tiistai 26. elokuun 2014

Kahden ainesosan helppo & herkullinen kakku

Tsau!
Nyt on kyllä niin blingblingiä kuvissa, että itseänikin vähän häikäisee 😀 Äiti toi maalta mummulasta mulle mummun vanhoja tarjoilulautasia. Jotka toki kaikki piti änkeä samaan postaukseen kerralla. Meille on tulossa illalla vieraita, joten eilen leipaisin suitsaitsukkelaan kakun. Tämän helpommaksi ei voi leipominen mennä. Ja se, että helpolla ja vähillä aineilla saa aikaan jotain hyvää. Mä tykkään! Eilen selailin facebookia ja bongasin jonkun mainoksen, jota klikkasin (harvemmin….mainonnan orja kun olen 😉 ja päädyin Hesarin Kiusauksessa -blogiin ja siellä reseptiin, jota ei vain voinut ohittaa. Kerrankin sellaiseen reseptiin, jota ei tarvinnut kirjoittaa ylös, sillä sen muistaa ulkoa. 
Nutella -kakku

1 prk Nutellaa (350 g)
5 kananmunaa
– erottele valkuaiset ja keltuaiset
– sekoita keltuaiset ja nutella sekaisin keskenään
– vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi
– nostele valkuaisvaahto nutellakeltuaisseokseen varovasti, älä sekoita
– kaada seos irtokakkupohjavuokaan ja paista 175 asteessa 30 minuuttia
– jäähdytä ja anna tekeytyä jääkaapissa yön yli
********************************
Onneksi vieraat on sen verran tuttuja, että ei haittaa vaikka kakusta on jo napsaistu pala. Pitihän mun ja esikoisen koemaistaa, oliko kakku tarjottavan veroista. Ja olihan se. Ei yhtään liian makeaa vaan just hyvää. Pähkinäistä. Kahvipöytään sopivaa. Tästä intoutuneena aloin miettimään, että milläköhän tuon nutellan voisi korvata. Saiskohan soseutetusta banaanista ja kananmunista aikaan kakkua? Banaaniletut ainakin onnistuivat aikoinaan hyvin, niin mikseikääs sitten tuollainen banaanikakkukin onnistuisi. Kardemummalla ja kanelilla maustettuna. Täytynee kokeilla joku päivä. 
Kuten huomaatte, niin blogin ulkoasu on jo pikkuisen muuttunut. Minua häiritsi tuossa oikealla olevassa palkissa ne värikkäät some-linkitykset. Nyt ne on poissa. Lisäksi askartelin aamulla pari tuntia uutta banneria. Ja loppujen lopuksi kaivoin arkistoista tuon pari vuotta vanhan bannerin. Vanhassa on todellakin vara parempi. Nyt kommenttien kimppuun, kiitos niistä ihanat!
Tiistaiterkuin,

maanantai 25. elokuun 2014

Toivepostaus: Meidän perheen arkiruoat

Hellurei

ja ihanaa alkanutta viikkoa 🙂 Arki on täällä, arkiruokineen kaikkineen. Tehokas työpäivä pian takana ja kolme kotiäitipäivää edessä. Voipi olla, että huomenna kyllä on käytävä vielä töissä; näin kun tekee täyttä kahta päivää töissä viiden sijaan, niin ei ehdi juurikaan työpäivien aikana miettimään, että mitä sitä seuraavaksi tekisi. Tykkään siitä kiireestä ja things to do listan venymisestä. Tiettyyn rajaan asti.
Olette toivoneet postausta meidän arkiruoista, joten sitä seuraavaksi. Viikonloppunahan meillä tulee panostettua ruokaan, mutta viikolla tehdään hyvää, helposti ja vielä jos se on terveellistä niin siitä propsit! Ja voi kyllä, meilläkin turvaudutaan oikein kovassa kiireessä Saarioisten äitien tekemään ruokaan 😉 Mä jaottelisin meidän arkiruoat seuraaviin ryhmiin:
 keitot
laatikko- ja pataruoat
keitetty peruna/riisi/spagetti/pasta + kastike

Kerran viikkoon pyritään tekemään kalaa, pari kertaa kanaa ja pari kertaa lihaa. Parina iltana peräkkäin saatetaan syödä samaa ruokaa. Vaikka se välillä vastaväitteitä lasten osalta saakin aikaan. Mulla on siitä huono tapa, että saatan tehdä muulle perheelle ns. kunnon ruoan, mutta itse syödä ruoka-aikaan vain salaattia. Yksi asia, johon täytyy panostaa taas arjen alettua on nuo yhteiset ruoka-ajat. Ne kun ovat kuulemma tuikitärkeitä. Ja samaa mieltä mäkin olen; siinä tulee vaihdettua kuulumiset ja päivän asiat. Epäsäännöllistä työaikaa tekevän miehen osalta nuo ei aina vain onnistu. Lasten kanssa usein tulee syötyä miehen reissupäivinä kolmistaan, sillä ei lapset jaksa odottaa ruoan kanssa ilman kiukkuja 🙂 Noudatetaanko teillä muuten tiettyjä ruoka-aikoja ja pidättekö kiinni siitä, että koko perhe syö yhtäaikaa?

Keittoruoat. Mä voisin elää pelkällä keitolla. Keitot paranevat vaan lämmitettäessä seuraavana päivänä. Meillä keittovalikoimaan kuuluu jauhelihakeitto, siskonmakkarasoppa, nakkikeitto, kalasoppa, kaalikeitto (tätä tosin syödään vähän mukisten) ja varsinkin talven tullen erilaiset sosekeitot. Bataattisosekeitto on ehkä kaikkien suosikki, nuo parsakaalikukkakaaliversiot sun muut uppoaa lähinnä vain kokkiin 😀
Laatikko- ja pataruoat. Perinteinen makaronilaatikko meillä tehdään veteen. En tiedä miksi, mutta tämä on peruja jo lapsuudenkodistani. Broileririisivuokaa on ruokana tänään. Kaikessa helppoudessan riisit voidellun uunivuoan pohjalle, päälle kanaliemifondilla maustettua vettä niin, että riisit peittyvät. Koko komeuden päälle ohuen ohuita broilerinleikkeitä, jotka voi halutessaan maustaa suolalla ja broilermausteella. Uuniin 175 asteeseen noin 45-50 minuutiksi. Helppoa, hyvää ja vielä suht’ nopeasti. pitää olla tarkkana, ettei broilerit mene liian kuiviksi, joten kannattaa upottaa niitä vähän sinne riisien sekaan. Perunasoselaatikko kuuluu myös samaan kastiin. Edellispäivän perunamuusin jämät sekä pannulla nopeasti ruskistettu jauheliha sekaisin, vuokaan ja uuniin. Tälle riitää 30 minuuttia 175 asteessa, sillä ainesosat ovat jo kypsiä. Pitkään haudutettavia pataruokia (joissa liha pitää mureuttaa pitkään) viikolla harvemmin tulee tehtyä mutta esim. makkarapata valmistuu nopeasti alle tunnissa. Lasagnea tulee harvemmin tätä nykyä enää tehtyä vaikka se herkkua onkin, pitääkin tehdä sitä pitkästä aikaa tällä viikolla.
Keitetty peruna/riisi/spagetti/pasta + kastike. Jos meillä lapset saisivat päättää, niin meillä syötäisiin päivästä toiseen keitettyjä perunoita ja nakkikastiketta. Kastike silleen käristämällä tehtynä. Mutta koska tuo nakki ei nyt ihan parasta ruokaa ole useasti syötäväksi, niin meillä tehdään usein myös jauhelihakastiketta. Riisin kanssa lapsille uppoaa äärimmäisen hyvin keltainen broilerikastike. Jos ei se ole keltaista, niin se ei uppoa. Koska mummukin sen tekee keltaisena, niin äidinkin se sellaisena pitää tehdä 😉 Tuohon kastikkeeseen ruskistan broitsut (en voi sietää fileesuikaleita, joten ostan fileepihvejä, joista saksin suikaleita) pannulla, lisään purkin sulatejuustoa, purkin viipaloituja herkkusieniä ja yhden ”kevyt ja paksu” kerman. Jotta tuo tulee keltaiseksi niin maustan sen kurkumalla ja currylla sekä suolaa maun mukaan. Perinteinen spagetti bolognese kuuluu kanssa valikoimiimme, vaikka esikoinen ei jostain syystä tuosta tomaattipohjaisesta kastikkeesta välitäkään. Edellispäivänä jääneestä uunilohesta saa tehtyä oivan lohikastikkeen pastan kaveriksi seuraavana päivänä.

Aika paljon arki pyörii niiden samojen ruokien ympärillä. Pitäsi rohkeasti vain kokeilla uusia ruokia. Esimerkiksi pinaattiletut jäivät siihen yhteen kertaan. Kaikessa helppoudessaan ja terveellisyydessään ne olisivat ihana arkiruoka! Välillä tehdään ihan vain puuroa. Mannapuuroa, päälle kanelisokeria ja maitoa. Ei iltaruoan aina tarvitse olla suolaista ruokaa. Suomen koulusysteemi on siitä hyvä, että nämä pikkuiset saavat siellä varmasti terveellistä ja maukasta ruokaa. Pannukakkuepisodiin en nyt ota kantaa sen koommin, mutta kyllä meillä ainakin välillä jälkkäriksi ja välipalaksi tuota herkkua nautitaan 🙂 Kaikkien ruokien, paitsi keittoruokien kanssa teen salaatin. Jos ei aineita salaattiin ole niin ainakin esimerkiksi kurkku- ja porkkanatikkuja. Pikkuhiljaa olen saanut kuopuksen vihanneshirmuksi. Hänelle uppoaa ihan jo liki kaikki salaatit, mutta esikoisen kanssa on vielä työn sarkaa.

Olisi kiva kuulla millaisia arkiruokia teillä syödään ja saada itsekin vähän vaihtelua tähän repertuaariin. Yrittäkäähän muuten ottaa lapset mukaan ruoanlaittoon; meillä on lapset istuneet heti kun vaan ovat Stokke-kelpoisia olleet (6 kk:n iässä) hellan vieressä ja katselleet äidin ruoanlaittoa. Siksi ehkä ovatkin tällä hetkellä niin innokkaita kokkeja. Välillä vähän liiankin innokkaita. Pikkuisempi väen vängällä halusi lauantaina mökillä valmistaa makkarakastikkeen perunoiden seuraksi. Hyvinhän tuo onnistui. Ehkä se aika, että pääsee valmiiseen ruokapöytään töiden jälkeen, ei olekaan enää niin kaukana 🙂
Maanantaiterkuin,
iloista arkea toivotellen,

sunnuntai 24. elokuun 2014

Easy like Sunday morning… ♫

Hei huomenta!

Ja terkkuja leffateatterista. Hih. Meillä tytsyt askarteli heti aamutuimaan liput äiskälle ja iskälle, jossa kerrottiin, että Nanny MacPhee elokuva alkaa klo 10.00. Takkahuoneen ovella oli lipuntarkistuspiste, jossa lippu skannattiin tuolla mun lasermitalla, jota käytin sisustussuunnittelujutuissa 🙂 Mä vetosin tärkeisiin työjuttuihin, niin sain luvan ottaa tietokoneen mukaan. Kröhöm.
Ennen leffaa me valmisteltiin daddylle aamupala. Annettiin toki toisen nukkua rauhassa niin kauan kuin unta riittää. Jos oli eilinen lauantai-ilta ihana kotona, niin sitä on myös sunnuntaiaamu. Mökillähän nämä sunnuntaiaamut on vähän haikeita, kun tietää joutuvansa pian lähtemään. Nyt ei ole lähtemistä minnekään. Paitsi juoksulenkille, kun leffa loppuu.
Latasin Spotifyn tämän hetkiseen juoksulistaani Cheekiä. Vaikka kovin onnellinen olin kotona eilen illalla, niin hitsi vie, mä olisin kyllä sittenkin halunnut olla mukana tuolla keikalla. Aivan huikeeta, mitä nyt lehdistä on lukenut ja katsonut videoklippejä. Harva tuohon pystyy. Cheek varmasti jakaa mielipiteet; häntä joko rakastetaan tai vihataan. Rohkenen väittää, että jälkimmäiseen kastiin kuuluvat he, jotka ovat pohjimmiltaan kateellisia tuosta loistavasta menestyksestä. Jonka eteen tuo etulinjan artisti on tehnyt äärettömän kovan työn. Joten onko väärin, että kova työ palkitaan? Mun mielestä ei. You rock Cheek 😀 
Pian olen ihan fiiliksissä tuolla juoksulenkillä, mutta sitä ennen hetki rauhoittumista perheen parissa. Kiitos ihanat kivoista kommenteista edelliseen postaukseen, palaan niihin myöhemmin tänään. Muuten tänään on ohjelmissa sitä parasta eli ”ei mitään erityistä”. Ulkoilua, blogijuttuja, kodin laittoa ja valmistautumista uuteen viikkoon.
Suloista sunnuntaita,
PS. ja hui kauhistus, tajusin just että viikon päästä on se the supermegagrande muutto Indiedaysiin. 
Perhoset lepattelee vatsassa ja tunnelma on innostuneen odottava 🙂

lauantai 23. elokuun 2014

Just nyt ja tässä ♥

Iltaa ihanaiset!

Aamulla heräiltiin tähän lauantaihin pitkän kaavan mukaan mökiltä. Pitkään pötköttelin sängyssä Posti Paten tunnusmusiikkia toisella korvalla ja toisella korvalla rakkaan unituhinaa vierestä kuunnellen. Aina välillä torkahdin ja sitten taas pohdin, että pitäiskös herätä. Kunnes nukahdin uudelleen. Ja heräsin kahvintuoksuun paljon, paljon myöhemmin. Ei olisi voinut paremmin päivä alkaa. Mökillä on todellakin sujautettu rakennusvaiheessa unihiekkaa hirsien väliin 🙂
Jos oli aamu ihana, niin ilta se vasta ihana onkin. Emme olekaan mun muistini mukaan olleet kotona lauantai-iltaa sitten huhtikuun lopun, kun korkkasimme mökkikauden. Mies lähti kaveriporukan saunailtaan. Autolla tosin, vaikka mä aina yritän patistaa heittämään vähän viihteen puolelle 😉 Lasten kanssa käytiin Makuunissa vuokraamassa pari leffaa ja niitä toiset nyt kera popcornin katsoo. Välillä sujahdetaan äidin kainaloon sohvalle. En tiennytkään, että tuo Nanny MacPhee ja suuri pamaus on niin jännittävä. Mä ostin ruokakaupasta pokkarikirjan ja ahmin sitä kasvisdipin lisäksi hurjaa vauhtia. Kesälomalla tuli luettua monta kirjaa, mutta sitten se jäi. Nyt muistin taas kuinka rentouttavaa lukeminen onkaan. Olkoonkin kyse vaan ns. roskaromskusta. 
Hei, onko teillä suositella kirjoja? Mitä te luette? Olen tottunut lukemaan kaikkea Danielle Steelestä Paulo Coelhoon. Kesälomalla luen yleensä vähän kevyempää settiä, mutta näin syksyn tullen kaipaan ehkä myös vähän syvällisempää luettavaa. Suosittelen muuten teille kevyen kirjallisuuden ystäville Pia Heikkilän Operaatio Lipstick ja Koodinimi Kajaali. Nuo lukaisin parissa päivässä. Kirjojen kautta pääsi kaikessa keveydessä tutustumaan Pakistaniin ja Afganistaniin. Vera Valan kirjat olen lukenut kaikki ja viimeisimmän kesälomalla. Rooma on niin rakas kaupunki, että ihana lukea kirjoja, jossa vilisee tuttuja paikan nimiä.
Nyt takaisin vällyjen alle kirjan pariin. Parin tunnin päästä olen valmis pujahtamaan puhtaiden lakanoiden väliin nukkumaan. Tuntuu muuten, että puoli Suomea on Cheekin konsertissa. Mikäli someen on uskominen. Itse olen tosin sitä mieltä, että just nyt en voisi olla onnellisempi muualla kuin kotona. Kaikki on oikeastaan niin hyvin kaikessa yksinkertaisuudessaan tässä ja nyt 

Leppoisin lauantaiterkuin,