sunnuntai 12. heinäkuun 2020

Herkulliset & astetta terveellisemmät mansikkamuffinssit

HEISSULIVEI!

Musta kuulkaa tuntuu, että olen ollut blogista erossa viikon. Ihan kuin olisin oikeasti ollut viikon lomalla aukaisematta konetta.  Vaikka tilastot kertovat, että ei siitä koneen avaamisesta nyt ihan niin hirmuisen pitkää aikaa ole 🙂 Ai että, tarkoittaa sitä, että loma on alkanut todella rentouttavasti. Tänään tulin ex tempore miehen mukana kaupunkiin, mutta katsotaan, josko lähdetään taas miehen golfin jälkeen takaisin mökille. Viimeistään sitten kuitenkin huomenna. Se on jännä, että kun on pari päivää pois kotoota, niin tuntuu kuin tulisi kotiin pitkästä aikaa. Täällä tuoksuu kyllä se tuttu koti, mutta fiilis on jotenkin asumaton.

Oli kyseessä lyhyempi tai pidempi poissaolo, niin mulla on tietyt rutiinit, joilla saan samantien kotoisan fiiliksen. Laitan kahvin tippumaan ja aika usein myös tiskikoneen pyörimään, jos sinne on pariksi päiväksi jäänyt lautasia tms. Lisäksi laitan uuniin herkkuja tekeytymään. Ei ole kerta tai pari, kun ollaan Helsinki-Vantaan maitokaupasta ostettu kotiin tullessamme pakkasesta dallaspullapussi  ja olen tyrkännyt ne heti uuniin paistumaan kotiin tullessamme. Heti tulee paljon kotoisampi olo! >

Nyt parin päivän lomailu on tehnyt sen, että olen päässyt sen verran sinuiksi taas kroppani kanssa, että maltan kuunnella, mitä se tahtoo. Se ei nyt tahtonut dallaspullia, vaan se himoitsi terveellisempiä herkkuja. Oman kropan kuuntelu on muuten mun mielestä yksi sellainen jalo taito, joka kannattaa opetella. Hirmu usein sitä kiireessä tulee vaan nopeasti napattua jotain. Kenties ravintoköyhää välipalaa, jonka jälkeen on pian kohta nälkä. Ei sillä, mun kroppa pyysi perjantaina Da Capoa, Jimiä ja Pätkistä. Jaetut suklaapatukat miehen kanssa iltamyöhään syötynä sateenropinaa kuunnellen hit the spot.

Tänä aamuna tuli jotenkin stoppi (siinä samalla, kun mussutin eilisen sokerimunkin jämiä…). Vaikka päätin, että vasta elokuun alusta laitetaan taas ruokavalio ruotuun, niin mä taidan tehdä jo pieniä ryhtiliikkeitä. Eikä se tarkoita suorittamista tai sitä, ettenkö nauttisi kesästä ja herkuista. Todellakin nautin, sillä mä nautin ihan suunnattomasti siitä virkeästä olotilasta, jota terveellisemmät herkut saavat mussa aikaan. Kaivoin esille muutaman inspiskirjan ja tekisi mieleni asua seuraava lomaviikko keittiössä 😉

Jos ollaan huomen aamulla kaupungissa, niin pitää käydä torilla ostamassa mansikkalaatikko ja pilkkoa mansikat pakkaseen. Monta vuotta meni, että en mansikoita pakastanut, mutta voi pojat, miten ne ilostuttaa keskellä talvea puuron päällä tai smoothiessa. Tänään tuoreita mansikoita pääsi herrrkullisiin muffinsseihin.

Herkulliset mansikkamuffinssit
12-14 kpl

1 dl kauraryynejä
3,5 dl vehnäjauhoja (tai spelttijauhoja puolet)
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
0,5 dl vaahterasiirappia
0,5 dl kookossokeria
vähän vajaa desi oliiviöljyä
2,5 dl kreikkalaista jugurttia (tai turkkilaista 10%)
2 kananmunaa
300 g mansikoita pienisteltynä

1. Sekoita kuivat aineet keskenään
2. Sekoita vaahterasiirappi, kookossokeri ja kananmunat keskenään
3. Lisää oliiviöljy ja kreikkalainen jugurtti, sekoita kuiviin aineisiin
4. Kääntele joukkoon pilkotut makeat mansikat ja annostele muffinssivuokiin (ripsottele päälle vähän kaurahiutaleita ja kookossokeria)
5. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 20-25 minuuttia
6. Jäähdytä ja nauti sellaisenaan tai jugurtin, marjojen ja vaahterasiirapin kanssa.

Tällä hetkellä kroppa janoaa grillikasvisvuokaa iltaruoaksi, joten ei muuta kuin sellaisen tekoon. Mutta sitä ennen hetkeksi potslojoasentoon sohvalle.

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA IHANAT!


keskiviikko 08. heinäkuun 2020

Kesäillan kattaus eli kesäillan myyssitunnelmia

HEIPPAHEI IHANAT!

Instagramin puolella kerroinkin viime viikolla, että mulla on ollut hurja ikävä perinteisiä fredagsmys-postauksia. Jotenkin ne ovat jääneet ajan saatossa kiireen jalkoihin. Muistan silloin kun moiset postaukset aloitin mooonta vuotta sitten, niistä tulleen hetkessä perjantai-iltojen henkireikiä. Töistä tultuani pääsin hääräilemään keittiöön ja se fiilis oli jotain ihan uskomattoman ihanaa. Mieleen tuli aina viikolla ihania, hieman normi arkiruoista poikkeavia reseptejä enkä malttanut odottaa perjantaita ja kokkailuja.

Viime aikoina on tullut kyllä tehtyä ruokaa ja olen ruoanlaitosta nauttinutkin, mutta en sillä tavalla kuin perjantaimyysseissä…sillä sellaisella ”Jee, viikonloppu on edessä…kutkuttavan ihanaa tehdä ruokaa.” Tänään päivällä mies oli golfaamassa ja mä päätin, että koska vietämme vielä ensi yön kaupungissa, tänään kokkailen jotain ihanaa. Sellaista perjantaimyyssisen ihanaa. Koska sadeilta ja siivottu koti.  Pizzaa ollaan tehty tänä vuonna enemmän kuin laki sallii. Pizzaa ei tosin koskaan voi tehdä liikaa. Aluksi ajattelin tehdä suussa sulavaa ja mehukasta tomaatti-valkosipulipiirakkaa, kunnes mieleni vaelsi sen ja pizzan yhdistelmään.

Pienet vuohenjuustotomaattipizzaset veivät kielen mennessään. Ylipäätään yhdistelmä kuutamokuivatut tomaatit + vuohenjuusto + hunaja on aika lyömätön 🙂 Rakkauteni kuutamokuivattuihin tomaatteihin on kestänyt jo yli 10 vuotta. Aina siitä lähtien kun reseptin jossain keittokirjassa näin.  Alunperin tein kuutamokuivatut tomaatit tällä ohjeella:

Kuutamokuivatut tomaatit

kirsikkatomaatteja
suolaa
kuivattua basilikaa
öljyä

Lämmitä uuni 100 asteeseen. Aseta tomaatit leikkauspuoli ylöspäin öljytylle vuoalle, ripsottele päälle oliiviöljyä, himpun verran suolaa ja kuivattua basilikaa. Nosta vuoka uuniin. Laita uuni pois päältä ja anna muhia yön yli.

Sittemmin himo kuutamokuivattuihin tomaatteihin on tullut yhtäkkiä eikä todellakaan ole ollut aikaa odotella yön yli, niin olen paistanut sadassa asteessa sen aikaa, että tomaatit ovat ”nahistuneet”. Jos on oikein hätähousu, niin olen heittänyt uunin grillivastukselle 200 asteeseen. Ihan niin mehukkaita tomaateista ei tule nopealla valmistustavalla, mutta ajavat asiansa.


Oli aika, että tein kuutamokuivattuja tomaatteja ison läjän. Niitä sitten viikon varrella laitoin pastaan ja salaatteihin. Tällaista meal preppausta (vähän pidemmälle vietynä) luvassa viimeistään elokuulla. Uusi arki kun koittaa, niin mä aloitan ruokien valmistelun etukäteen.

Mutta sitä ennen nautitaan näistä kesäisistä ex-tempore iltaruoista. Niin kuin tänään.

Tomaatti-vuohenjuustopizzaset

Pizzataikina
n. 400 g 00-jauhoja
2 tl suolaa
1 pss kuivahiivaa
2-2,5 dl kädenlämpöistä vettä

oliiviöljyä
pehmeää vuohenjuustoa
kuutamokuivattuja tomaatteja
hunajaa
mustapippuria
tuoretta minttua

-sekoita kuivat aineet sekaisin keskenään
-lisää pikkuhiljaa vettä samalla vaivaten
-anna kohota noin tunti
-leivo kuusi pitkuliaista pikkupitsaa
-voitele oliiviöljyllä
-paista liki kypsäksi (mä paistoin uunin pizzatoiminnolla 230 asteessa 8 minuuttia)
-murustele päälle vuohenjuusto ja lisää kuutamokuivattuja tomaatteja
-paista, kunnes juusto vähän sulaa
-lorota pizzasten päälle hunajaa ja ripsota mustapippuria, tarjoile tuoreen mintun kanssa

Mä tein lisäksi tuon meidän kesän vakkarisalaatin eli tomaattifetasalaatin. Ajattelin alkuun, että mitenkähän vuohenjuusto ja feta keskustelevat keskenään samassa pöydässä, mutta sulassa sovussa olivat 🙂

Mutta hei nyt kuulkaas valmistautumaan videopuheluun sielunsiskojen kanssa ja sitten mies höpisi jostain kaupunkireissusta, terassista ja kuplajuomasta. I’m in! 😀

IHANAA KESKIVIIKKOILTAA,


torstai 18. kesäkuun 2020

Juhannuspöytään: Silliperunasalaatti

MOIKKIS JA HYVÄÄ HUOMENTA HEI IHANAT!

Perunat perunana ja sillit sillinä, vai kuinka? Mä tykkään kuitenkin aina vähän koklata kaikkea uutta ja kun juhannuksen ruokasuunnitelmiin kirjoitin silliperunasalaatti, mulla oli tietty visio mielessäni. Viime hetkillä oli pakko toteuttaa tuo visio ja vahvistaa se. Muuten olisi menty todellakin perunat perunana ja sillit sillinä -taktiikalla 🙂

Joten nyt teille, ketkä vielä kaipaatte juhannukseksi jotain tarjoiltavaa, oiva vinkki juhannuspöytään. Ruoanlaitto ei saa juhannuksena (eikä kyllä muulloinkaan) olla liian työlästä. Mulle ruoanlaitto on parhaimmillaan sellaista aivot narikkaan -hommelia, jossa tulee palauduttua. Juhannusta en ajatellut viettää sisätiloissa, vaan sup-laudan päällä. Ja ruokapöydän äärellä. Joten ruoanlaitto tulee tehtyä mahdollisimman vaivattomasti ja isolla porukalla. Kaikki saa osallistua.

Silliperunasalaatti

 1 kg uusia perunoita (mielellään pieniä)
1 tlk kermaviiliä
tilliä
1 rkl hunajasinappia
1 tl sitruunapippuria
1 prl lempparisilliä
puolikas punasipuli
kapriksia
sitruunaa
tuoretta tilliä tarjolle

-kypsennä perunat kuumassa kiertoilmauunissa tai käytä edellispäivän keitetyt (ne voi rapsakoittaa uunin sijaan vaikka grillissä!)
-sekoita purkki kermaviiliä  tuoreen tillisilpun, sitruunapippurin ja hunajasinapin kanssa
-sekoita perunoihin ja kaada perunat tarjoiluvadille
-lado päälle lempparisillin palasia, punasipulirenkaita, kapriksia, sitruunaviipaleita ja tuoretta tilliä

Tämä on niitä ruokia, joita voi syödä kylmänäkin suoraan jääkaapista. Jos sinne asti jämiä jää 🙂

Meillä muuten täyttää tuo perheen pienimmäinen tänään neljä vuotta. Aika on mennyt hurjan nopsaa. Hän ei ole enää mikään pikkupoika, vaikka varsin pentumainen onkin kaikkine koheltamisineen. Korvatkin ovat viimeisen vuoden aikana löytyneet jostain eivätkä ole enää vain koristeena 😉 Varsin hurmaava tapaus. Toivottavasti saadaan ainakin kolme kertaa kulunut aika vielä viettää hänen kanssaan.

Mutta hei juhannuksen saan viettää muiden rakkaiden lisäksi rakkaan esikoisen kanssa. Jota lähdemme iltapäivästä hakemaan riparilta (tai kirkolta) kotiin. Viikko on mennyt nopeasti ja ajatus siitä, että reilun viikon päästä vietetään rippijuhlia on alkanut pikkuisen kauhistuttamaan. Enhän mä ole tehnyt vielä mitään juhlien suhteen muuta kuin tilannut pitopalvelun. Kääk, oma mekkokin pitäisi katsoa valmiiksi. Ja ne maljakot sun muut. Päädyttiin ottamaan pitopalvelun kautta pöytäliinat, kun kuuluivat tarjoukseen. Ei tarvitse turhaan sutata noita äidin manklaamia kaapista.

Toivottelen jo tässä vaiheessa Oikein Iloista ja Turvallista Juhannusta Musta tuntuu, että kannettava ei aukea tänä juhannuksena. Ellei tule palavaa intohimoa tulla päivittämään juhannuskuulumisia. Mutta tuolla IG:ssä (atmarias) varmasti tulee jaettua juhannustunnelmia 🙂

IHANAA JUHANNUSTA TOIVOTELLEN,

PS. kyselitte kovasti reseptejä muihinkin juhannuksen tarjottaviimme, joten tässä linkit pariin (muut tehdään oman pään ohjeella):
Grillipizza (me tehdään pizzauunilla tämä nykyään)
Mätipannukakku
Mansikkakakku


tiistai 16. kesäkuun 2020

Juhannuksen ruokasuunnitelmia

HEIPPAHEI!

Jokos siellä on juhannuksen ruokailut suunniteltu? Se on jännä juttu, miten joka juhannus sitä ajattelee, että nyt koklataan jotain uutta. Ja kuitenkin sitä löytää itsensä niiden uusien pottujen, sillien ja savulohen ääreltä. Eikä siinä mitään, mä rakastan rutiineja. Siltikin ajattelin, että tänä jussina voisi ruokarepertuaariin ottaa muutaman muuttujan. Juhannusta vietetään perinteisesti mökillä ja tänä vuonna saamme näillä näkymin anopin ja appiukon kahdeksi yöksi kylään. Helppoja ruokavieraita siis tiedossa ja hei onhan se tämän sääennusteen varjossa mukavampi heillekin olla pikkuisen viileämmässä saaressa kuin kaupungissa. Lisäksi maailman parhaimman anopin ja appiukon saareen tulemisessa on se iso plussa, että tietää saavansa kaverin korttipeliturnaukseen aina kun pyytää 🙂

Tein raakaversion juhannuksen ruokailuista ja niiden pohjalta kauppalistaa. Uudet perunat näyttelee pääosaa meidän juhannuksena. Tänä vuonna poiketaan kaavasta sen verran, että perinteiset kalat syödään vasta juhannuspäivänä. Saas nähdä, miten menee pasmat sekaisin 😉 Juhannusmenu 2020 näyttää seuraavalta:

Juhannusaatto

Lounas
Pizzauunilla tehdyt pizzaslicet
Mansikkakakku & kahvit
Lasilliset kuohuvaa

Illallinen
Maailman parhaimmat ribsit (anopin tekemät on parhaat)
Valkosipuliset jättikatkarapuvartaat
Kasvisnyytit grillissä
Coleslaw
Uudet perunat
Grillatut persikat ja kookosvaahto

Iltapala
Muurinpohjaletut

Juhannuspäivä

Lounas
Mätipannukakku

Illallinen
Savustettua nieriää & siikaa
Edellispäivän perunoista tehty silliperunasalaatti
Kermaviilikastike
Vihreä salaatti

Iltapala
Grillatut S’moresit

Yleensä emme syö mökillä erikseen lounasta ja iltaruokaa, vaan syömme näiden yhdistelmän siinä neljän viiden aikaan. Omaan silmääni tuo suunnittelemani menu näyttää siltä, että eihän noita ikinä jaksa syödä 🙂 Mutta katsotaan nyt. Perunoita täytynee ostaa monta kiloa, sillä ne ovat kaikkien herkkua. Meillä mummo eli siis anoppi ei ole ollut juurikaan sillin ystävä, mutta taannoin yhden yhteistyökamppikseni myötä innostui silleistä niin, että niitä voi hyvillä mielin tarjota. Muurinpohjaletut ja mansikkahillo kuuluvat juhannukseen kuin nenä päähän. Jättikatkarapuvartaat ovat meidän juhannusmenun uusin tulokas, mutta niistä ollaan miehen kanssa haaveiltu jo tovi, joten niitä on pakko saada! Kun vieraat juhannusaattona lounasaikaan saapuvat, tehdään heti pizzaa. Syödään pizzaslicet sormin terassin sohvalla ja nautitaan.

Ja hei, vaikka juhannuksen ruokasuunnitelmiin tulisi viime hetken muutoksia, niin sekään ei haittaa. Sovelletaan niistä raaka-aineista, joita saareen on tuotu mukanamme. Mä en jotenkin aiemmin ollut juurikaan juhannusihmisiä, mutta mökkeilyn myötä musta on sellainen kuoriutunut. Onhan tuo nyt aika ihana keskikesän juhla 🌸

KIVAA TIISTAITA TOIVOTELLEN,


torstai 11. kesäkuun 2020

Kesän herkullisin pizza & pikkuisen herkistelyä

HEI HUOMENTA IHANAT!

Onpas hassua laittaa näin heti aamusta iltahämärässä otettuja kuvia. Mutta koska ajattelin, että siellä on muitakin kesälomalaisia, joille tulee välipalavinkki tarpeeseen tänä (toivottavasti) helteisenä torstaina, niin sellaista tulin nyt tarjoamaan.

Kesän ehdottomasti coolein, herkullisin ja terveellisin pizza valmistuu käden käänteessä. Se virkistää kesken auringonoton ja se on helppo koota myös kesäisellä picnicillä. Nauttia iltapalaksi takapihalla samalla lintujen iltakonserttia kuunnellen. Täytteitä voi vaihdella mielensä mukaan eikä tämän pizzan paistamiseen tarvitse uunia.

Kyseessä on nimittäin vesimelonipizza. Mä bongailen aina tarjouksista kokonaisia vesimeloneja. Ollaan koko perhe aivan vesimelonifriikkejä ja palasteltu vesimeloni katoaa jääkaappikylmänä varsinkin näinä hellepäivinä alta aika yksikön.

Vesimelonipizza

vesimelonia kolmioiksi leikattuna

Päälle
islantilaista tai turkkilaista jugurttia
mustikoita ja vadelmia
kookoshiutaleita
loraus hunajaa
tuoretta minttua

– kokoa täytteet vesimelonin palojen päälle

Syödään sormilla ja sotketaan. Kesällä sekin on sallittua 😉

Pari vikaa kesälomapäivää ovat käsillä ja mun täytyy kyllä myöntää, että olen nauttinut kesälomasta täysillä. Malttanut olla katsomatta tämän tästä myynti- ja ostoreskontraa, reaaliaikaista tuloslaskelmaa tai sähköpostia. Kerran päivässä on riittänyt. Huomaan, että jälleen käy se sama kuin aiempinakin vuosina. Kun aivot menemät lomamoodiin, niin luovuus iskee. Mä voisin näin kesälomalla kirjoittaa päivät pitkät postauksia. Tekstejä varastoon.

Mutta koska tekstini elävät niin hetkessä, niin en näe oikein järkeä kirjoitella syksyn postauksia varastoon. Nuo hyvinvoinnin vuosikellon postaukset tosin ovat sellaisia, että niitä voisi työstää jo nyt ja kirjoitella valmiiksi. Kirjoitushimotuksissani olen taas miettinyt kirjan kirjoittamista. Joku sellainen ällösöpö romanttinen tarina tai sitten ruokakirja, jossa eletään kansien välissä koko ruokavuosi. Tunteella ja tarinoiden. Väliin pieniä hyvinvoinnin vinkkejä jakaen.

Loma on siis tehnyt tehtävänsä. Ihan jo kolmessa päivässä. Ehkä se auttaa, että on pitänyt huolta palautumisesta myös arjessa. Ei ole ollut niin loman tarpeessa, vaikka kieltämättä tämän kevään jälkeen olin pitkästä aikaa vähän loman tarpeessa. Jo ihan henkiselläkin tasolla tuo koronakevät oli meille kaikille raskas. Kesä, ja hei mikä ihana ja aurinkoinen kesä, tuli ihan varmasti jokaiselle suomalaiselle tarpeeseen. Jotenkin tuntuu, että tämä on lahja jostain korkeammalta meille, kun tsempattiin niin hyvin kevät ja mökkihöperöidyttiin omissa oloissamme ♥ Ajatus tuosta poikkeuksellisesta keväästä saa mut muuten vieläkin pikkuisen herkistelemään. Tai lähinnä se, kuinka monen elämä muuttui kertaheitolla (varsinkin etulinjassa olleiden). Niin, että ei siinä oikein pieni ihminen voinut kuin mukana räpistellä mukana ja totella ohjeita. Toivoa parasta. 

Herkistelyyn on kyllä toinenkin syy. Mun pikkuinen vauva, se joka vasta syntyi 44 cm pitkänä, lähtee huomenna rippileirille. Tänään mennään hakemaan rippijuhlamekko korjauksesta ja ostamaan kengät. Katsotaan, että matkalaukkuun on pakattu kaikki tarpeellinen. Uskon, että viikon päästä haetaan riparilta tyttö, jonka elämä on muuttunut kertaheitolla. Jonka matkalaukussa on jotain elämän varalle, mitä siellä ei ollut riparille lähteissä

Herkisteleekö muuten kukaan muu elämän edessä vai olenko se vain mä?

IHANAA TORSTAITA TOIVOTELLEN,