tiistai 08. syyskuun 2020

Projekti: Aikuisen naisen vitamiinivarastot kuntoon

MOIKKAMOI IHANAISET

ja sateisen tunnelmallista tiistai-iltaa! Mä havahduin viime viikolla siihen (sohvan pohjalla kipeänä maatessa oli aikaa), että olen tyystin unohtanut syödä vitamiineja kevään jälkeen. Jotenkin mulla loppui monivitamiini, d-vitskut ja kaikki mahdollinen samaan aikaan ja ajattelin, että syksyllä sitten. Vaikkei flunssaan nyt kummempaa syytä tarvita kuin se, että alkusyksy on ollut kiireinen ja kroppa koetuksella, mikä on vastaavasti laskenut immuniteettiä, niin ehkä ne vitskut kuitenkin olisi olleet paikallaan tuomaan lisäsuojaa.

Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio kun ei enää tällä iällä riitä. Eikä tiettyjen vitamiinien suhteen riitä nuoremmallakaan iällä. Ryhdyin sitten etsimään tietoa, että mikä on se kombo, joka mun iällä kuuluisi vitamiinikaapista löytyä. Vaikken mä vielä tunnista itsessäni mitään hormonaalisia muutoksia, niin kyllä niitä varmasti tuolla pinnan alla tapahtuu. Mitkä ovat ne vitamiinit, joilla mä voin helliä kehoani vastaanottamaan iän tuomia muutoksia? Joilla mä voin auttaa kehoani ja mieltäni pysymään terveenä? Jotka antavat mulle buustia pimeneviin päiviin?

💕 Monivitamiini, joka sisältää monipuolisesti eri vitamiineja, kuten A-, B-, C-, D- ja E-vitamiineja ja niiden lisäksi foolihappoa, biotiinia, seleeniä, kromia ja sinkkiä. Mulla on ollut käytössä kevääseen asti Lifen MultiWoman ja taidan käydä ostamassa uuden paketillisen. Nimittäin se sisältää myös tuota meille yli 40-vuotiaille tärkeää B12-vitamiinia, joka on tärkeä hermostolle ja aivoille, mutta jonka imeytyminen on jo tässä iässä heikentynyt.

💕 Kalsiumia tukemaan luuston hyvinvointia. Vaihdevuosi-iässä (mihin en vielä lue itseäni kylläkään…) osteoporoosin riski kasvaa. Sen takia kalsium ja D-vitamiinilisät ovat ehdottomia! Viimeksi käytin Minisun Kalsiumia, johon oli lisätty myös D3-vitamiinia.

💕 Magnesiumia söin aikoinaan raskausmyrkytyksen yhteydessä ja sittemmin niinä hulluina juoksuvuosina. Mutta luin, että tässä iässä sitä olisi hyvä alkaa syömään, sillä sen tarve kasvaa iän myötä. Magnesium kuulemma auttaa ärtyisyyteen (ei vielä havaittavissa, onneksi ;)) ja tekee hyvää hermostolle. Lisäksi se on elintärkeä palautumisen kannalta. Jos teillä on suositella hyvää magnesiumsitraattivalmistetta, niin hihkaiskaahan kommenttiboksiin!

💕 Omega-3 on välttämätön rasvahappo ja ainakaan meidän perheessä ei syödä kalaa niin usein kuin pitäisi. Sen takia tämä tarvitsee ottaa taas agendaan mm. limakalvojen, ihon, vireyden, sydämen takia. 

💕 Maitohappobakteerit! Suoliston on todettu olevan toinen aivomme ja voi kuulkaa, näin se on ja sen merkitys on vain kasvanut iän myötä. Aiemmin sitä pystyi syömään kokolailla kaikkea ilman pöhötyksiä ja pörinöitä. Nykyään tuntuu, että vatsa kenkkuroi milloin mistäkin ja iltaa kohden turpoaa. Viimeisten tutkimusten mukaan on myös todettu, että probiootit ovat apuna painonhallinnassa. 40-vuotiaana lihasmassa alkaa vähenemään, aineenvaihdunta hidastuu ja painoa saattaa tulla huomaamatta. Insuliiniresistenssiin probioottien todettu vaikuttavan myönteisesti, mikä taas auttaa ehkäisemään ja hallitsemaan 2-tyypin diabetesta.

Edellä mainittujen lisäksi otan purkista kollageenia. Tai sitä otan oikeastaan jauheena. Olen ihastunut Whey’Mon marjaisaan kollageeni-smoothiejauheeseen, joka menee hienosti alas sellaisenaan sekoitettuna veteen. Kollageenintuotantohan hiipui lopullisesti tuossa muutama vuosi sitten (yleensä 40-vuoden iässä), joten tukeakseni niveliäni ja ihoni hyvinvointia, kollageeni on must. Kollageenin lisäksi aloin ”syömään” taas macaa ja vitsit, että sen vaikutus näkyy jo muutaman päivän jälkeen. Olo on energisempi! Lisäksi maca vaikuttaa positiivisesti hormonitoimintaamme, joten on just nyt paikallaan. Eikä tässä vielä kaikki :D Mulla on taas alkanut, kiitos lisääntyneen juoksuharrastuksen, toinen polvi vähän vihoittelemaan. Apu tuohon tuli taas MSM-jauheesta, jota aikoinaan käytin paljonkin. Huomaan vain, että kuten viimeksikin alkuun, niin jälleen mulla tuli siitä pää kipeäksi. Onneksi se menee muutamassa päivässä ohi.

Näillä eväillä lähden tätä ihanaa keski-ikää selättämään. Tähän kylkeen toki se liikunta, lepo ja ravinto sekä mielen hyvinvointi. Huomenna tarvitsee töiden jälkeen kipaista apteekkiin ja luontaistuotekauppaan. Projekti vitamiinit haltuun on alkanut. Tervetuloa elinvoimainen, energinen  ja terve (!) syksy! Onko siellä vitskut hallussa vai hyppäättekö mukaan projektiin?

TIISTAI-ILTATERKUIN,


sunnuntai 06. syyskuun 2020

Suussa sulava syysherkku: Omenapiirakka


Kaupallinen yhteistyö: Crème Bonjour ja Indieplace.


 

Kirpsakka syysaamu. Omenan tuoksu. Läpsyttelen kesäläpsyttimissä takapihalle punaposkisten omenien luokse. Aamuaurinko paistaa tähän aikaan vuodesta jo melko matalalta vanhan omenapuun oksien läpi. Tunnen villasukkien kastuvan nurmikon aamukasteesta. Poimin muutamia omenia aamutakin taskuihin ja loput otan mukanani käsissä sisään. Omenasta haukatessani tunnen sen kylmyyden, mehukkuuden ja kirpeyden. Se tuo mukanaan muistoja.

Muistoja niistä syysaamuista, kun lähdin kouluun ja nappasin omppupuusta ompun pyörämatkalle mukaan. Juurikin tuosta samaisesta omenapuusta, joka on ollut lempparini jo pian 40 vuotta.

Meidän syksyyn kuuluu omenat kuin nenä päähän. Monessa eri muodossa. Pakkasesta löytyy omenasosetta sulostuttamaan kirpeitä pakkasaamuja, kauratäytteiset uuniomenat ilahduttavat näin alkusyksystä koko perhettä ja sunnuntain päiväkahville tulee syksyisin leivottua helppoja herkkuja omenasta.

Rakastan perinteistä omenapiirakkaa, mutta kaupallisen yhteistyön myötä Crème Bonjourin kanssa päätin testata täyteläisempää ja juustokakkumaisempaa omenapiirakkaa. Ja kuten tiedätte tyylini keittiössä, niin liian monimutkaista reseptiä en tähänkään herkkuun lähtenyt suunnittelemaan, vaan kehittelin reseptin, jossa yhdistyy rakastamani uuniomenat, juustokakku ja omenapiirakka. Tämä onnistuu tehdä käden käänteessä vaikka sunnuntain iltapäiväkahville.

Omenapiirakka

1 kpl 400 g murotaikina (pakastealtaasta tai itse tehtynä)

Juustotäyte
2 pkt Crème Bonjour -tuorejuusto maustamaton
2 munaa
1 dl sokeria

Omenatäyte
4 omenaa
0,5 dl sokeria
2 tl kanelia
2 rkl vehnäjauhoja

Kauracrumble
2 dl kaurahiutaleita
1 dl vehnäjauhoja
1 dl fariinisokeria
1 dl voita
2 tl kanelia

1. Painele murotaikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille
2. Sekoita juustotäytteen aineet keskenään
3. Kaada juustoseos piirakkapohjan päälle
4. Pese ja viipaloi omenat, sekoita niihin kulhossa sokeri, kaneli ja vehnäjauhot
5. Lisää omenalohkot juustoseoksen päälle
6. Sekoita voita lukuun ottamatta kauracrumblen ainekset keskenään, nypi joukkoon voi
7. Kaada crumble omenien päälle ja paista piirakkaa uunin alatasolla 180 asteessa noin 55-60 minuuttia
(jos crumble alkaa ruskistumaan liikaa, niin peitä foliolla)

Huom! Anna jäähtyä kunnolla. Tämä piirakka on oikeastaan parempaa vasta seuraavana päivänä jääkaapissa yön vietettyään, mutta jos sunnuntain iltapäiväkahville saapuneet yllätysvieraat kolkuttelevat jo ovella, niin maistuu ilman jääkaappitekeytymistäkin mainiosti :)

Meillä tulee käytettyä Crème Bonjour -tuorejuustoja runsaasti eri käyttötarkoituksissa. Maustamatonta Crème Bonjouria käytän leivontaan, mutta aika usein meiltä löytyy Mustapippuri Crème Bonjour -paketti jääkaapista levitettäväksi ruisleivän tai patongin päälle. Valkosipulisella tuorejuustolla taas sulostutan syksyn keittoja ja kanttarellikeiton suurustan Kanttarelli Crème Bonjour -tuorejuustolla. Joulun aikaan tulee usein tehtyä savuporotapaksia ja niiden kanssa poikkeuksetta käytän Crème Bonjour -tuorejuustoa maussa Savuporo.

SULOISTA SUNNUNTAITA,


lauantai 05. syyskuun 2020

Sellainen on yrittäjä ♥

HEIPPAHEI

ja lauantaiaamuterkut saaresta. Jossa ollaan, ei sillä porukalla, millä oli tarkoitus olla, vaan pienemmällä kokoonpanolla. Mä mietin, että se nyt on ihan sama, missä mä sohvan/sängyn pohjaa kulutan, joten täällä ollaan. Mökkisängyssä. Enkä ihan just nyt tiedä parempaa paikkaa parannella. Vaikkakin näin mututuntumalla olo tuntuu erittäin hyvältä :)

Kaikille ihanille yrittäjille tulin toivottamaan Hyvää Yrittäjän Päivää näiden vuosia sitten tekemieni ja kuvailemieni brunssiherkkujen myötä! Te, jotka siellä nyökyttelette kiitoksianne, tiedätte varmasti mikä meitä yhdistää. Silkka hulluus, mutta myös järjetön motivaatio. Yrittäjyys on elämäntapa. Sellainen, jota värittää intohimo tehdä ja saavuttaa haluamiaan asioita. Mutta jota leimaa myös toisinaan pään hakkaaminen seinään ja kurssin muuttaminen nopealla aikataululla vastatuulesta myötätuuleen. Hetken hengähdys ennen uutta tuulen puuskaa.


Yrittäjyys on elämäntapa, joka pahimmillaan ja parhaimmillaan on läsnä 24/7. Joka pahimmassa tapauksessa vie perheen, terveyden, kodin ja ystävät. Mutta kuitenkin vähintään yhtä usein parhaimmillaan se on kuin palava liekki tuolla rintakehässä, joka säteilee hyvää oloa kaikkiin läheisiin ja mahdollistaa kodin rakentamisen, joka ilman yrittäjyyttä ei olisi kenties mahdollista. Se palava liekki luo uskoa siihen, että yrittäminen kannattaa aina. Ja hei, rohkenen sanoa tämän siitäkin huolimatta, että olen nähnyt kuinka yrittäjyydessä intohimo voi toimia myös terveyttä vastaan. Miltä tuntuu sivusta seurata uusiutunutta vatsahaavaa kerta toisensa jälkeen. Mutta kuinka se intohimo ei anna periksi luovuttaa.

Tässä elämäntavassa vastuu, riskit ja vapaus kulkevat käsi kädessä. Mahdollisuus onnistua houkuttelee enemmän kuin ne riskit. Mutta valehtelisin jos väittäisin, että yrittäminen on aina ruusuilla tanssimista. Ei se sitä ole. Mutta ei ole elämäkään. Elämään ylipäätään kuuluu vaikeammat vaiheet ja karikot. Yrittäjyys on kuin elämä. Mitään ei tule pitää  itsestään selvänä. Suuria suunnitelmia voi numeroiden valossa tehdä, mutta kuten elämässä yleensäkin, niin usein nuo numerot puserretaan kasaan selkärangasta ja hemmetinmoisella tahdonvoimalla. Joskus myös yöunien menettämisen voimalla. Siitäkin huolimatta mä väitän, että yrittäminen on aivan mielettömän kivaa ja suosittelen sitä lämpimästi jokaiselle, joka vähääkään tunnistaa itsessään yrittäjän piirteitä.

Millainen on yrittäjä? Voin vain puhua omasta puolestani, mutta mä haluan uskoa, että jokainen meistä yrittäjistä on motivoitunut ja toivottavasti saa yrittää puhtaasta tekemisen halusta. Realiteetit huomioonottaen ja rehellisesti. Toivon, että jokaisella meistä yrittäjistä olisi myös halu omalla yrittämisellään työllistää muita. Itselleni tämä on ainakin suuri osa yrittäjyyden palkitsevuutta. Saan työllistää tuolla maalitehtaassa, mutta työllistän välillisesti myös blogityölläni.

Health coaching -yrityksen perustaminen myötä saan toivottavasti myös joskus työllistää. Jos puhutaan haaveista tuon iltatähteni suhteen, niin tottakai haaveena on tuoda leipä pöytään, mutta yhtä isona haaveena on työllistää. Suomi tarvitsee yrittäjiä, sen takia, että talous pyörii. Että ihmisillä on töitä. Että meillä on ostovoimaa. Vähemmän työttömyydestä johtuvia mielenterveysongelmia. Työ näyttelee suurta osaa jokaisen elämässä ja jos mä saisin heilauttaa taikasauvaani, niin meillä ei olisi ainuttakaan työtöntä. Kaikilla olisi sellainen työ, josta nauttivat.

Olen ollut myös palkkatöissä monessa eri yrityksessä, joten olen nähnyt senkin puolen. Jokainen työ on yhtä arvokasta ja jokainen yrityksessä toimiva henkilö on yhtä arvokas. Ylipäätään kahtiajako yrittäjiin ja työntekijöihin ei tunnu kovin mielekkäältä, sillä kaikkihan me yrityksessä työtä tekevät ollaan työntekijöitä. Ollaan sitten yrittäjiä tai ei.

Jos mä haluaisin jotain yrittäjäskeneen tuoda, niin sen näkökulman, että kuilu työnantajien (usein siis yrittäjiä) ja työntekijöiden välillä pienenisi. Meillä töissä me kaikki ollaan ihmisyyden suhteen samalla viivalla. Ei ole ylä- tai alakerroksen väkeä. Me yrittäjinä tehdään tätä hommaa, että meidän rakkailla työkavereilla olisi töitä. Että meillä olisi töitä. Yrityksiä ei olisi ilman yrittäjiä, mutta ei myöskään ilman työtä tekeviä ihmisiä. Ja mä uskon, että ne meidän rakkaat työkaverit tekee töitä siksi, että tykkäävät työstään. Paras palaute, joka saatiin taannoin oli työterveyslääkäriltä, kuka kertoi, että harvassa yrityksessä on niin vähän sairauspoissaoloja kuin meillä. Se sai tuntemaan, että me yrittäjinä ollaan tehty jotain oikein

LEPPOISAA LAUANTAITA IHANAT!

PS. hitsi vie, tää yrittäminen käy tunteisiin…jouduin oikolukemaan tekstin sen sata kertaa, kun herkistyin niin, että rivit pomppivat silmissä :D