HEIPPARALLAA!
Ollaan nautittu tänä kesänä (tai keväänä, miltä kantilta sitä katsoo) pihastamme täysin rinnoin. Viime kesänähän meillä oli tuo piha tässä vaiheessa aivan mutavelliä. Heinäkuun lopussa saimme terassin ja se vähän helpotti pihalla oleilua. Mutta tämä fiilis, kun piha on valmis, on aivan sanoinkuvaamattoman ihana. Varsinkin näinä päivinä, kun ulko-ovea voi pitää auki aamusta myöhäiseen iltaan. Elämä on siirtynyt terassille. Ja sitä myötä ruoanlaitto on siirtynyt pitkälti terassille. Grilliruokaan.
Kesäruokaviikko jatkuu tänään parilla meidän perheen grilliruokasuosikilla. Sellaisilla, jotka menisivät lisukkeina, mutta myös pääruokana. Kesähelteillä harvoin on kovin nälkä, joten pienellä pärjää. Ei tarvitse olla lihaa, ei todellakaan. Siitä lähtien kun nuo pienet vihreät paprikat tulivat lähiruokakauppoihin, olisikohan ollut kolmisen vuotta sitten, meillä on grillattu pimientos de padron -paprikoita.
Näissä on tietynlainen viehätyksensä; vaikka suurin osa paprikoista eivät ole tulisia, on noin joka kymmenes paprika tulinen. Aina odotetaan innolla, että kuka saa sen tulisen paprikan 🙂 Sunnuntai-illan setissä ei muuten ollut yhtään tulista yksilöä, toivotaan että tänä iltana niitä löytyy sitten tuplasti!
Pimientos de padron
vihreitä pikkupaprikoita
oliiviöljyä
sormisuolaa
mustapippuria myllystä
-pese ja kuivaa paprikat
-laita paprikat foliovuokaan ja lorottele päälle oliiviöljyä, ripottele sormisuolaa ja käännä pari kierrosta mustapippuria myllystä
-grillaa noin vartti (paprikat pitää osin olla tummuneita!)
Erilaisten kasvisten grillaaminen on ihan must juttu kesällä. Paprikoiden lisäksi meidän grilliin pääsee usein tomaatteja. Ihan normitomaatteja, mutta myös terttukirsikkatomaatteja. Harvoin terttutomaatteja löytyy kotikaupasta, mutta nyt löysin tuollaisen valmiin setin, jossa oli tomskut, öljy ja maustepussi. Aika kätsyä! Eli samalla tavalla valmistuvat kuin nuo pikkupaprikatkin.
Eilen käytiin hakemassa pikkuisemmalle nimpparilahja (heh, meillä ei yleensä nimppareita juhlita ainakaan lahjoin, mutta halusi peitepuikon…elämänsä eka finni oli tullut leukaan) ja samalla tutkailin marketin vegejuustohyllyä. Härregud, miten paljon siellä olikaan valikoimaa. Ostin kotiin fetamaisia kuutioita sekä sellaisen ”feta”blockin, mikä pääsee tänä iltana grilliin.
Sunnuntaina meillä oli tarkoitus grillata halloumia, mutta se oli kaupasta loppu, joten grillasimme grillijuustoa. Lisäksi salaattia, jossa maistui kvinoa, feta ja mansikat. Loraus balsamicoa ja hyvää oliiviöljyä.
Onko siellä kukaan muu hurahtanut kesäruokiin kuin mä? Meillä yleensä mies on grillivastaava, mutta tänä kesänä olen löytänyt itseni grillin ääreltä useammin kuin aiemmin. Grillaaminen on kivaa puhaa. Haaveilen sellaisesta vanhan ajan hiiligrillistä. Tai sitten avotulella grillaamisesta.
Seuraavaksi kotitoimistopäivä jatkuu ruokatunnin merkeissä. Aikaistetun sellaisen. Pakko päästä pilatekseen. Puolitoista viikkoa sitten vanha olkapäävamma äityi niin pahaksi, että fyssari kielsi kaiken rasittamisen. Olkapää saatiin kivuttomaksi tulehduskipulääkekuurilla, niin sitten äityi selkä. Veikkaanpa, että jos en nyt mene pilatekseen, niin pian hajoaa pää 😉 Jälleen kerran täytyy todeta, että vanhuus ei tule yksin. Huh! 😀
IHANAISTA TIISTAITA,
Ah, nyt tuli nälkä. Pakko hakea aamiasta nro 2. Tai sitten lasi vettä ja sitkutella lounaalle asti. Lounaaksi tekee mieleni suussa sulavia salaattikääröjä falafelilla, mutta koska jääkaapissa on kookosmaitoon keitettyä riisipuuroa, niin sillä mennään. Ei ehkä kovin kesäinen herkku tuo, eh? 😉
Eilen illalla saunoimme mökillä pitkän kaavan mukaan, kävimme dippaamassa itsemme veteen ja istuimme vilvoittelemassa saunan terassilla. Kesäajan mukaisesti aloitimme iltaruokavalmistelut vasta yhdeksän jälkeen. Söimme kympin maissa ja sisäinen kello oli sitä mieltä, että ilta on vielä aluillaan 😀 Pelasimme päivän kolmannen räväytysturnauksen ja painuimme koko porukka unille vasta puolen yön jälkeen.
Oli aika, että söin tuorepuuroa enemmän kuin laki sallii. Niin paljon, että tuorepuuron nauttimiseen tuli tauko. Nyt se on jälleen ollut arkiaamujeni pelastaja. Nopeudessaan yliveto, herkullisuudessaan myös. Äitienpäiväksi kehittelin samettisen tuorepuuron, jossa maistuu lapsuuden kauraomenapaistos. Tässä on jotain lohdullista, sellaista että se sopii juurikin äitienpäivän ihanaan aamuhetkeen.
Maldonin kanssa olen aiemminkin tehnyt yhteistyötä; 
