sunnuntai 22. marraskuun 2020

Jouluinen piparijuustokakku

HEI SUNNUNTAIHIN IHANAT!

Se on jännä juttu, miten se pieni lapsi sisällä herää aina näin ennen joulua. Se sisäinen innostus, joka siitä pienestäkin lumipeitteestä tuli oli jotenkin tosi voimaannuttava. Ja hei, vaikka eilen ropisi koko illan ikkunaan silkkaa vettä, niin se sisäinen innostus jäi.

Meillä oli tyttöjen ilta ja leivottiin pikkuisemman kanssa pitkästä aikaa kakku. Alunperin oli tarkoitus tehdä jonkun sortin fantasiakakku, mutta kaupassa saatiin idea helposta juustokakusta. Mukaan tarttui Annasin piparipaketti ja muutama vispikerma. Muut aineet löytyivätkin kotoota.

Että mä rakastan leipoa noiden tyttöjen kanssa. Ja ylipäätään touhuta kaikkea muutakin. Vaikka teini-ikä välillä myllertää, niin silloin kun tehdään jotain porukalla nauru raikaa ja vitsit lentää. Vaikka teini-ikä välillä muistuttaa, että äiti ei ole enää se ”coolein” tyyppi maailmassa, niin silti on niin ihanaa, kun noissa yhteisissä hetkissä sieltä pilkahtaa välillä se kylkeä kihnuttava ja läheisyyttä etsivä äidin pikkutyttö.

Pidemmittä puheitta, jep, siihen kakkuun, josta tulin kirjoittelemaan. Mä ehdotin, että oltaisiin lisätty tähän myös vähän luumuhilloa, mutta se ei saanut kannatusta, niin mentiin pelkillä pipareilla. Ja hyvä niin, tehdään luumukakku sitten toisella kertaa. Juustokakun resepti mukailee sitä reseptiä, millä teen yleensä kaikki juustokakut. Makua on helppo vaihdella, esim. vaihtamalla osa tuorejuustosta maustettuun rahkaan (silloin tosin lisään pari liivatetta) tai tekemällä kiilteen kakun päälle (vinkki: glögikiille toimii joulun aikaan).

Jouluinen piparijuustokakku

Pohja
50 g voita
pötkö (150 g) piparkakkuja

Täyte
2,5 dl vispi- tai kuohukermaa
300 g maustamatonta tuorejuustoa
1-2 rkl kiehuvaa vettä
2 liivatelehteä
vajaa pötkö piparkakkuja
sokeria maun mukaan (meillä meni 2 rkl luomukookossokeria)

-murustele keksit ja sekoita ne sulatettuun voihin
-painele keksi seos irtopohjavuoan pohjalle tiiviiksi ja laita tekeytymään jääkaappiin täytteen teon ajaksi
-laita liivatelehdet likoamaan jääkylmään veteen
-vatkaa kerma vaahdoksi, lisää notkistettu tuorejuusto ja sokeria pikkuisen (justeeraa määrä pipareiden murustelun jälkeen)
-kiehauta vesi ja lisää siihen kuivemmaksi puristellut, pehmenneet liivatelehdet ja anna sulaa
-lisää liivatevesiseos hyvin sekoittaen kermajuustoseokseen
-lisää keksit murusteltuna, mutta jätä muutama keksi koristeluun.
-tarkista sokeri ja lisää tarvittaessa
-kaada täyte irtopohjavuokaan ja laita jääkaappiin tekeytymään yön yli

Tiedättekö, että havahduin siihen tosiasiaan, että At Maria’s -blogin tarina alkaa pian tulla päätökseen. Sen sijaan, että ajatus tuntuisi surulliselta, se kyllä tuntuu kieltämättä vähän haikealta, mutta ennen kaikkea superjännittävältä ja kutkuttavalta. Marian Bistro jatkaa kuitenkin näillä samoilla höpötyksillä. Ruokaresepteillä ruokaan liittyvien tarinoiden höystäminä. Toivottavasti myös pienin blogin ulkonäköuudistuksin. Ja hei me ”ätmariasilaiset” jatketaan kuitenkin IG:n puolella kaikkea sitä laajaa skaalaa, mikä lifestylen alle luetaan. Muistutuksena vielä, että vanhat postaukset jäävät tänne arkistoihin eli ei hätää senkään suhteen. Hyvä tästä tulee

Mutta nyt kohti sunnuntaisutinoita, Ikeaa, rautakauppaa ja tarvikehankintoja. Eilen lähetimme remppamiehen ja -naisen vinyylilankku- ja maalikuorman kanssa kohti Pyhää. Keskiviikkoyöjunaan pakkaamme peräkärryn täyteen kalusteita. Ihan tosi täpärällä aikataululla mennään, sillä pintaremppa valmistunee lauanataina ja meillä on tasan lauantai aikaa rymsteerata kalusteet sun muut ennen kuin lähdemme kohti kotia. Onneksi ollaan aika tehokkaita, kun sille päälle satumme 😉

SULOISIA SUNNUNTAITERKKUJA TOIVOTELLEN,

 


tiistai 17. marraskuun 2020

(pikku)joulukauden jälkkäriherkku

VOI MAHOTON,

miten sitä ei ole vielä tähänkään ikään mennessä oppinut, että nälkäisenä ei kantsi alkaa kokkailemaan mitään herkkuja? No alkupalaksi tuli syötyä uunissa paistettua hunajakaneliviikunaa, ricottaa ja suklaata. Pääruoaksi sitten kasviskeittoa. Oikein hyvä balanssi, eikö? ;D

Yhtenä iltana lueskelin mun joulukirjoja sohvalla ja ihastelin Leila Leipoo -kirjan kauniita kuvia. Reseptejä, jotka saivat liki kuolan valumaan. Viinirypäleitä olen paahtanut uunissa, mutta ei ole koskaan tullut mieleeni, että viikunoitakin voi siellä paistaa. Mä rakastan viikunoita ja jos löytyy kauniin värisiä sellaisia, niin ne ovat kyllä ilo silmällekin. Leila oli tehnyt viikunoihin täytteen ricotasta, mantelimassasta ja suklaasta. Mulla ei löytynyt mantelimassaa ja suklaakin oli 86%, joten sovelsin reseptin omiin tarpeisiini sopivaksi.

Näin jälkikäteen ajateltuna tähän ehkä sopisi makeampi suklaa kuin tuo käyttämäni 86% suklaa, joten jos teillä on tavan maitosuklaata, niin käyttäkäähän sitä 🙂

Hunajakaneliviikunat uunissa
3:lle

3 kypsää viikunaa
3 kukkurallista rkl ricottajuustoa
rouhittua suklaata
kanelia
hunajaa
pannulla paahdettuja mantelilastuja

-leikkaa viikunat vaakaan ja pystysuoraan, mutta älä pohjaan asti
-aseta kukkurallinen ruokalusikallinen ricottajuustoa viikunan päälle
-ripsota päälle kanelia ja rouhittua suklaata
-paista kiertoilmassa 200 asteessa vartti
-lorauta viikunoiden päälle hunajaa, rouhittua suklaata ja mantelilastuja

Aikas hyviä olivat hei, ainakin sen yhden puolikkaan osalta, minkä söin. Leila tarjoili kirjassaan viikunat lämpiminä vaniljajäden kanssa. Se voisi toimia myös loistavasti.

Nyt kohti vertaiscoahcingia ja illalla kohti rautakauppoja. Se Pyhän mökin remppa alkaa jo ensi viikolla. Ihanaa! 🙂

KIVAA TIISTAITA TOIVOTELLEN,

PS. ja juuh, paidan kokolappu näkyy tuossa yhdessä kuvassa ”ihanasti” mut ei anneta sen häiritä 😉

 


sunnuntai 15. marraskuun 2020

Joulun ajan suosikkikakku: Kuorrutettu maustekakku

HEIPPA SUNNUNTAIHIN IHANAT!

Jos aamupalan nauttii vasta yhdentoista jälkeen, tuntuu päivä hurahtavan hirmuista vauhtia eteenpäin 😉 Kunnon yöunet tekivät kyllä hyvää ja akut on ladattu tulevaa viikkoa varten. Hyvä niin.

Hei, kerroinkin taannoin että voisin asua tästä jouluun keittiössä. Se ei ollut huijausta, vaan ihan oikeasti. Mikään ei ole ihanampaa kuin uunista kantautuva joulun mausteinen tuoksu, kynttilänvalo ja joululaulut. Sellaiset ”ei vielä liian jouluiset” joululaulut.

ID

Meillä miehen suosikkikakku on lapsesta lähtien ollut haalarinvärinen kakku. Kertoo jotain meidän 70-luvulla syntyneiden vaatetustrendeistä, eikö? 😀 No oli aika, että mietin mitä tuo tarkoittaa, kunnes anoppi selvitti, että se tarkoittaa joulun ajan maustekakkua. Sehän on haalarinvärinen. Siis sellaisten haalareiden värinen, joita tuo mies pienenä piti.

Haalarinvärinen kakku on tätä nykyä yksi meidän perheen suosikkikakuista ja katoaa kyllä aika nopsaa keittiön pöydältä parempiin suihin ellei sitä sitten pakasta.

Haalarinvärinen kakku sai tällä kertaa kuorruteen, mikä vei sen seuraavalle levelille. Kostutti mukavasti ja toi kirpsakkaa makeutta. Kuitenkaan peittämättä maustekakun ihanaa mausteisuutta.

Maustekakku kuorrutuksella

2,5 dl fariinisokeria
200 g voita
3 kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl kardemummaa
2 tl kanelia
2 tl neilikkaa
2 dl maitoa tai kermaa

-vaahdota fariinisokeri ja pehmeä voi
-lisää kananmunat
-sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää seokseen varovasti sekoittaen
-lisää maito tai kerma
-kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan
-paista 180 asteessa noin 50-55 minuuttia (uunin tehokkuudesta riippuen)
-anna jäähtyä hyvin ennen kuorrutusta

Kuorrutus
100 g maustamatonta tuorejuustoa
1 rkl sitruunamehua
tomusokeria

-vatkaa haarukalla tuorejuusto ja sitruunamehu tasaiseksi massaksi
-lisää tomusokeria niin, että saat kuorrutteesta tarpeeksi jämäkän
-kuorruta kakku ja laita tekeytymään hetkeksi jääkaappiin

Yleensä olen korvannut osan fariinisokerista tavan sokerilla, mutta nyt sellaista ei ollut. Kaiken lisäksi fariinisokeri oli jämähtänyt kovaksi, joten sulatin sen vedellä. Myöskään korppujauhoja meiltä ei löytynyt, joten korppujauhojen sijaan käytin vuokaan mannaryynejä. Kakun päälle oli myös koristeita vähän hintsusti, mutta pellavansiemenet ja mantelilastut ajoivat asiansa. Ensi kerralla pitää koklata paahtaa mantelilastuja pannulla ennen koristeeksi laittamista.

Toivottavasti siellä on ollut mukavan rentouttava viikonloppu

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,


tiistai 27. lokakuun 2020

Helppo ja herkullinen kurpitsapiirakka

HEI HUOMENTA!

Huihaihalloween…vietättekö te Halloweenia? Meillä sitä ei ole juuri vietetty sen jälkeen, kun lapset lakkasivat käymästä koulujen Halloween-juhlissa. Lasten ollessa pienempiä mies osti molemmille kurpitsat ja kaiversi ne. Teki silmän aukot ja suut. Kurpitsojen sisään laitettiin aina kynttilät ja ne valaisivat ulkona pimeää lokakuuta. Joinain vuosina jouduttiin kaivertamaan (mä muuten sanon aina ärsyttävästi carve, koska en ole keksinyt tuolle suomenkielistä sanaa ja tuo kaiverruskin kuulostaa siltä, että se ei ole oikein sanottu…mitä niille kurpitsoille oikein tehdään? :D) toisetkin kurpitsat, kun ekat ehti mädäntyä ulkona märässä. Meidän kurpitsoilla oli aina nimetkin: Diina ja Danna

Parina vuonna tein kurpitsan sisälmyksistä kurpitsapiirakkaa, mutta nyt huomasin kaupassa eurolla 425 gramman säilykepurkin tuota herkkua ja hei pakkohan tarjoukseen oli tarttua. Kanadassa vietettiin Thanksgivingiä lokakuussa ja siten lokakuu kului kokolailla kurpitsapiirakkaa syöden. Ensin Thanksgivingin jälkkärinä ja sitten Halloweenina. Siellä me syötiin kurpitsapiirakkaa aina vaniljajäden kanssa, mutta monet vissiin suosii kermavaahtoa tämän herkun kanssa. Se mulla on vielä kokeilematta. Mä tykkään kurpitsapiirakasta, joka ei ole liian makea, vaan enemmänkin mausteinen. Jätski on sitten sen makeutta tuova lisämauste tähän herkkuun.

Helppo kurpitsapiirakka

Pohja
125 g voita
3 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
1 rkl (raakaruoko)sokeria
kylmää vettä

Täyte
425 g kurpitsasosetta
2 kananmunaa
1 rkl maissijauhoja
1 dl maitoa
1 dl (raakaruoko)sokeria
0,5 rkl kanelia
0,5 rkl kardemummaa
0,5 rkl inkivääriä
1 tl muskottipähkinää
1 tl neilikkaa

-nypi voi, jauhot, suola ja sokeri keskenään
-lisää pikkuhiljaa kylmää vettä, kunnes taikina on helposti käsiteltävissä
-laita taikina jääkaappiin puoleksi tunniksi
-kaulitse se pyöreäksi ja aseta voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille
(jos haluat korkeamman piirakan, niin käytä esim 20 cm vuokaa)
-sekoita täytteen aineet keskenään ja kaada piirakkapohjan päälle
-paista 225 asteessa 10 minuuttia, laske uunin lämpö 175 asteeseen ja jatka paistamista noin 40 minuuttia
-anna jäähtyä kunnolla
-nauti vaniljajäätelön tai kermavaahdon kanssa

Semmotteisia herkkuja tiistaiaamuun.  Aamuun, jolloin sade ripsottelee ikkunaan ja edessä on kotitoimistopäivä. Taidan laittaa diffuuseriin jotain (jouluisen) mausteista tuoksua, keittää vielä yhden kupin kahvia ja kerrata coachingkyssäreitä ennen aamupäivän vertaiscoachingeja. Takaraivossa siintää pieni visio siitä, mihin sen yhden ylijääneen tapettirullan laitan. Saas nähdä, josko tänä iltana taas vaihteeksi tapetoitaisiin 😉 Hei toivottavasti sielläkin on viikko alkanut mukavasti

TIISTAITERKUIN,


tiistai 06. lokakuun 2020

Omenaruusuja iltapäiväkahville

HEI IHANAT!

Muistatteko joitain vuosia sitten, kun kaikki (siis aivan kaikki) tekivät omenaruusuja? Minä myös, teitkö sinä? Taannoin jääkaappia siivotessani huomasin, että mulla oli jäänyt hillotalkoista punaposkisia omppuja jääkaapin vihanneslokerikkoon, mutta ei ihan niin paljoa, että niitä olisi kannattanut hillottaa. Pakkasta sulattamaan ryhtyessämme bongasin sieltä lehtitaikinapaketin. Yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta muistin nuo legendaariset omenaruusut.

Hei helppoja, ihanan näköisiä ja mahdottoman hyviä ihan sen alkuperäisenkin reseptin mukaan. Tällä kertaa sulostutin omenaruusuja tuorejuustolla, johon olin sekoittanut kanelia, kardemummaa ja kookossokeria. Vana tuota samettista juustoseosta omppujen juureen ja avot. On ollut huonompiakin iltapäiväkahvitarjoiluja. Jottei nyt tule liian ruusuisen romanttista kuvaa, niin istuimme keittiön pöydän äärellä kahvittelemassa molemmat omiin työkuvioihin uppoutuneena ja siitä oli romantiikka kaukana 😉

Omenaruusut

lehtitaikinalevyjä (yhdestä levystä tulee kaksi ruusua)
omenia
puolikkaan sitruunan mehu
kookossokeria
tuorejuustoa (noin pari rkl)
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa

Koristeluun tomusokeria

1. Pese omenat ja ota niistä omenakota pois. Leikkaa omenista ohuita siivuja ja laita mikron kestävään astiaan. Purista puolikkaan sitruunan mehu ja lisää kookossokeria. Mikrota noin 2-3 minuuttia, kunnes omenat ovat pehmenneet (ei liikaa, niin kuin mulla kävin ja sen takia osan omenaruusuista tein omppuhillolla)
2. Puolita sulatetut lehtitaikinalevyt ja kaulitse niitä hieman pidemmiksi.
3. Sekoita maustamattomasta tuorejuustosta, kanelista, kardemummasta ja kookossokerista tahna. Levitä teelusikalla tuorejuustotahnaa taikinalevylle. Pieni määrä tahnaa riittää.
4. Lisää omenat lehtitaikinalevyn pitkälle sivulle lappeelleen niin, että kuoripuoli tulee hieman ulos levystä. Taita levy pituussuunnassa kahtia (ikään kuin peitto omenan siivujen jalkojen päälle) ja rullaa levy omenoineen pituussuunnassa rullalle.
5. Aseta omenaruusu muffinssivuokaan ja paista 200 asteessa uunin alatasolla noin 20-25 minuuttia. Itse paistoin vielä muutaman minuutin ylätasolla, jotta sain lehtitaikinalevyihin väriä. Kananmunalla voitelu voisi olla muuten hyvä juttu ennen paistamista, niin väri tulisi kauniimmaksi.

Ruusujahan voisi periaatteessa tehdä mistä täytteestä vain. Tuo omenahillo omenoiden lisäksi sopi niihin hyvin. Luumuhillo menee seuraavaksi kokeiluun. Ja hei suolaisia versioita esimerkiksi aurinkokuivatusta tomaatista ja pestosta voisi koklata joku perjantai-ilta

TIISTAITERKUIN,