HEI HUOMENTA!
Rise & shine, uusi viikko – uudet kujeet ja mitä näitä nyt onkaan 🙂 Tämä viikko alkaa taas astetta energisemmissä merkeissä. Akut on ladattu ja mikä ihaninta, eilisen päivän mentyä harakoille, tuntuu että tänään tulee toimittua tuplateholla. Sen verran kävimme eilen tuolla meidän remppakohteessa, että totesin kuvien ottamisen olevan liki mahdottomuus. Bobcat oli parkkeerattu keskelle mancavea ja olisi vallannut kuvat täysin. Yritän käydä tänään kuvailemassa, mikäli tuo Bob on pois jaloista. Eilinen tosiaan tuli ihan vain lepäiltyä iltapäivästä iltaan. Toby kainalossa. Toiselle oli tullut elämänsä ensimmäinen masutauti ja olkkarin matto (jep,matot ovat olleet lattiassa koko ajan) sai kokea hieman kovia. Pitänee vissiin vaihtaa matot muuton yhteydessä. Muuten koiruli oli onnensa kukkuloilla, kun koko perhe on taas kotona. Vatsapöpökin onneksi meni nopsaa ohi, mutta panin merkille, että niin ihmis- kuin hauvavauvatkin ovat sylinkipeitä hieman alavireisinä.
Kuvatulvasta, ainakin omasta mielestäni, voi aistia ihan loistavasti tuon lauantaisen Bloggers’ Inspiration Day:n tunnelmia. Ensi alkuun söimme Teemu Laurellin tarjoilemaan suussasulavaa brunssia Santa Marian ja Risentan standilla, juttelimme niitä näitä ja nautimme. Jälleen kerran se oli Olympuksen standi joka veti puoleensa. Eikä vähiten tuon ihanan vihreän (mokkaisen?) kameralaukun takia. Miettikää miten täydellinen asuste kesäisen maksimekon ja remmisandaalien kera. Pakko saada tuollainen. Instrumentariumin standilla rakastuin täydellisiin vaaleansinertäviin pokiin. Yllättävä värivalinta, mutta koska mulla on jo ne kahdet turvavärillä varustetut pokat, niin tuollaiset rikkoisivat hieman sitä tuttua ja turvallista linjaa. Nordqvistin pisteellä pääsimme maistamaan uutta Keisarin Morsian teetä, joka tulee olemaan meidän ensi kesän vakiotuote. Hiilihapotettu, kylmä ja sokeriton. Niille aikuisille, kenelle ei välttämättä se limppari tai pillimehu uppoa 🙂
Välillä kävimme lataamassa akkuja Fresitan pisteellä ja maistelemassa uutta marjaista vadelman ja mustikan makuja sisältävää kuplivaa. VihreäKeijun ja Champin osastolla maistelimme täydellisiä sieniä. Enpäs ole ennen tajunnut, että kotimaisia herkkusieniä voi syödä kypsentämättöminä. Niitä täytyy kyllä koklata kotonakin! Bossin uutuustuoksu The Scent for Her oli viedä jalat alta. Muutenkin Bossin piste oli ihan ultratyylikäs, kuten myös Max Factorinkin osasto. Jotenkin nuo tummanpuhuvat sävyt vetivät minua puoleensa. Kuten myös Gladen osaston ihanat tuoksut. Ja hei, siellä olisi ollut myös käsihierontaa tarjolla, mutta jouduimme aikataulun puitteissa kieltäytymään. Niin tukkatuulispäänä touhotimme Emilian ja Mintun kanssa menemään, että tajusin vasta hotellilla missanneemme muutaman standin.
Tuo Konepajan Bruno tarjosi tilaisuudelle ihan mielettömän hienot puitteet. Ai että mä tykkään tuollaisesta industrial-meiningistä! 🙂 Toivotaan, että tämän aamun meiningit ovat myös suotuisia; nyt herättämään lapset kouluun. Palaan kommenttien pariin aamupäivällä, kiitos kaunis niistä – olette ihania ♥
IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,
PS. Maaliarvonnassa onni suosi seuraavia: Ansu88, Juhtimus ja Liisu. Onnea onnea, laitan teille tänään sähköpostia!
Jouluista tai ei, mutta hirmuisen hyvää löytyy meiltä tämän illan perjantaifiilistelyruokalistalta 🙂 Karpalo-briesuupaloja, piparia & sinihomejuustoa kera viikunahillon, grissineitä tuorejuustodipillä ja granaattiomenailmakuivattukinkkusalaattia (tuntuuko teistäkin, että tämä päivä on täynnä näitä mahdottoman pitkiä yhdyssanoja ?!?). Lasi punaviiniä ja monta lasia vettä. Sillain, ettei huomenna Bloggers’ Inspiration Dayssa ja illan gaalatilaisuudessa olisi kauheita silmäpusseja 😉 Toisaalta, ajattelin sonnustautua kera silmälasien päivätilaisuuteen, niin mahdolliset pussukatkaan eivät pomppaa niin esiin. 
Mikä ruoka-aine teille tulee mieleen, jos pitäisi yhdistää siihen omenasiideri? Kyllä, possu se täälläkin tuli ensimmäisenä mieleen. Yleensä possupataa tulee syötyä omenahillon kera, mutta nyt päätin kokeilla, miten laadukas omenasiideri sopii ruoanvalmistukseen. Se antoi possupadalle makeutta, makua ja sopivassa suhteessa hapokkuutta. Possun kaverina uuniin päässeet kasvikset hymyilivät kilpaa päästessään siiderikylpyyn 🙂 Pataruoat mielletään helposti sunnuntairuoaksi, koska usein puhutaan myös pitkään hauduttamisesta. Tämänkertainen versioni pataruoasta oli kaikkea muuta kuin suuritöinen ja pitkäkestoinen. Possupata valmistui alle tunnissa ja toimi meillä perjantai-illan ruokana. Mies yllättyi iloisesti kotiin tullessaan, kun oli ruoka valmiina ennen kuin hän jatkoi iltamenoonsa.
