…eli ystäväkirjaa, ystistä!
MORO!
Se on taas mä täällä, Toby nimittäin. Tää on nyt melkein yhtä noloa kuin se mun uus amme, jossa on muumeja, mutta äippä laittoi mut vastailemaan joihinkin kysymyksiin. Daah tai D44, niin kuin noi mun ihmissiskot sen kirjoittaa. Oli löytänyt tällaisen kivan haasteen Lauran blogista, jossa Onni vastaili kyssäreihin. Kyllä mäkin sit, jos kerta Onnikin 😉
1. Mikä on lempiherkkuasi?
No ei ainakaan ne puulta maistuvat kuivat naksut, ne ruokanappulat, joita mulle syötetään aamuin illoin. Mä tykkään raa’asta jauhelihasta ja nakeista. Myös leivänpäällyskinkku käy. Jostain syystä toi mun perhe ei sitten yhtään hiffaa, että mulle pitäisi syöttää pelkästään nakkeja, jauhelihaa tai kinkkua, jos haluaisi että mä olisin hyvällä päällä. Kerran mä onnistuin varastamaan kokonaisen kinkun paahtoleivän päältä. Suikkasin sen niin nopsaa suuhuni, että sen päällä olleet paprikatkin laskeutuivat kauniisti leivän päälle takaisin 😀
2. Oletko koskaan tuhonnut mitään?
Tänään kun äiti oli töissä mä pääsin itse eteisen peilikaappiin. Siellä lattialla oli sellainen ihana vaaleanpunainen villapipo. Jäin kiinni itse teosta, kun äiti tuli kotiin. Söin sitä parhaillaan eteisen lattialla ja kun ovi kävi niin leikin muka nukkuvaa tuon pipon päällä. Heräsin ihan pöllämystyneenä, mutta ei mua uskottu. Lattia oli täynnä vaaleanpunaisia langanpätkiä. Muuten en kyllä ole kova tuhoamaan mitään. Oon aika lepposa kaveri.
3. Leikitkö mielelläsi muiden koirien kanssa vai oletko tappelupukari?
Kyllä mä leikkisin. Aina lenkillä jäisin leikkimään kaikkien vastaantulevien koirien kanssa, mutta ne ei suostu leikkimään mun kanssa. Niiden omistajat vetää niitä eteenpäin ja mä jään usein heiluttamaan häntää ja vinkumaan perään.
4. Missä nukut mieluiten öisin?
Nukahdan mieluusti äidin ja isin sänkyyn, mutta siitä siirryn sitten sängyn alle nukkumaan. Nyt kun oon jo iso poika, niin siellä alkaa olemaan aika ahtaat oltavat.
5. Mikä on lempilelusi?
Nalle Puh (se on samalla mun rakastettuni ♥) sekä joulupukki vinkulelu. Miettikää, se joulupukki on tullut Jenkeistä asti!!! Miten se on osannut sinne mennä? Sit välillä mä leikkisin mun siskojen kaikilla pehmoleluilla, mutta mun ei anneta, sillä tunnustetaan – mulla on välillä vähän rajut leikit.
6. Jos pöydälle olisi jäänyt makkara ja olisit huoneessa yksin, mitä tekisit?
Oi, olisin taivaassa. Varsinkin jos pöydän vierellä olisi sopivan korkuinen tuoli. Hyppäisin tuolille, nappaisin makkaran suuhuni ja veisin sen mun aarteiden säilytyspaikkaan. Eli olohuoneen matolle. Sohvapöydän taakse niin, ettei kukaan näkisi. Sitten söisin sen kiireen vilkkaa parempiin suihin. Tällaiset kyssärit eivät ole muuten sallittuja. Turhaa tiisausta, mulla ei i-k-i-n-ä kävisi noin hyvä tsägä, että onnistuisin saamaan kokonaisen makkaran 😀
7. Oletko kova uimaan?
No comments. Mökillä viime kesänä mua houkuteltiin uimaan, mutta olin niiiiin pieni, että vähän pelkäsin sitä vettä. Tänä kesänä kuulemma saan oman pelastusliivinkin ja kokeillaan uida sen kanssa. Inhoan kyllä sitä huruhurulaitetta (toim.huom. hiustenkuivain) niin paljon, että mikäli uiminen vaatii aina turkin kuivauksen niin en aio uida. Koskaan.
8. Minkälainen olisi täydellinen päiväsi?
No hei, tää on helppo. Mun annettais ihan vaan nukkua sohvalla niin kauan aamulla kun mä haluan. Mulle tarjoiltaisiin aamupala ja Dentastixi sinne sohvalle. Sit käytäisiin parin tunnin lenkillä, jossa saisin olla vapaana ja juosta ilman, että kukaan rajoittaisi mun menemisiä. Sitten noi tyypit jaksaisi heitellä mulle keppiä tai lelua tunnin ajan. Saisin välipalaksi satsumaa tai porkkanaa ja sit taas nukkuisin. Illalla huomaisin sen kokonaisen makkaran pöydällä ja saisin syödä sen hyvällä omalla tunnolla. Sit mua rapsuteltaisiin takkatulen äärellä ja mä saisin nukahtaa äitin ja iskän viereen.
9. Oletko koskaan saanut kiinni oravaa tai muuta jännittävää saaliseläintä?
Kyllä, sain kuulkaa kiinni sellaisen iiiison hiiren (toim.huom. oli päästäinen ja valmiiksi jo kuollut). Se pyristeli vastaan niin maan kamalasti ja mä hypin sen perässä ojassa kuin Rambo konsanaan. Otin sen suuhuni ja tulin polleana poikana ojasta kadulle. Äiskä kirkaisi niin kovaa, että mun suu loksahti auki ja se näääääin iso hiiri tippu. Sitten mut vedettiin äkkiä sen saaliseläimen luota pois. Sinne se jäi. En saanut edes mitään palkintoa, vaikka niin urheasti saalisti. Aivan epistä! Ai niin, sainhan mä kerran pikkuvauvana kiinni yhden toisenkin jännittävän saaliseläimen; sellaisen mustakeltaisen surisijan, joka söi omppua. Mä haukkasin sitä omppua ja se surinaeläin joutui mun suuhun. Sylkäisin sen äkkiä pois, mutta se pisti mua kirsuun. Koko nassu turposi ja mua vietiin vauhdilla eläinlääkäriin, jossa jouduin suoraan takahuoneeseen tiputukseen. Ei ihan sankaritarina-ainesta, mutta melkein.
10. Minkälainen omistajasi on?
Maailman paras, tieteski ♥ Vaikka mä olen aika rehvakas ja murrosikä ottaa koville, niin en voisi toivoa parempaa perhettä. Toi isimies lässyttää mulle kontusillaan lattialla ja painii mun kans. Siskot antaa mulle salaa herkkuja ja toi äippä – se kans lässyttää ja rapsuttaa mua. Mulla on aika kissanpäivät täällä. Vaikka koira olenkin.
Mut hei, nyt tuli päikkäriaika. Oltiin pitkällä lenkillä ulkona ja mä pomppisin niin maan vimmatusti lumessa. Oon aivan puhki. Sitten jouduin poseeraankin monta kertaa. Tosi väsyttävää olla mallina. En jaksais yhtään olla paikallani. Äiti sanoi, että nää haasteet on hyvä antaa aina eteenpäin. Mä annan tän haasteen Väinölle. Vaikkei me olla Väinön kanssa livenä nähty, niin me ollaan katsottu Väben kuvia äitin kanssa. Ehkä me vielä joku päivä nähdäänkin.
LOVE, PEACE & CHICKEN GREASE, TOBY
Sivusta kahden rakkaan terveysongelmia seuratessani olen oppinut olemaan äärettömän onnellinen pienistä, mutta silti suurista jutuista. Asioista, jotka usein otetaan itsestäänselvyytenä. Jos jotain olen oppinut niin sen, ettei mitään tai ketään kannata ottaa itsestäänselvyytenä. Kunnes toisin todistetaan (ja toivottavasti koskaan ei todisteta) nautin niistä asioista, joihin olen kykeneväinen. Minulla on kaksi jalkaa, joilla kävellä. Minulla on sydän joka rakastaa ja tuntee. Pystyn puhumaan ja kertomaan mielipiteeni. Osaan keittää aamukahvit kahvinkeittimellä. Tiedän, miten hajuvesipullosta saa suihkautettua hajuvettä. Käteni tarttuu kahvikuppiin, kun annan aivoille signaalin näin tehdä. Muistan, miten kuoria perunat nakkisoppaan. Osaan vastata puhelimeen. Kroppani toimii ilman, että se on neljän tunnin ajan kytkettynä koneeseen kolme kertaa viikossa. Osaan pukea itse itseni. Kääntyä sängyssä. Minun ei tarvitse piikittää itseäni aamuin illoin. Osaan kirjoittaa. Pystyn lukemaan numeroita ja tekemään matemaattisia tehtäviä.
