sunnuntai 09. kesäkuu 2019

Marian pieni positiivisuuskurssi, osa 1

HELLUREI IHANAT

ja sangen suloisia sunnuntaiterkkuja! Tultiin kotiin mökiltä puolen päivän jälkeen ja ihan ekana avattiin joka ikinen ikkuna, annettiin oven olla selkosen selällään ja nautittiin ristivedosta. Aika nopsaa tuo hieman tunkkainen ja varsin lämmin ilmamassa karkasi ikkunoista ulos.

Olen saanut vuosien varrella postaustoiveita siitä, miten tulla positiivisemmaksi ihmiseksi. Tämä postaus on ollut työn alla piiiitkään, ajatuksen tasolla. Sillä kuten olen kertonut, niin asia on kohdallani eri; olen syntynyt positiiviseksi ihmiseksi. Mutta voiko perusnegatiivinen ihminen muuttua positiiviseksi? Mun mielestä voi. Kehittämällä mieltänsä, ajatustapaa ja ennen kaikkea tiedostamalla ne asiat, jotka elämässä on hyvin. Uskon ja hartaasti toivon, että jokaisella meistä on elämässä edes joku asia hyvin. Aika usein nuo hyvät asiat voivat jäädä huomiotta, silloin kun pääkopan on vallannut negatiivisten ajatusten armeija.

Olen tehnyt tässä pientä empiiristä tutkimusta eräällä lähipiirini henkilöllä ja huomannut, että vaikka ihminen on pohjimmiltaan kuinka positiivinen, niin negatiivisten ajatusten ja huomioiden ääneen sanominen voi muodostua tavaksi. Niin paljon, että tietyissä tilanteissa sitä unohtaa nauttia niistä hyvistä asioista, kun vaan velloo niissä asioissa, joissa on omasta mielestään epäkohtia.

Alla empiirisen tutkimukseni aineistoa eiliseltä. N kuvaa tuota lähipiiriini kuuluvaa rakasta pikkunaista ja P kuvaa erästä meidän perheen nimeltä mainitsematonta positiivaria ;)

N: ”Miks me nyt lähetään mökille, kun eihän me keretä siellä edes olemaankaan kuin yksi yö?”
P: ”Ihanaa, yksi yö mökillä vastaa kuukauden lomaa tropiikissa. Mieli ja sielu lepää. Ja se mökkisänky…ai että!”

N: ”Kattokaa nyt säätiedotusta, sinne on luvattu ukkosta ja sadetta ihan koko illaksi!”
P: ”Voi miten tunnelmallista! Ihanaa, josko ilmakin vähän viilenisi. Kesämyrskyt ovat niin ihania.”

N: ”Nonni, nyt sit alko sataan ja ukkostaan…voidaanko laittaa kesähuoneen ovet kiinni?”
P: ”Kuunnelkaa tuota ropinaa kesähuoneen kattoon ja hei näittekö tuolla salaman? Vitsit, että Suomen luonto on kaunis – näin myrskysäälläkin. Nautitaan nyt tästä hetkestä.”

N: ”Mitä, se vesi oli niin himputin kylmää eikä lämmintä vaikka te lupasitte.”
P: ”Jes, vihdosta viimein saa laittaa villasukat jalkaan. Enpäs olisi uskonut. Ihanan viilentävää tuo vesi.”

N: ”Mä en ainakaan pelaa korttia, kun häviän kuitenkin.”
P: ”Hih, osaan niin kuvitella sen murskatappion, jonka jälleen tulen kärsimään. Mutta hei, ei se voittaminen ole tärkeintä vaan se, että saadaan viettää aikaa yhdessä.”

N: ”Samperin hyttyset, mä listin teidät kaikki!”
P: ””Miksi sinä etelän mies tyttö huijot, mikset käytä Ohvia?” :D

Välillä paras tapa suhtautua negatiivusuuteen on antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Joskus on taas ihan hyvä muistuttaa siitä, että jokaisesta hetkestä usein löytyy ne kultareunatkin.

Korostan vielä sitä, että empiirinen tutkimukseni perustuu tosiasioihin ja ääneen lausuttuihin sanoihin. Vuoropuhelun henkilöt haluavat säilyttää anonymiteettiudensa. Sen takia nimiä ei mainita. Edes tekaistuna. Tämän jutun kuvatkin ovat kuvituskuvia eivätkä liity mitenkään tarinaan. Sillä kuvista huokuu se onni ja positiivisuus. Luonnon keskellä on hyvä päästää irti negatiivisuudesta ja ammentaa positiivisuutta 

SUNNUNTAITERKUIN,


12 Responses to “Marian pieni positiivisuuskurssi, osa 1”

  1. Anna-Maria K sanoo:

    Ihan huikea keskustelu! <3

    Ja kyllä, olen samaa mieltä siinä, että positiivisemmaksi voi opetella. Mä olen itse tehnyt niin. Ja olin todellinen pessimisti. Ei se opettelu helppoa ole, mutta mikäpä olisikaan. Paitsi tyytyä vanhaan ja ikävään :)

    • Maria Maria sanoo:

      Heipsun Anna-Maria

      ja voi kiitos ♥

      Se on juurikin näin; helppoa se ei varmastikaan ole, varsinkin kun ajattelumalli on piintynyt takaraivoon syvälle. Mutta ah, kun jokainen ymmärtäisi, että hitusen positiivisempana elämä on moninverroin helpompaa :)

      Ihanaa sunnuntai-iltaa sinne ♥

  2. H sanoo:

    Ihana, ihana, ihana postaus! :D

    Ja lisäksi kuvastaa hienosti sitä, kuinka ihan oikeasti saman asian voi käsitellä kahdella täysin vastakkaisella tavalla – kyse on siitä, kumman tavan valitsee :)

    • Maria Maria sanoo:

      Moikka H

      ja hei kiitos kaunis ♥

      Eilen tuota negatiivisuutta oli jotenkin havaittavissa tietyssä nimeltä mainitsemattomassa lähipiiriini kuuluvassa henkilössä ja lopulta jo odotin sitä seuraavaa repliikkiä…tietynlaista mökkiangstiakin ehkä jo havaittavissa. Ja ollaan vasta näin alussa mökkikauden suhteen ;D

      Just näin, elämä on täynnä valintoja – tässäkin asiassa :)

      Suloista sunnuntai-iltaa ♥

  3. Koo sanoo:

    Nämä kuvat 😍 Sielu lepää näitä katsellessa ja melkein tunnen luonnon tuoksut kuvien välityksellä 😍 Kiitos, kun kuvaat ja kirjoitat.

    • Maria Maria sanoo:

      Heippa K

      ja voi kiitos ♥ Kuvaaminen ja kirjoittaminen ovat mulle kovin rakkaita asioita :)

      Ihanaa, että kesäinen tuoksu välittyi sinne kuvien välityksellä :)

      Aurinkoista viikkoa ♥

  4. Kaura sanoo:

    Teidän keskustelu :D Mutta siis niin totta mitä kirjoitit, musta tuntuu et positiivista henkeä on välillä erittäin vaikea löytää ihmisistä. Välillä on ylitsepääsemätöntä olla positiivisella fiiliksellä, mutta pitäis muistaa mistä oikeen nyt valittaakaan. Onko ne jutut pieniä vai isoja, muistais aina suhteuttaa asioita, ja niiden painoa. Teidän mökkipaikka on kyllä mielelle rauhoittava paikka, paljon silmäniloa. Hyvää viikon alkua :)

    • Maria Maria sanoo:

      Moikka Kaura

      ja hei tuo keskustelu oli niin hyvä esimerkki tästä positiivisesta ajattelusta :D Ihan itse tuota nimeltä mainitsematonta lähipiirin ihmistä kuunnellessani ajattelin, että ei voi olla kaikki noin huonosti ;D
      Sepäs onkin, että silloin kun on elämässä kaikki hyvin niin ehkä silloin tulee valitettua ihan niistä pikkujutuista.

      Voi kiitos, tuo on sellainen henkireikä tuo mökki ♥

      Kiitos samoin, ihanaa alkanutta viikkoa ♥

  5. ida ihana sanoo:

    Niin totta ja niin viisas postaus, kiitos!<3 Minusta myös tuntuu, että se, miten asiat näkee tai niihin reagoi/niitä kommentoi, on usein tottumus. Itse oikeasti näen usein aina sen positiivisen puolen, ja mua suorastaan ärsyttää ihmiset, jotka aina valittavat ja näkevät kaikesta huonon puolen. Sitten taas huomaan, että toisia mun positiivisuus ärsyttää... Mulle se positiivisuus vain tuo niin paljon energiaa ja voimaa itselle!:)
    Kiitos postauksesta ja mukavaa viikkoa!
    Ida
    http://www.lily.fi/blogit/kotona-kaupungissa

    • Maria Maria sanoo:

      Moikka Ida!

      Ja lämmin kiitos ♥

      Se on juurikin näin, että usein tämä valittamisasiakin on selkärangassa syvällä :D Ihmiset, jotka valittavat ovat usein sellaisia energiasyöppöjä.

      Sanos muuta, kaikki eivät ymmärrä positiivisuutta, mutta ei anneta sen haitata – jatketaan samaan malliin ♥

      Ihanaa viikkoa sinnekin! ♥

  6. Eija sanoo:

    Wow, niin upeita kuvia!! Olet kyllä taitava.

    • Maria Maria sanoo:

      Heippa Eija

      voi kiitos kaunis ♥

      Tuntuu, että tuo mökillä kuvausolosuhteet ovat sellaiset, että ei tarvitse kuin tsuumata linssin läpi ja kuvat onnistuvat.

      Aurinkoisia kesäpäiviä ♥

Kommentoi