2 dl ohrasuurimoita
1 tl suolaa
pari voinokaretta
– lisää maito ja suola
– sekoita ja lisää päälle pari voinokaretta
– paista uunin alatasolla 175 asteessa noin kaksi tuntia
– anna jäähtyä hieman ennen tarjoilua
HEIPPAHEI!
Mitä sitä enää turhaa vastaan pyristelmään näiden joulupostausten kanssa. Antaa mennä vaan 🙂 Parastahan koko joulussa on nämä etukäteisvalmistelut. Fiilistelyt ennen suurta h-hetkeä. Tällä kertaa pääsin fiilistelemään joulua Indiedaysin ja Dronningholmin kampanjassa perinteisen joulun puolesta. Kampanjassa, jossa on leikkimielisesti vastakkain kaksi joukkuetta; perinteisen joulun puolesta puhuva Luumutiimi (#perinteinenluumu) ja modernin joulun puolesta puhuva Omenatiimi (#moderniomena). Kumpaan sinä kuulut? Postauksen lopussa tarkemmat ohjeet tähän Instagramissa käytävään kisaan! Itselleni joulu merkitsee perinteitä. Niitä perinteitä, jotka on jo lapsuudenkodissa tuonne sielun syövereihin kaivautuneet. Yksi näistä perinteistä on joulutortut ja nimenomaan luumumarmeladilla.
Joulu on minulle kaikkein rakkain juhla vuodessa. Se on suorastaan pyhä juhla, jonka valmisteluihin tai itse juhlaan ei tohdi alkaa tekemään muutoksia. Jo lapsuudenkodissani joulua alettiin odottamaan marraskuussa. Ensimmäisenä leivottiin joulutortut luumumarmeladilla, juotiin glögiä ja jossain vaiheessa marraskuuta äiti toi kotiin ensimmäiset amaryllikset. Amarylliksistä tiesi, että pian kotiin saapuivat myös hyasintit. Uunista tulviva joulutorttujen tuoksu yhdistettynä hyasintin tuoksuun sekä aidon, kotimaisen joulukuusen tuoksu ovat niitä tuoksuja, jotka itselläni muistuttaa lapsuusjouluista. Glögin kanelinen ja mausteinen tuoksu sekä taustalla soivat joululaulut. Valehtelisin, jos väittäisin ettei kunnon siivouksen tuoksut kuuluneet meillä lapsuudenkodissani jouluun. Ja etteikö enää kuuluisi. Joulusiivous on merkittävä osa joulua ja kuusta ei sovi tuoda sisälle ennen kuin koti tuoksuu puhtaalle, jouluiselle. Tästä olen omassa kodissani antanut hivenen periksi, mutta kyllä sitä silti kuurataan ovet karmeineen ja kaapit sisältöineen 🙂 Vaikka tänä jouluna ajattelin hieman rikkoa tuota tuttua ja turvallista joulun väriskaalaamme, niin silti punainen pienessä määrin on edelleen se joulun väri.
Meillä kotona tehtiin tortut pääosin puolikuun muotoisina; tiedättekö niin, että lasilla painaa torttutaikinaan ympyrän, laittaa ympyrän keskelle hilloa ja sitten ympyrä suljetaan puolikuuksi? Aina silloin tällöin vieläkin teen tortut tällaisina, mutta viime vuosina on tullut tehtyä enemmän ihan perinteisiä tähtitorttuja. Niin, että marmeladi laitetaan vasta noiden sakaroiden keskelle painamisen jälkeen. Viime aikoina olen myös ihastunut tekemään kauniita kukkatorttuja; niissä nuo reunojen ohuet kaistaleet nostetaan kiinni torttutaikinaneliön keskelle. Helposti ja kauniisti vähän erilaista, mutta silti kovin perinteistä. Millaisia torttuja sinä paistat?
Joulun tähdet -kilpailu käydään siis tuolla instagramin puolella. Dronningholmin Instagramista löydät tarkemmat ohjeet ja säännöt. Kannattaa myös seurata instagramin puolella kahta käyttäjätiliä eli @dronningholm ja @perinteinenluumu.
Säännöt ovat simppelit:
Lataa Instagramiin jouluiset fiiliskuvasi ja merkitse ne hashtagilla #perinteinenluumu. Jos taas olet enemmän modernimman joulun kannattaja, niin merkitse kuvasi hashtagilla #moderniomena. Ja hei, kuvien ei tarvitse olla torttukuvia vaan kaikki jouluiset kuvat käyvät. Enemmän kuvia keränneen tiimin (#perinteinenluumu tai #moderniomena) joukosta arvotaan voittaja, joka voittaa huikean hienon matkalahjakortin! Thaimaan lämpö tai vaikka Lapin kaunis sininen hetki kuulostaa aikas mukavalta, eikö vain? 🙂 Joten latailkaahan paljon kuvia tuonne Instagramiin ja tägätkaa ne sanalla #perinteinenluumu, mikäli olette perinteisen joulun puolestapuhujia. Mitä enemmän kuvia täggäätte tuon hashtagin taakse, niin sitä suuremmat mahkut on voittaa tuo matkalahjakortti!
Nyt ei muuta kuin perinteisen joulun puolesta täggäilemaan kuvia Instagramiin! Hyvä meidän joukkue, hyvä #perinteinenluumu!
TIISTAITERKKUSIN,
…ja nopeasti kuntoutuviin lonkkiin käy mahan kautta 🙂
ILTAA IHANAISET!
Nyt tuli ihan ex-tempore postaus. Tuli katsokaas teitä ikävä. Tuo aamun postaus ei riittänytkään tälle päivälle, vaan piti tulla vielä turisemaan vähän lisää. Meillä on vietetty varsin tunnelmallista lauantai-iltaa. Alkuillasta kikattelimme miehen kanssa ihan älyttömän hauskalle leffalle, jonka vuokrasimme Apple TV:n kautta. Pääosissa Adam Sandler ja Drew Barrymore. Nimeä en tähän hätään muista, mutta suosittelen (mä olen just tällainen, vitsitkin unohdan puolivälissä vitsiä :D). Sen jälkeen hipsteripotilas jäi katsomaan paikallispeliä telkkarista ja mä päätin yllättää toisen hyvällä ruoalla. Niin hienosti ilman mutinoita on viikon ajan uponneet nuo mun ns. terveysruoat kuten kukkakaalikikhernepyree sun muut, että nyt vähän herkuteltiin. Valkosipulietanoita ja nyhtöleipää. Eilisen salaatinjämät ja lasilliset viiniä. Elämän suuria pieniä iloja.
Mulle ihan eka kerta, kun tein valkosipulietanoita. Oletteko te tehneet niitä? Mulla meinas katsokaas homma tyssätä siihen, kun huomasin että noi olikin jotain jättietanoita, jotka sitten puolitin. Mutta se etana itsessään…eihän se mikään kaunis ole 😉 Nyt ymmärrän astetta paremmin, mistä tuo slimy little suckers nimi tulee. Yhtä kaikki, hyviltä nuo maistuivat.
Hei, ihan suunnattoman paljon kiitoksia runsaasta osallistumisestanne tuohon aamuiseen arvontaan! Ja todella iloinen olen myös siitä, että ehdottamani blogilukijailta sai kannatusta. Sellaista on luvassa ennen joulua. Palaveeraan asiasta vielä Eveliinan Talon Ulla-Maijan kanssa ja sitten laitan täällä blogissa tarkempaa tietoa ja aikataulua.
Nyt vielä pienelle iltalenkille ja sitten kohti pitkiä yöunia. Siellä on vielä muutamia kommentteja eilisestä postauksesta vastaamatta, mutta palaan niihin illemmalla tai viimeistään huomenna.
TUNNELMALLISTA LAUANTAI-ILTAA,
PS. nyhtöleivän ohje löytyy täältä 🙂
HELLOHELLO!
Kuinkas hurisee? 🙂 Viime viikollahan keskustelimme siitä, kuinka tietyt ruoat ovat niitä hyvän mielen ruokia. Lohturuokia. Ruokia, joiden jälkeen hymy leviää korviin. Ruokia, joiden jälkeen mieli on levollinen. Ei kuitenkaan sellaisia ruokia, joiden jälkeen on pakko käydä lepoasentoon. Terveellisiä ruokia, joiden syömisen jälkeen on hyvä fiilis ja energiaa vaikka muille jakaa. No mutta tiedättekös mitä hokasin eilen? Tuo Good food, Good mood -sanonta pätee myös toiseen suntaan!
Tässä on tullut nyt kökötettyä sisällä jokunen päivä. Pois lukien kauppareissut ja tämän aamun pikareissu töihin. Kirjoja on luettu enemmän kuin laki sallii ja juteltu miehen kanssa asioita maan ja taivaan väliltä. Bondattu, vietetty laatuaikaa lasten ollessa koulussa. Jumppailtu ja kuntouduttu. Eilen illalla yhtäkkiä tuli taas se pakottava tarve päästä keittiöön puuhastelemaan. Teki mieli valmistaa jotain hyvää, mutta samalla sellaista hyvän mielen ruokaa. Olinkin ihan fiiliksissä, kun löysin jääkaapista kilon lohifileen, jonka parasta ennen päivä kolkutteli ovella. Lisäksi jääkaapista löytyi vakiovarusteena chilia ja sitruuna. Pari bataattiakin muistutteli muhkealla olomuodollaan olostaan. Siitä se taas lähti. Ruoanlaittoinnostus. Spotifysta päälle ruoanlaittomusiikkia, kynttilät palamaan työtasoille, terävä veitsi esiin, uuni päälle hurisemaan ja sit sitä mentiin. Kohti uusia kokkailuja! Cooking with love provides food for the soul ♥
Iltaruoaksi valikoitui Gwynethin kirjan reseptiä hieman mukaellen uunilohta sitruunachilivinaigretellä ja bataattikiekkoja. Lohen kanssa pilkoin myös uuniin vähän paprikaa, tomaattia ja punasipulia. Good mood, Good food -sanonta toimi; ruoka oli taivaallista! Hyvästä fiiliksestä on hyötyä myös ruoanlaitossa. Improvisoinnista myös. Ei sitä kuulkaas aina tarvitse kaataa sitä smetanapurkkia lohen päälle saadakseen herkullista uunilohta 😉
UUNILOHI & SITRUUNACHILIVINAIGRETTE
4:lle
n. 800 g lohifileetä
merisuolaa
1 sitruuna
oliiviöljyä
1 punainen chili
tuoretta persiljaa
mustapippuria
– paloittele lohi neljään osaan
– suolaa kevyesti merisuolalla
– pilko sitruuna kuuteen osaan
– laita lohi ja sitruuna (+ jos haluat uunikasviksia, niin sitten niitäkin) uunivuokaan
– paista 200 asteessa grillivastuksen alla, kunnes lohi on kypsää ja ottanut väriä (noin 20 mins)
– anna lohen hieman jäähtyä
– purista kahdesta uunissa olleesta sitruunasta mehut lasiin, lisää 0,5 dl oliiviöljyä,
pilkottua persiljaa, mustapippuria ja chilinpalaset.
– valele lohenpalat tällä sitruunavinaigretilla.
– nauti esim. bataattikiekkojen kanssa!
************************************************
Hyvä ruoka syntyy rakkaudella. Sitä mieltä mä olen. Mitä enemmän aikaa keittiössä on kokkailla ilman kiirettä, sitä parempi on ruoan lopputulos. Kantsii kokeilla, jos ette ole vielä kokeilleet!
Jotta homma pysyisi balanssissa, mä lähden nyt nauttimaan yhden tai kaksi lusikallista Ben & Jerrysin chocolate fudge brownie -jätskiä. Hipsteri-potilaalla taitaa olla energiatasot vähän matalalla näiden mun terveellisten kokkailujen takia, kun tuollaista passitti mut kaupasta hakemaan 😉 Jätskienergian voimin ajattelin illemmalla mallailla jouluvaloja tuonne valkaistuneen kaapin sisälle. Ja sitten olis ihan pakko venytellä – aloitin eilen uuden kunto-ohjelman ja jalat on ihan jukelissa. Vaapun täällä kuin ankka konsanaan 😀 Luvassa myös kaappipostauksen kommentteihin vastaamista, kiitos kaunis niistä!
IHANAA KESKIVIIKKOILTAA
toivotellen
HEIPPAHEI!
Ja iloista alkanutta viikkoa 🙂 Hyvinhän se taas lähti tämäkin viikko käyntiin; takana hyvät yöunet, aamulla hetki aikaa lasten kanssa ennen kouluun lähettämistä, miehen kanssa juttelua ja sängyssä pötköttämistä sekä vähän sairaanhoitsun tehtäviä. Lounasta, läksyjä, kokeisiin lukua (tenttaamista siis), hiukan työjuttuja näin etänä, eilen maalatun kaapin pientä petrausta ja kirjan lukemista. Päivä on mennyt ihan älyttömän nopeeta. Mä oikeastaan alan jo nauttiin tästä, että mies on kotona. Jokainen päivä kuntouttaa. Hitaasti, mutta varmasti. Ihmiselle, joka on tottunut liikkumaan keskivertoa enemmän ja tehnyt joskus elantonsakin sillä, voisi kuvitella ajan käyvän pitkäksi. Mutta so far so good ja itselläkin on pinna vielä venynyt 😉
Hei postauksen kuvat eiliseltä isänpäivältä. Jännä juttu, mutta tietystä kuvakulmasta valo muistutti ihan sinisen hetken valoa. Tuntui, että valo teki aikaan tunteen, kuin ulkona olisi ollut paukkupakkanen. Ei ollut tosin, rännit lorisivat vettä ja lumesta ei ole enää tietoakaan. Bongasin uusimmasta Talo & Koti lehdestä älyttömän helpon valkosuklaajuustokakun ohjeen. Jota ihan himppusen muokkasin. En olekaan aiemmin tehnyt juustokakkua ilman liivatetta. Siis sellaista, jota ei paisteta. Joten täytyy myöntää, että oli hiukan ennakkoluuloja, sillä kakku oli yksi höllyvä vanukaskasa vielä lauantai-iltana jääkaapissa. Mutta kas, se jähmettyikin yön aikana ja pysyi kasassa! Aina parempi ja kivempi vieraidenkin kannalta tällainen kakku 😉 Nuo päällysosan piparit olisi ajan niin salliessa voinut tietysti koristella. Mun pienempi irtopohjavuoka on kateissa, mutta tämä kannattaisi tehdä noin 20 cm irtopohjavuokaan. Tai itse ainakin tykkään, että kakussa on korkeutta. Samallehan tuo maistuu.
VALKOSUKLAAJUUSTOKAKKU
POHJA
100 g sulatettua voita
200 g pipareita murskattuna
-> sekoita tasaiseksi massaksi ja painele voidellut irtopohja vuoan pohjalle
-> laita vuoka jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi
TÄYTE
400 g tuorejuustoa
3 Pandan valkosuklaalevyä (yht. 390 g) sulatettuna
2,5 dl kuohukermaa vatkattuna vaahdoksi
-> notkista tuorejuusto sähkövatkaimella
-> lisää nostellen kermavaahto ja sulatettu suklaa
-> kaada irtopohjavuokaan pohjan päälle
-> anna jähmettyä jääkaapissa yön yli
-> nosta huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen tarjoilemista
Alkuperäisessä ohjeessa ei kermaa vaahdotettu, mutta mä vaahdotin sen. Voipi olla, että kakku toimii myös ilman kerman vaahdottamista. Lisäksi alkuperäisessä ohjeessa oli 400 g valkosuklaata. Tätä ajattelin tarjota yhtenä kakkuna jouluaaton kahvipöydässä. Teki hyvin kauppansa eilen. Meillä meni katsokaas joulun suunnitelmat taas uusiksi. Alunperin meidän piti koko konkkaronkan lähteä Pyhälle jouluksi, mutta nyt kun mies ei pääse vielä laskettelemaan ja tuo reilu 10 tuntia autossa istumista leikatuilla lonkilla tuntuu aika pitkältä, niin päätimme jäädä kotiin. Aikas hassua, sillä olemme viimeiset kolme-neljä vuotta olleet joka joulu (tai ainakin välipäivät) pohjoisessa. Nyt odotan sitä, että saan tehdä kotiin joulun. Kuusestakin on enemmän iloa, kun olemme kotosalla. Jouluaattona koko lähisuku on tervetullut meille iltapäiväkahveille ja joulupukkia vastaanottamaan. Mielessäni olenkin jo tehnyt tarjottavista listaa. Lupasin tosin miehelle, ettei mopo tarjottavien kanssa lähde tänä vuonna käsistä. Eipä ;D Katsotaan, josko joulun välipäiville kehittelisi jonkun nopean ulkomaanreissun…
Nyt latomaan kynttilät, kynttilänjalat ja tuikkukipot tuonne maalaamaani kaappiin!
MAANANTAITERKUIN,