torstai 12. syyskuun 2013

Pesto meets siskonmakkarasoppa


Moiks,
ei tullutkaan tälle päivälle lastenhuonepostausta mökiltä; suurin osa mun ottamista kuvista oli tärähtäneitä! Joten uudet kuvaussessiot viikonloppuna ja ensi viikolla postausta 🙂 Mutta viikontakainen siskonmakkarakeiton tuunausvinkki on paikallaan. Ihan arkiruoastakin saa herkkua, kun lisää siihen pestoa. Itseasiassa, mä voisin lisätä pestoa joka paikkaan. Ja ei sillä, siskonmakkarasoppa on mun herkkua ilman pestoakin, mutta täytyy sanoa, että pesto sopi siihen erittäin hyvin!
Tein peston itse basilikasta, öljystä, suolasta ja pinjansiemenistä. Osa pinjansiemenistä jäi liki kokonaisiksi, mikä ei ollut lainkaan huono juttu 🙂 Siskonmakkarasoppaan voisi mielestäni sopia paremmin persiljapesto, sitä kokeilen seuraavaksi. Mutta tuo pesto sopii myös paahdetun ruisleivän päälle, ei tarvitse oivariineja vaan menee ihan pelkältään.
Tosi monet tuntuvat vähän karsastavat siskonmakkarasoppaa…johtuukohan se niiden makkaroiden ”plumpsautuksesta”? 🙂 Se on meidän tytsyjen lempipuuhaa. Ihan pienestä asti ovat istuneet keittiön työtasolla ja kilpaa plumpsautelleet makkaroita soppaan.
Mutta hei, toinen perättäinen viikko, että ruokailut maanantaista torstaihin ovat menneet nappiin (viime pe ruokaremppa kosahti siihen pizzaan). Tänään myyntikokouksessa kaikki muut söivät pizzaa. Nostan itselleni hattua, sillä en olis uskonut itsekurini riittävän sen kanasalaatin syömiseen, kun pizzantuoksu leijailee ympärillä. Vielä huominen päivä syödään kurinalaisesti; huomen illalla saa jo juhlistaa viikonloppua pienesti. Mutta vain pienesti. Lauantaina onkin sitten herkuttelupäivä. Tosin nyt kun on jättänyt kaikki herkut pois niin ei edes tee mieli mitään karkkeja, keksejä, pullia tms. Hirmuinen himo avokadoon, turkkilaiseen jugurttiin ja jäisiin mustikoihin jatkuu edelleen. Toivotaan tuolle himolle piiiiitkää ikää.
Nyt aivojen tyhjennysjuoksulenkille (sitä liikuntapostausta on kyllä tulossa…)! Hiki pintaan ja myyntikokouksen anti pääkopasta ulos (tai ei oikeastaan ennen sitä muistiota, jonka kirjoitan huomen aamulla). Sitten on hyvä illalla rauhoittua sohvalle ja nauttia perjantain aatosta. Loppuviikossa vain on sitä jotain 🙂 
Kiitos kommenteistanne edellisiin postauksiin, siellä on vielä jotain kommentteja ilman vastausta. 
Mutta have no fear dear(s), hoitelen ne illalla kuntoon!
Torstaiterkkusin,
PS. Saan huomenna piristystä perjantaipäivään, kun ihanainen Sally tulee käymään meillä töissä 🙂
Kahvipannu on kuumana klo 10.00, joten tervetuloa 


maanantai 09. syyskuun 2013

Kevyesti keitolla uuteen viikkoon

Heippa vaan ihanat, 

maanantai on jälleen mennyt aika kivuttomasti! Toivottavasti sullakin 🙂 Mutta huomisesta tulee vaikee, tiistait on aina jotenkin hankalia tapauksia. Täytyy hioa strategiaa tiistain suhteen. Tosin huomisesta tulee vähän erilainen tiistai, kun lähdetään heti aamusta samoilemaan edesmenneen mummun ja papan metsään pariksi kolmeksi tunniksi Metsäliiton miehen kanssa tarkistelemaan rajoja ja mahdollisia myrskytuhoja. Haittaakohan sitä setää, jos otan kameran eri objektiivineen mukaan ja vähän kuvailen samalla? 😉
Mutta hei, tänään piti kirjoitella liikunnasta. Se postaus on kyllä tulossa, mutta vaatii vielä hiomista ja lisämotivaatiota. Terveyslinjalla kuitenkin aloitetaan viikko; siitä lähtien kun näin Kalastajan Vaimon blogissa kukkakaaliparsakaalisosekeiton, jossa oli soseutettu keiton pohja ja lisätty sitten vielä kaalien palasia loppuvaiheessa purupintaa tuomaan, on kummitellut tuo keitto mielessäni (tulipas pitkä ja hankala lause). Muokkasin sitä vähän ja lisäsin keittoon avokadoa. Ei tarvinnut täten ollen lisäillä maizenaa tai muutakaan suurustetta. Keiton ulkonäkö on kaikkea muuta kuin kaunis, mutta on ihan taivaallisen herkullinen!
Kukkakaaliparsakaalikeitto
1 litra vettä
kasvisliemikuutio
– kiehauta vesi ja lisää kuutio
parsakaali
kukkakaali
avokado
– palastele puolet kaaleista pieneksi ja kiehauta avokadon kanssa pehmeiksi
– soseuta
– lisää loput palastellut kaalit ja alla olevat aineet:
2 valkosipulinkynttä
2 dl ruokakermaa (5%)
maustepippuria
suolaa
tippa tai pari tabascoa
-keitä niin, että kaalit pehmenevät al denteksi
– Enjoy!

Mun mielestä ajatus sosekeitosta, joka ei ole soseutettu on ihan mielettömän kiva 🙂 Täytyy testata muillakin kasviksilla! Syötin tämän reseptin tuonne kiloklubiin ja sain kaloreiksi 122 / annos. Ei ole kuulkaas kaloreilla pilattu tämä keitto! Ruisleivän päälle levitin jugurttituorejuustoa, Lidlistä ja rasvaa 8%. On maukasta, mutta lisäsin maustepippuria myllystä ja ruohosipulisilppua.
Pian kuopus tanssiharrastukseen ja itse juoksulenkille. Endorfiinitankkausta, you see! 🙂
Mukavaa maanantaita! 

sunnuntai 08. syyskuun 2013

Mökkiterveiset!

…I know, way too many photos. Mutta nämä ovat myös itseäni varten, että jaksan tuon piiiitkän talven yli odottaa taas ensi kesää! 🙂

Heippahei!

Eipäs olisi eilen illalla ja tänään uskonut, että mennään jo syyskuussa. Ihan mielettömän kivat mökkeilykelit! Aamulla oli niin sumuista, ettei vastarantaa näkynyt. Lähdimme kotiin ajoissa, sillä halusin päästä pitkälle juoksulenkille ennen miehen golfia. Niin se vain alkoi aurinko paistaa kotimatkalla. 
Mökillä ihmettelmimme luonnon omaa väripalettia – miten huikea se onkaan. Ihmettelimme myös sitä, että vesi on todella matalalla. Aamukasteen aikaan ihmettelimme esiinpiirtyneitä hämähäkin seittejä ja aamu-usvaa. Ja minä ihmettelin, että nuo krysanteemit eivät olleet vieläkään (onneksi) kuihtuneet, vaikka unohdin ne viime viikonloppuna kastella 🙂 Laiteltiin parit taulut seinille ja saunottiin. Juotiin venäläistä shamppanjaa  ruoan kanssa ja Happy Joeta saunan jälkeen terassilla. Vietettiin laatuaikaa ja poltettiin takkaa. Hyvin rentouttavaa siis! 🙂
Meillä oli mökkivieraina miehen vanhemmat ja Instagramissa jo vilauttelinkin tuota herkkujälkkäriä, jota tein. Aineet olin ostanut jo rapujuhliin, mutta kaikki olivat niin ähkyssä etteivät jaksaneet silloin puolenyön jälkeen syödä jälkiruokaa. Pappilan hätävara tai mustikkakinuskijälkkäri. Nimellä ei ole väliä, mutta on ihan törkysen hyvää! Olga teki tätä kerran telkkarissa ja siitä lähtien on mieleni tehnyt tätä mieli:
20 kaurakeksejä (paksuja) murusteltuna
kinuskikastiketta tetra
1/2 litraa mustikoita
kermavaahto
4 dl kermaa
1 tlk kermaviiliä
2 tl vaniljasokeria
-kerma vaahdotetaan, lisätään kermaviili ja sokeri
Sitten vain ladotaan kerroksittain astiaan. Tästä riittää hyvin kuudelle (jokainen saa santsatakin). Tein tämän jääkaappiin jo etukäteen ja koska käytin vähän paksumpia kaurakeksejä, niin ne eivät menneet pehmeiksi. Oli herkkua! 
***********************************
Olen ihan innoissani, että te ootte mukana tässä mun mökkihypetyksessä! Kertokaahan sit heti, kun alkaa kyllästyttämään, jooko?! Lisäksi olen ihan intsinä siitä, että olette taas jättäneet niin kivoja kommentteja edellisiin postauksiin. Olette ihania, kiitos  Mä palaan kommentteihin illemmalla, samalla kun sohvaperunoidaan lasten kanssa; Voice Kids ja Tanssii tähtien kanssa tulevat harmillisesti päällekkäin. Toinen täytyy laittaa boksille!
Tänään tapahtui se lupaamani ryhtiliike perjantaisen pitsan ja eilisen jälkkärin jälkeen. Ruokavalio on mennyt nappiin ja 1,5 tunnin soijaa pukkaa juoksulenkki sai ”läskit” liikkeelle. Nyt pikkuisemman kanssa maitokauppaan, mun alkoi tekemään mieli sitä Kalastajan vaimon kukkakaaliparsakaalisosekeittoa. Nam!
Suloista sunnuntain jatkoa 
PS. ensi viikolla luvassa kurkistukset mökkikeittiöön ja lastenhuoneeseen. Lisäksi vähän liikuntajuttuja, sisustussuunnittelua ja ehkä jotain terveellistä ruokaakin. Nähdään ihanat! 🙂

perjantai 06. syyskuun 2013

Fredagsmys (& una (or dos) grande catastroph(olos))

 

Iltaa ihanat,

meinasi mennä kuulkaas myyssien välittämiset ihan iltamyöhäiselle. Meillä oli lapsilla ihan mahdoton ilta; sellaista väsymyshekkalointia ja itku pitkästä ilosta. Huoh. Nyt molemmat paaperoiset peiteltynä leffan äärelle. Pian suuntaan itsekin sinne, mutta sitä ennen teille runsain mitoin toivomaanne perjantaitunnelmaa täältä meiltä. Olipas outoa kattaa vain itselleen. Mies kun on vasta tulossa Helsingistä kotiin. 
Instagramissa minua seuraavat tietävät jo katastrofin, joka tapahtui lounaalla. Niin loistavasti mennyt viikko ruokailujen suhteen kulminoitui pizzaan. Ei tosin ihan kokonaiseen. Los grande catastroph, mutta elämä jatkuu ja tiedän, että taas huomenna kevennellään 🙂 Iltaruoaksi valikoitui salaatti; uunissa paahdettua ilmakuivattua kinkkua ja uunitomaatteja, rucolaa, salaatteja, homejuustoa, viinirypäleitä ja pinjansiemeniä. Kastikkeeksi ihan oliiviöljy ja valkoinen balsamico. Päälle ripsautus mustapippuria. 
Salaatin kera tein tortillalätyistä leipäsiä. Toisiin laitoin päälle itsetekemääni pestoa, valkosipulia ja parmesania. Toisiin taas maustamatonta tuorejuustoa, kuivattua tomaattia, pippuria ja juustoraastetta. Sitten paistoin näitä uunissa 200 asteessa noin 8 minuuttia.
No mutta oikeestaan noita catastropheja oli tänään kaksi; eka oli se ruokarepsahdus ja toinen oli ostolakkorepsahdus. Kotimatka kulki Iittala Outletin ohi ja kävin ihan vain katselemassa, kunnes muistin sen 10 euron etusetelin siellä MyIittalassa. Huomenna sitten selviää, mihin tuo etuseteli hupeni. Toivoisin teiltä vinkkejä mitä sillä ostoksellani teen. Niin, ostin jotain, jolla ei ole vielä käyttökohdetta 🙂
Nyt lasten viereen Lumottua lelukauppaa katselemaan, tosin tuhinasta päätellen ovat nukahtaneet 🙂
Suloista perjantai-iltaa 

tiistai 27. elokuun 2013

Pimp my apple pie

 

 

 …lievästi sanottuna harhaanjohtava otsikko 🙂

Heihei tiistai!

Sarjassaan tällä kertaa toinen ja tämän kesän vihovimppa lomapäivä on kulunut lomaillen; ei urheilua niin kuin piti (eilisen lenkin jäljiltä alaselkä ja peppu huutaa hoosiannaa) vaan keskittymistä energiatankkaukseen. Sen yhden sallitun herkun/päivä voimin. 
Alkusyksy on ehkä heti kevään jälkeen ihaninta aikaa; luonnossa alkaa olemaan jo ripaus syksyä ja lisäksi omput kruunaavat koko vuodenajan. Mä pystyn syömään kotimaisia omppuja suoraan puusta, mutta muu aika vuodesta tulee omput syötyä vain hilloina tai piirakassa. Muuten tulee ihan armoton allergia. Vaikka kuinka kuorin ja pesen ulkomaiset omenat, niin silti suupielet pukkaavaat täyteen kutisevaa pientä näppyä. Raskauksien aikaan tosin oli poikkeus; silloin söin kirpeitä granny smithejä koko raskauden ajan ilman minkäänlaista allergiaa. Ihmiskeho on sitten ihmeellinen! 🙂
Mutta rakkauteni omponpomppohin ja omenakaurapaistokseen on niin suuri, että nyt parina vuonna on tullut tehtyä ”tuunattu” omenakaurapaistos. Viime vuonna tuunasin tuon tuorejuustolla (klik), tänä vuonna päätin laittaa kauraseoksen ja omenat väärään järjestykseen ja koristaa tämän vielä marengilla. Voi pojat! Tämän syönti meinasi riistäytyä käsistä, mutta sain kuin sainkin pitäydyttyä vain yhdessä (no sitä toista ei lasketa, kun oli niin pieni) lusikallisessa 🙂 Omenakaurapaistoksen ohje löytyy tuolta pari postausta taaksepäin. Painelin kauramuroseoksen voideltuun vuokaan ja paistoin vartin verran 225 asteessa. Kuorin ja siivutin omenat ja lisäsin kauramuropaistoksen päälle. Ripsottelin omenien päälle vielä kanelia. Annoin omenien pehmetä uunissa kymmenen minuuttia. Sen aikana vaahdotin kaksi valkuaista ja lisäsin vaahtoon 1,5 dl sokeria ja vatkasin, kunnes vaahto oli kiiltävää. Nostelin vaahdon lusikalla paistoksen päälle ja paistoin 200 asteessa viisi minuuttia.
Pohjasta tuli ihanan rapea, omput pysyivät just sopivan al denteinä ja marenkivaahto kruunasi kokonaisuuden. Vielä päälle kun lorauttaa hiukkasen vaniljakastiketta niin avot! Kesälomapäivän kahvihetki on täydellinen. Täydellisemmäksi siitä tekee siivottu keittiö. Kyllähän te tiedätte sen tunteen, kun saa tasot pyyhittyä leivänmurusista ja tuohon keittotasoon kiinni juurtuneet raparperisopan sokerit hinkattua pois. Los luksusta!
Vaan nyt ulos, ilma on mitä ihanin!
Aurinkoisin tiistaiterkuin,
PS. meillä kävi juuri nuohoojasetä. Kelpaa taas poltella takkaa syksyn sadeiltoina! 🙂