HELLUREI YSTÄVÄT!
Täällä remppapölyn keskellä, kulahtaneissa farkuissa ja parhaimmat päivät nähneessä college-paidassa, lähdin suunnittelemaan viikonlopun asua. Miten sitä vielä kuukausi sitten ajatteli, että tuohon tulevaan Indiedays Blog Awardsiin on vielä niin tuhottoman kauan aikaa, että kerrankin ehtii miettimään asun ajoissa. Ja katinkontit! Erästä reseptiä Pinterestistä etsiessäni törmäsin sattumalta allaolevaan harmaaseen aivan superihanaan paljettimekkoon ja muistin jälleen että meillä oli jotkut juhlat viikonloppuna. Miksi minä, nippanappa neljänkympin rajapyykin ylittäneenä olen alkanut jälleen haaveilemaan paljeteista. Äiti, ihan liian nuorisojuttuja toteaisi tuo rakas esikoinen 🙂 Mutta onko? Eihän se ikää katso, koska niihin paljeteihin pukeutuu. Ei sillä, tällä hetkellä vaatekaapissani ei juurikaan paljetteja näy enkä edes ole varma näkyykö niitä kaupoissaan tätä nykyä. Viimeisimmät trendit juhlavaatetuksen osalta on päivittämättä.
Joten seuraavaksi suuntaan kauppoihin. Sitä ennen toki suuntaan tuonne vaatehuoneeseeni katsomaan mitä sieltä löytyy. Mieleni tekisi löytää täydellinen, ilmava, harmaaseen tai beigeen vivahtava paljettiyläosa ja juhlavat mustat pillihousut. Siihen mustat korkkarit ja clutch. Mutta jos en niitä löydä, niin ehkä mennään sillä tutulla ja turvallisella pikkumustalla. Muistinkin juuri, että viime vuonna mulla oli se Guessin jumpsuit. Ei sekään huono ole. Kerran sitä on ulkoilutettu, niin mikä ettei, voisi toisenkin kerran ulkoiluttaa. Tuskin kukaan sitä enää muistaa 😉
Niin kuin asun suunnittelun kanssa, niin joka ikinen vuosi päätän opetella myös juhlameikin salat. Hmph, onhan tässä vielä pari päivää aikaa. Tai sitten kutsun Emilian aveceineen lasilliselle meidän hotellihuoneeseen ja ulkoistan meikkaushomman hänelle. Terkkuja vaan sinne Empulle, että suattanee päästä meikkaushommiin 😉 Hiuksille nyt ei oikein muuta voi tehdä kuin ehkä pari kikkuraa ja kiinni. Onneksi ennen lauantaita pääsen vielä raidottamaan tuon tyven.
Kuvat lähteineen löytyvät täältä. Sangen ihanaa on päästä viikonloppuna viettämään laatuaikaa myös tuon miehen kanssa. En muistakaan, koska viimeksi olisimme olleet kaksin missään. Anoppi ja appiukko tulevat lapsen- ja koiranvahdiksi ja me päästään kaksistaan hotelliin yökylään. Ei hassumpaa, ihan hyvä diili. Laatuaikaa täällä ja siellä 🙂
Hei te bloggaajakollegat, tuletteko lauantaina? Nykäiskää hihasta, jos mä taas tapani mukaan kuljen silmät selässä ja touhotan menemään!
ILOISIN TIISTAITERKUIN,
PS. ja juurikin näillä näppäimillä muistin, että mullahan on vaatehuoneessa myös yksi Ted Bakerin blingbling -mekko. Ehkä mä kuulkas suuntaan suosiolla ensin tuonne omalle vaatevarastolle 😀
Itä-Tampere on mulle ollut aina jotenkin todella kaukainen kohde. Toki siellä anoppilassa käyn usein, mutta muuten Itä-Tampere on jäänyt kokonaan kartoittamatta. Itätamperelaisilla on vissiin samanlainen tilanne Länsi-Tampereen kanssa? Rakkaat ystävät kutsuivat meidät brunssille Spoon Brasserieen, joka sijaitsee siellä kartoittamatta olevalla alueella, Itä-Tampereella. Häpeän myöntää, mutta en ollut kuullutkaan ko.paikasta aiemmin. Senpä takia ajattelin omistaa tuolle ihanalle paikalle kokonaisen postauksen. Jos siellä on muitakin yhtä ummikkoja kuin minä. Oli kuin olisi astunut toiseen olohuoneeseensa. Sisustus hiveli silmää ja hei, uusimmat sisustus- ja muotilehdet näkyivät olevan esillä. Paikka oli sopivan intiimi ja meidän 13 hengen porukan jälkeen ei montaa vapaata istumapaikkaa jäänyt. Joten suosittelen pöytävarausta 🙂
Kuvia jälleen tuolta aivan ihanasta ja kotoisasta kodista. Huomaatteko jotain tuttua? Jep, mummulasta valkoinen vitriini pääsi veljen perheen olkkariin ja itse asiassa mummulan sohvatkin sopivat tuonne kuin nenä päähän. Harmillisesti sohvista ei ole juurikaan kuvia. Veljen vaimolla on sisustussilmä kohdillaan. Tykkään koko kokonaisuudesta, mutta varsinkin ihanista asetelmista. Ja jostain kumman syystä tuolla veljen perheellä viherkasvitkin kukoistavat vuodesta toiseen. Toisin kuin meillä. Kröhöm, oliivipuuni on jälleen ottanut jostain nokkiinsa 😉 Mökiltä raahasin kotiin taljoja ja koreja. Josko sitä huomenna ehtisi kotiakin sisustaa hieman. Olkkarissa pitänee pyöräyttää vähän taas järjestystä niin, että joulukuusi mahtuu. Alunperin meillä oli tarkoitus lähteä Pyhälle jouluksi, mutta lapset ovat sitä mieltä, että haluavat olla serkkujensa kanssa jouluaaton 
Viikko on sisältänyt myös blogiin liittyviä muutoksia. Tai blogihan nyt itsessään ei mihinkään muutu ja osoitekin pysyy samana. En tiedä oletteko huomanneet, mutta eilisestä lähtien tuossa blogini yläpalkissa on Indiedaysin sijaan lukenut Lifie. Indiedays ja Blogirinki yhdistyivät tuossa alkuvuodesta ja sen seurauksena teitä lukijoita ajatellen selkiytettiin tätä yhdistynyttä blogiportaalia niin, että 
