sunnuntai 16. joulukuun 2018

Valmiina joulunalusviikkoon

HEIPPATIRALLAA

sunnuntai-iltaan ihanat! 🙂 Kuulkaa, viikon päästä tähän aikaan eletään niitä hetkiä, kun laitetaan tietokoneet ja mobiililaitteet kiinni. Rauhoitutaan viettämään joulua perheen parissa. Se on jännä juttu, miten sitä huomaa yhtäkkiä rauhoittuvansa. Itsekin tällaisena duracel-pupuna harvoin pysähdyn yhtä totaalisesti kuin jouluna. Sitä odotellessa!

Mutta hei, sitä ennen saa fiilistellä täysin rinnoin huomenna alkavasta joulunalusviikosta. Kaikki lahjaostokset on tehty, laatikotkin meni just uuniin ja siivousta ei tarvitse juurikaan stressata. Viikolle on parille illalle luvassa lasten harrastuspuuhia, mutta myös kahvittelua yksien rakkaiden kanssa ja hyvinvointia. Torstai-illalle varasin pilatestunnin. Parin viikon takainen pilates sai olon pitkällä tähtäimellä levolliseksi. Ennen joulua suosittelen teille kaikille pientä irtiottoa. Hengähdyshetkeä kiireen keskellä. 

Perjantaina siivoilin kotia joulumielessä ja hihittelin sille Marialle, joka taannoin aloitti joulusiivoukset joulukuun alussa. Keittiön kaapeista! Systemaattisesti kävi kaikki kaapit läpi keittiössä ja siitä siirtyi liinavaatekaappeihin. Oli aika puhki, mutta kovin onnellinen putsplankosta kodista. Tällä hetkellä olen onnellinen siitä, että suurin joulusiivous ulottui olkkariin. Siivouksen lomassa siirtelin sohvia ja loppujen lopuksi ne kiepsaantui uuteen järjestykseen. Tai siihen, missä ne ovat kyllä aiemminkin olleet, mutta eivät vähään aikaan.

Kate Moss sai rinnalleen vähän joulumieltä paperitähdistä ja kuusi meni nurkkaan odottelemaan ulosvientiä. Tämä keskikerroksen kuusi oli mun kasteluvastuulla ja eihän sitä kaikkea voi muistaa. Ainakaan kastelua. Kauniilta se vielä näyttää, mutta ei tarvitse kuin hönkäistä kohti niin jo alkaa varistamaan neulasiaan 😀 Hienosti kuusi on palvellut ja palvelee varmasti nämä vimpat päivät. Tarkoituksena oli joka tapauksessa siivota kuuset pois ennen pohjoiseen lähtemistä. Tonttuja oli tarkoitus laittaa esille viikonloppuna, mutta ne pakataankin mukaan pohjoiseen ja laitetaan siellä vasta esille.

Tämä viikonloppu on ollut muutenkin täynnä joulua; eilen tyttöjen kanssa pyörähdettiin kaupungilla joulutorilla ja tallipihalla. Tänään maailman parhaimpien in-lawsien kanssa saman pöydän äärellä jouluruokaillessa. Jopa pikaisella pakettien noutokierroksella huomasin, että ihmiset ovat joulumielellä. Ei takakireitä hymyjä tai liian kireällä olevia nutturoita. Vaan paljon hymynaamoja ja kohteliaita käytöksiä – ihanaa, kaikin puolin olen aivan valmis joulunalusviikkoon. Toivottavasti tekin 

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA,

PS. palaan kommentteihin myöhemmin tänään – kiitos kaunis jälleen niistä ♥ Nyt yksi karvakorva höpönassunen kaipaa iltalenkille 🙂


perjantai 14. joulukuun 2018

Jouluista inspiraatiota ja suunnatonta iloa

HEIPPA IHANAT!

Alunperin ajattelin, että tänä iltana olisi kiva perjantaimyysseillä blogiinkin asti. Mutta koska mies tulee vasta myöhemmin illalla kotiin, niin taidetaan myysseillä sellaisilla ruoilla, joissa ei ole sitä uutuudenviehätystä. Mediaseksikkyydestä puhumattakaan. Perjantaipitsoilla mennään todennäköisesti, joten tähän perjantaihin ajattelin ruokaisten myyssien sijaan tarjota jouluista myyssiä. Eilisen illan tapahtumasta, ihmisistä ja tarinasta inspiroituneena.

Kun saa tehdä sitä mitä rakastaa työnään, se välittyy hyvin vahvasti ulospäin. Tekemisen riemua ja iloa on ihana seurata. Se inspiroi itseänikin ihan älyttömän paljon. Yhtenä esimerkkinä tekemisen ilosta ja rakkaudesta tekemiseen sain kokea eilen pirkanmaalaisen luovan yhteisön By Pilke:en ihanien naisten kautta jouluworkshopissa*. Kurvasin töiden jälkeen talla pohjassa Pispalanharjulle vanhan keltaisen puutalon parkkiksille, jossa Marja (joka ei esittelyjä kaipaa, vaan tunnette tuon ihanaisen Vaaleanpunaisen hirsitalon Marjana) minua parkkipaikalla jo odottikin. Nousimme muutamat portaat ylös päin ja saavuimme vanhan talon eteiseen.


Se tuoksu ja lämpö. Kynttilöiden langettama hämyinen valo ja iloinen puheensorina. Astuimme sisään saliin, johon oli pitkän pöydän ääreen katettu pellavaliinalle kynttilöitä, saksia, rautalankaa ja kauniita jouluisia kasveja. Salin yhdellä seinällä katseenvangitsijana toimi kaunis vanha kaappi. Nurkassa taas kakluuni loi lämpöä. Marja oli aiemmin postannut IG:iinsa kuvan By Pilke:en jouluworkshopista ja innostuin heti minäkin ja ilmottauduin paikalle. Vaikka välillä sitä tuntuu, että kaikki ylimääräinen työpäivän jälkeen pitäisi karsia, niin tätä menoa en onneksi karsinut.

Jo kauan, siis vuosia, olen haaveillut siitä että olisi aikaa ja osaamista tehdä kaunis kranssi. En ole vain saanut sellaista aikaiseksi. Nyt kaikki oli käden udottuvilla. Materiaalit, apu ja inspiraatio. Ja hei, mä osasin tehdä kranssin. Koin suuren suurta iloa ja onnistumisen tunnetta. Vaikein osa kranssin tekemistä oli ehdottamasti henkarin muotoileminen ympyräksi 😉  Mallailujen jälkeen kranssi pääsi pianon päälle. Alunperin suunnittelin sitä takan eteen, mutta sitten mietin, että ehkä tuo varaavan takan lämpö ei ole sille eduksi. Ulkonahan kranssi varmastikin olisi pitkäkestoisin.

Niin paljon eilisestä inspiroiduin, että tänään aloitin päiväni siivoamalla. Joka tapansa mukaan ryöstäytyi käsistä ja nyt on olohuoneessa uusi järjestys. Se viimekesäinen tapettikuumeeni nosti taas tuolla vanhassa hirsitalossa päätään. Kuten myös haave vaaleista lattioista keskikerrokseen. Silloin suuren rempan aikanahan meinasimme vaihtaa tuon ruskean parketin, mutta tulimme toisiin aatoksiin. Jälleen mieleni kaipaisi vaaleaa lattiaa, joten katsotaan nyt. Aika paljon sai kuitenkin silmäniloa jo siivoamalla.

Nyt pestyt sohvanpäälliset paikoilleen ja sitten vielä pari työtyöjuttua. Huomasin siivotessani, että muutama joululehtikin on vielä lukematta, joten ehkä antaudun hetkeksi sohvannurkkaan fiilistelemään, kun päivä on pulkassa. Edellinen amaryllis kukki ja kupsahti, joten tänään on haettava vielä muutama uusi amaryllis. Mieluiten sellaisia jo vähän auenneita, sillä viikon verran niistä ehdimme nauttia ennen reissuun lähtemistä!

IHANAA PERJANTAITA TOIVOTELLEN,

* jouluworkshop saatu IG -näkyvyyttä vastaan


keskiviikko 12. joulukuun 2018

Tyhjyys

ID Me näimme toisiamme joka ikinen päivä 57 päivän ajan. Välillä pikaisesti, välillä vietimme toistemme seurassa aikaa tuntikausia. Tai lähinnä minä vietin kanssasi aikaa. Sinä olit se passiivinen osapuoli. Koimme elämän koko kaaren tuossa lyhyessä ajassa. Syntymästä kuolemaan. Liian moniin kuolemiin. Välillä seurasi oli niin jännittävää, että en halunnut katsoa tai kuunnella. Välillä sait minulle roskan silmään ja kyyneleet virtasivat.

Yhtään tylsää hetkeä ei matkan varrellemme mahtunut. Veit minut paikkoihin, joista olen vain osannut haaveilla. Kiitos siitä, maailmankuvani avartui huimasti. Välillä mietin, että olitko liian seikkailunhaluinen huimapää tuttua ja turvallista rakastavalle minuudelleni. Mutta et sinä ollut. Veit minut mukavuusalueeni ulkopuolelle. Hengitin samaa ilmaa kanssasi ja annoin itsestäni 100%. Niin sinäkin.

Niinä hetkinä, kun emme olleet yhdessä, olit jatkuvasti ajatuksissani. Odotin seuraavaa tapaamistamme ja sitä, minne se seikkailu meidät vie. Seurasi oli addiktoivaa, elämäntäyteistä ja sellaista elämää, johon en tässä elämänvaiheessa olisi ollut valmis. En olisi malttanut poistua seurastasi, mutta välillä oli pakko. Tieto siitä, että näemme pian, lohdutti. Kun lopullisen eron aika koitti, venytin viimeisiä hetkiämme. En olisi halunnut luopua yhteisestä ajastamme, mutta kolmansien osapuolien takia oli pakko. Tiedän, että me näemme jälleen. Joskus. Jossain elämäntilanteessa.

Jäljelle jäi tyhjyys. Pohjaton, mukaansa tempaava tyhjyys 

Heh, ehkä hieman dramatisoin, mutta  tyhjyys kuvaa hyvin sitä olotilaa, joka meillä miesluolan sohvalla sunnuntai-iltana vallitsi. Se kamala tilanne, joka sai mut huutamaan ”eiii”. Se, kun The Blacklistin viidennen kauden vikan jakson lopputekstit alkoivat soljumaan telkkarin ruudulla 😀 Maanantai-ilta meni vielä hyvin miehen ollessa työreissussa, mutta eilen kun olimme molemmat kotona, niin kieltämättä olimme hieman hukassa. Mitäs nyt sitten? Mies katseli sängyssä Seinfeldiä ja itse katsoin Koko Suomi leipoo -ohjelmaa. Lamaantuneena.

Nyt on pakko löytää joku uusi sarja, johon koukuttua. En olisi ikinä uskonut, että sarja, jota on tehty viisi kautta ja joka sisältää 22 jaksoa kauteen voisi koukuttaa niin paljon. Olisi helposti kuvitellut osan jaksoista olevan täytejaksoja ja juonen väkivängällä keksittyä. Tiedän, tämä kuuulostaa jo ihan pimahtaneelta, mutta tässä taannoin kotiin ajaessamme meidät ohitti musta SUV. ”Tiedätkös, ketkä tossa menee? Keen ja Ressler.” tokaisin miehelleni 😉

Samanlaisen tyhjyyden koin taannoin House of Cardsin loppuessa. Ja the Affairin. Jenkeissä alkaa Blacklistin kuudes kausi tammikuussa ja jollain ilveellä se on pakko saada näkyviin myös kotitöllöttimestä. Niin hyvään kohtaan tuo viides kausi loppui. Sitä odotellessa; onko suositella hyviä sarjoja, joista olisi jo vähintään kolme kautta julkaistu? Saisi olla toimintaa, rakkautta ja jännitystä. Samassa paketissa 🙂

KESKIVIIKKOTERKUIN,

PS. selasin menneiden joulujen joulukuvia ja ai että nuo kuvissa näkyvät vanhan kodinkin joulut oli ihania!

 


maanantai 10. joulukuun 2018

Ihania hyvänolon lahjaideoita & toteutuneita tavoitteita


 


Kaupallinen yhteistyö: Life


ILTAPÄIVÄÄ IHANAT!

Nyt on aika saattaa jälleen yksi varsin ihana vuosi päätökseen. Nimittäin vuoteni Lifen brändilähettiläänä. Nämä kaksi vuotta, kun olen tuota kunniamainintaa ylpeänä kantanut ja ilosanomaa luonnollisemmasta hyvinvoinnista täällä blogissanikin jakanut, ovat opettaneet itselleni ihan valtavan paljon. Saaneet minut katsomaan hyvinvointia laajemmalla skaalalla kuin ikinä ennen. Olen päässyt tutustumaan täysin uuteen maailmaan, siihen jossa lempeys ja luonnollisuus näyttelevät pääosaa. Ja mikä parasta, voimaan paremmin kuin ikinä ennen 

Vuoden alussa asetin itselleni tavoitteita tälle vuodelle hyvinvointini suhteen:

1. Vuoden 2018 loppuun mennessä olen siirtynyt täysin käyttämään luonnonkosmetiikkaa niin ihonhoidossa, meikeissä kuin hiustenhoidossakin.

2. Aion jatkaa aktiivista liikkumista ja liikkua vähintään kolme kertaa viikossa tunnin kerrallaan sykettä nostavasti.

3. Nukun yöunia vähintään kahdeksan tuntia.

Näin vuoden lopussa voin hyvillä mielin sanoa, että tavoitteet on saavutettu. Ilman ponnisteluja. Ja toisaalta, lempein keinoin. Luonnonkosmetiikkaa täynnä oleva meikkipussi ilahduttaa ihoa ja mieltä päivittäin. Pienen pienillä teoilla sitä saa itselleen hyvän mielen aikaan. Sykettä nostavat juoksulenkit ovat olleet syksyn pelastus, mutta siinä, missä aiemmin kulutin juoksutossua aivan liian korkealla sykkeellä ja aivan liian pitkillä lenkeillä, olen tänä vuonna tehnyt senkin lempeästi. Pieniä, puolen tunnin juoksulenkkejä. Ja pitänyt huolta myös palautumisesta ja kehon huollosta. Olen oppinut rauhoittumaan takkatulen äärellä, samalla kun olen hiljaksiin kehoa kuunnellen venytellyt. ID

Se, millä olen huomannut olevan suurin vaikutus hyvinvointiini on tuo kolmas kohta eli yöunet. Toki tulee niitä öitä aina silloin tällöin, että yöunet jäävät vähemmälle kuin kahdeksaan tuntiin, mutta viikkotasolla olen pitänyt huolen, että yöunet ovat keskimäärin olleet reippaasti yli kahdeksan tuntia. En tiedä onko se ikä vai mikä, mutta laadukkaan yöunen arvo on noussut ihan ykkösprioriteetiksi. Väsyneenä kun ei mikään toimi. Ei jaksa liikkua, ei syödä terveellisesti saatikka sitten ajatella virkein aivoin. Eli uni, se on itselleni se hyvinvoinnin lähtökohta.

Vuoden mittaan olen käynyt Lielahden Life -liikkeessä ammentamassa itseeni hyvinvointia rautaisen alan ammattilaisen Maaritin opissa. Ja edelleen, joka kerta lähtenyt tapaamisestamme täynnä energiaa, tarmoa ja tietoa. Tällä kertaa piipahdin Maaritin juttusilla tutustumassa Lifen kattavaan tuotevalikoimaan myös joululahjamielessä. Lisäravinteita ja vitamiineja olisi aina ihana saada lahjaksi ja sitä myötä hyvinvointia, mutta hyvänolon lahjoja löytyy  Lifestä paljon muitakin. Niin kosmetiikkaa, lämpöeläimiä, lämmittäviä tossuja ja villasukkia sekä syötäviä joululahjoja. Alle kokosin muutamia suosikkejani, jotka pääsevät meillä kuusen alle paketteihin.

Lampaanvillatohvelit
Itse ainakin olen sellainen vilukissa, että pidän aina joko tohveleita tai villasukkia. Lifessa myytävissä lampaanvillatohveleissa on käytetty 100% lampaanvillaa ja eipä pääse vanhan talon nurkista viima varpaisiin asti. Ja toisaalta, tohvelit hengittävät eivätkä hikoiluta varpaita turhaan.

Lämmitettävä pehmolelupupu
Awws. Tämä menee pukinkonttiin, saajana koko perhe. Pupun sisällä on keraamisia turmaliinirakeita sisältävä pussi, jonka voi lämmittää mikrossa. Turmaliini on luonnollinen kidemineraali, joka säilyttää lämmön pitkään. Ihana lämmittävä ystävä, myös lihasjumeihin ja kiputiloihin ihan paras kaveri! Söpöysvaroitus ♥

Life Tuoksukynttilä
Tämä bergamontintuoksuinen kynttilä tuo hyvää tuoksua kotiin aina 35 palotunnin ajan. Saatavilla on myös seetrintuoksuinen kynttilä. Kynttilät on valmistettu 100 % luonnollisesta, biohaojavasta soijavahasta ja sydänlanka on 100 % puuvillaa. Tuoksut on kotoisin Ranskan Grassesta, jota kutsutaan myös maailman tuoksupääkaupungiksi, ja niissä on käytetty korkealaatuisia eteerisiä öljyjä. Life Tuoksukynttilät ei sisällä eläinperäisiä rasvoja (käytetty vegaanista vahaa) eikä parafiinia tai muita mineraaliöljytuotteita. Ihana, mieto tuoksu sekä kaunis ulkonäkö. Tämä olisi oiva lahja ystävälle, vaimolle, tyttöystävälle tai ihan kenelle vain, kuka haluaa tunnelmoida tuoksukynttilän valossa.

Joulukahvi
Mokkamestareiden vienosti joululle maistuva kahvi. Kahvifanaatikon pukinkonttiin. Itse tykkään makukahvista ja sekoitan sitä tavallisiin kahvinpuruihin. Joulun ajan aamujeni sulostuttaja.

Joulutee
Kahvin lisäksi jouluna maistuu myös luomulaatuinen tee. Joka myös tuoksuu taivaalliselle. Kofeiinittomia rooibos-haudukkeita on neljässä lempeässä maussa: Sleigh Ride, Silent Night, Gingerbread ja Candy Cane. Tämä on paketti, joka menee lahjasta jo sellaisenaan. Ilman kääreitä. Ystävälle tai puolisolle. Miksei vaikka opettajallekin! Jouluteen kanssa samaan pakettiin voisi laittaa vaikka Organic Healthin Talvipuhti – luomu pähkinähedelmämarjasekoituksen. Pieni muistaminen, isosti ideaa ♥

Raakasuklaan valmistuspaketti
Tekemisen iloa hänelle, joka rakastaa raakasuklaata. Eli vaikka minulle itselleni 🙂 Raakasuklaan valmistaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa! Lämmitä raakasuklaa- aines lasipurkissaan vesihauteessa, sekoita, jaa muotteihin ja jäähdytä. Tai vaihtoehtoisesti syö suoraan purkista 🙂 Stay Young -luomuraakasuklaapaketti on ryhditettynä kymmenellä freetox-vaikutteisella superfoodilla.

Life Body & Soul -tuotteet
Olen rakastunut tähän tuotesarjaan. Kuten pidempään mukana olleet lukijat tietävätkin. Joululahjapakettiin ystävälle tai laatutietoiselle teini-ikäiselleni valitsin Cleanse Your Conscious -käsisaippuan ja Touch Me Softly -käsivoiteen. Saippuan ravitseva kookosöljy, aloe vera ja muut kosteuttavat aineet pitävät kätesi pehmeinä. Käsivoide sisältää suojaavia manteliöljyä, aprikoosinkiviöljyä, sheavoita sekä kosteuttavaa aloe veraa, joka imeytyyy nopeasti ihoon jättäen kädet pehmeiksi ja sileiksi.

Lahjakortti Life myymälään
Life-lahjakortilla varmistat iloisen joulun hyvinvoinnista kiinnostuneelle sukulaiselle tai ystävälle. Lahjakortti käy kaikissa Suomen Life-myymälöissä ja on voimassa vuoden. Lahjakortin saa ostettua haluamalleen summalle. Harvoin löytää näin kaunista lahjakorttia!

Lisää joululahjavinkkejä löytyy Lifen verkkokaupasta ja Lifen joulukuvastosta! Joulun ajan fiilistelyihin kuuluu ehdottomasti joululahjojen paketointi. Ilokseni huomasin, että monet näistä valmitsemistani Lifen hyvänolon lahjoista oli sellaisia, että ne eivät juuri kääreitä yllensä kaipaa. Juhlava naru koristamaan kaunista pakettia riittää. Ellei sitten halua pitää yllätyksenä paketin sisältöä 🙂 Muistattehan tuon alekoodini Lifeen? Nyt alkaa olemaan viimeiset mahdollisuudet hyödyntää se, vaikka sitten tämän vuoden joululahjaostoksiin:

♥ Life haluaa tarjota myös teille ihanille lukijoille mahdollisuuden hyvinvointiin. Sen kunniaksi saatte tämän vuoden ajan alennusta 20% koodilla atmarias Lifen verkkokaupassa tai kivijalkaliikkeissä tehdyistä normaalihintaisista Lifen oman tuotesarjan tuotteista

Hieman haikein mielin päätän tämän ihanan vuoden Lifen brändilähettiläänä. Vuosi on antanut minulle erittäin paljon ja toivottavasti olen voinut jakaa eteenpäin teille lukijoille edes osan tuosta hyvinvoinnista, jota itse olen tämän yhteistyön myötä ammentanut.
Lämmin kiitos Lifelle ja varsinkin Maaritille ihanasta, hyvinvointia buustaavasta yhteistyöstä ♥ 

MUKAVAA MAANANTAITA TOIVOTELLEN,

 


sunnuntai 25. marraskuun 2018

Joulun vietto ei tunne oikeaa ja väärää ♥

SUNNUNTAI-ILTAA IHANAT!

Toivottavasti siellä on vietetty rentouttava viikonloppu, ladattu akkuja ja nautittu Suomen ihanasta pakkassäästä! Kuten varmaan jo Instagramin puolella seuraavat huomasivatkin, niin meillä alkoi joulun vietto tänä vuonna ajoissa. Harvinaisen ajoissa. Muistan aikoinaan Kanadassa miettineeni, että eihän tämä ole oikea tapa joulua viettää.

Kun kuusi pystytettiin jo heti marraskuun lopulla. Kaiholla muistelin tuolloin jouluja koti-Suomessa, kun kuusi tuotiin sisään 23. päivä illalla sulamaan yön ajaksi. Tai sitten koristeltiin tuolloin myöhään yöllä. Mutta ei missään tapauksessa aiemmin. Kuusta ei sopinut tuoda sisään, ennen kuin kaikki paikat olivat putsplankko ja Ajaxin tuoksu oli vallannut kodin.

Mutta niin vain se joulu tuntui joululta Kanadassakin, vaikka kuusesta nautittiin jo kokonainen kuukausi ennen itse h-hetkeä. Silloin en vain 17-kesäisenä itse ymmärtänyt sitä, että jokainen juhlii joulua tavallaan. Tekee joulusta omannäköisensä. Joulun vietto ei todellakaan tunne oikeaa ja väärää. On olemassa perinteitä, joita kannattaa pitää mukana. Jotka tuovat sitä jatkumoa. Mutta itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että tässä(kin) joulun viettoasiassa kannattaa mennä sydän edellä.

Me lähdemme ennen joulua pohjoiseen pariksi viikoksi ja päätimme, että tänä vuonna meille ei tule joulukuusta. Viikolla puhuimme miehen kanssa, että kellariin olisi kuitenkin kiva hakea sellainen polvenkorkuinen pikkukuusi tuomaan tunnelmaa. Eilen iltapäivällä Kauppahallissa kahvitellessamme meidät valtasi joulumieli. Ajoimme kotiin kuusikaupan kautta, emmekä vain yhden, vaan kahden kuusen kanssa. Jep!

Nyt on keskikerroksen nurkassa pieni kuusi. Soma ja terhakka. Joka on koristeltu pelkin valoin tällä hetkellä. Miesluolan kuusesta löytyy väriä ja muotoa joka lähtöön. Kultaa ja punaista. Siinä on tähtikin latvassa ja kunnon kuusen kynttilät. Ihania molemmat. Vaikka kuuset meillä jo onkin, niin vielä ei ole tonttujen aika. Nisset ja nasset ajattelin virittää Itsenäisyyspäivän tienoilla. Ottaa niistä muutaman mukaan myös Lappiin. Siivota kodin ehkä jo jouluisista jutuista ennen reissuun lähtöä. Sillä allekirjoittaneen kevään odotushan perinteisesti alkaa siinä Tapaninpäivän iltana. 

Tässä muutamana vuonna olemme pyrkineet luomaan omia joulunviettoperinteitä. Mutta enpäs ikinä olisi uskonut, että meillä kannetaan joulukuusi sisään jo marraskuulla. Saatikka kahta kuusta 😀 Mutta tiedättekö, tänä aamuna kuusen kynttilöiden valossa aamukahvia juodessani mietin, että kuinka ihanaa herätä viikolla töihin ja nauttia lähestyvästä joulusta. Joulunalusviikon makua koko kuukausi edessä. Sellaista kutkuttavaa odotusta ja pikkuhiljaa virittäytymistä itse juhlaan ♥

Koskas siellä kannetaan kuusi sisään? 🙂

SULOISIN SUNNUNTAI-ILTATERKUIN,