllättävää kyllä, mutta nyt ei tullut lainkaan haikea fiilis. Toki sitä odottaa jo kevättä ja uutta mökkikautta, sillä tämä mökkikausi meni vähän sumussa. Sumussa ei kuitenkaan mennyt ihanainen lauantai-ilta, sillä olimme tuossa kivenheiton päässä veljen perheen luona juhlistamassa prinsossejen synttäreitä. Hauska sattuma oli se, että meillä oli synttäreillä 10 lasta, josta tasan yksi oli poika. Tuo hurmurikummipoika nimittäin. Meillä on kyllä aika paljon tyttöjä suvussa sekä ystäväpiirissä.sisustus-6-of-13 sisustus-2-of-13 sisustus-3-of-13 sisustus-4-of-13sisustus-11-of-13 sisustus-5-of-13Kuvia jälleen tuolta aivan ihanasta ja kotoisasta kodista. Huomaatteko jotain tuttua? Jep, mummulasta valkoinen vitriini pääsi veljen perheen olkkariin ja itse asiassa mummulan sohvatkin sopivat tuonne kuin nenä päähän. Harmillisesti sohvista ei ole juurikaan kuvia. Veljen vaimolla on sisustussilmä kohdillaan. Tykkään koko kokonaisuudesta, mutta varsinkin ihanista asetelmista. Ja jostain kumman syystä tuolla veljen perheellä viherkasvitkin kukoistavat vuodesta toiseen. Toisin kuin meillä. Kröhöm, oliivipuuni on jälleen ottanut jostain nokkiinsa 😉 Mökiltä raahasin kotiin taljoja ja koreja. Josko sitä huomenna ehtisi kotiakin sisustaa hieman. Olkkarissa pitänee pyöräyttää vähän taas järjestystä niin, että joulukuusi mahtuu. Alunperin meillä oli tarkoitus lähteä Pyhälle jouluksi, mutta lapset ovat sitä mieltä, että haluavat olla serkkujensa kanssa jouluaaton  Ovat kuulemma jo harjoitelleet tanssiesitystäkin joulupukille. Joten lähdemme sitten taas joulupäivänä tai tapaninpäivänä kohti pohjoista.
sisustus-7-of-13 sisustus-8-of-13 sisustus-9-of-13 sisustus-10-of-13 sisustus-12-of-13 sisustus-13-of-13sisustus-1-of-13

Nyt pidemmittä puheitta miehen viereen sohvalle. Meillä tytöt jäivät yökylään serkuilleen ja ollaan kaksin kotona. Wuhuu. Ai niin, onhan meillä tuo yksi karvaturri seurana. Karvaturri, joka rymysi mökin alla ja metsässä sen verran, että enpäs ole aiemmin niin likaista koiraa nähnyt. Se koirien pesukatu tulisi todellakin tarpeeseen 🙂

IHANAA LAUANTAI-ILTAA,

alle

PS. Mä en pääse yli tuosta makkarin ihanasta tapetista, jotka edelliset omistajat olivat laittaneet! Niin ihana, hieman ”venetsialaisvivahteinen” gondoleineen. Tuo makkarin takka on myös super. Mä haaveilin meille tulevaan kotiin makuuhuoneeseen Jotulin kamiinaa, mutta talon tyyliin sopisi kyllä tuollainen vähän perinteisempikin.