sunnuntai 15. marraskuu 2020

Joulun ajan suosikkikakku: Kuorrutettu maustekakku

HEIPPA SUNNUNTAIHIN IHANAT!

Jos aamupalan nauttii vasta yhdentoista jälkeen, tuntuu päivä hurahtavan hirmuista vauhtia eteenpäin ;) Kunnon yöunet tekivät kyllä hyvää ja akut on ladattu tulevaa viikkoa varten. Hyvä niin.

Hei, kerroinkin taannoin että voisin asua tästä jouluun keittiössä. Se ei ollut huijausta, vaan ihan oikeasti. Mikään ei ole ihanampaa kuin uunista kantautuva joulun mausteinen tuoksu, kynttilänvalo ja joululaulut. Sellaiset ”ei vielä liian jouluiset” joululaulut.

ID

Meillä miehen suosikkikakku on lapsesta lähtien ollut haalarinvärinen kakku. Kertoo jotain meidän 70-luvulla syntyneiden vaatetustrendeistä, eikö? :D No oli aika, että mietin mitä tuo tarkoittaa, kunnes anoppi selvitti, että se tarkoittaa joulun ajan maustekakkua. Sehän on haalarinvärinen. Siis sellaisten haalareiden värinen, joita tuo mies pienenä piti.

Haalarinvärinen kakku on tätä nykyä yksi meidän perheen suosikkikakuista ja katoaa kyllä aika nopsaa keittiön pöydältä parempiin suihin ellei sitä sitten pakasta.

Haalarinvärinen kakku sai tällä kertaa kuorruteen, mikä vei sen seuraavalle levelille. Kostutti mukavasti ja toi kirpsakkaa makeutta. Kuitenkaan peittämättä maustekakun ihanaa mausteisuutta.

Maustekakku kuorrutuksella

2,5 dl fariinisokeria
200 g voita
3 kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl kardemummaa
2 tl kanelia
2 tl neilikkaa
2 dl maitoa tai kermaa

-vaahdota fariinisokeri ja pehmeä voi
-lisää kananmunat
-sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää seokseen varovasti sekoittaen
-lisää maito tai kerma
-kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan
-paista 180 asteessa noin 50-55 minuuttia (uunin tehokkuudesta riippuen)
-anna jäähtyä hyvin ennen kuorrutusta

Kuorrutus
100 g maustamatonta tuorejuustoa
1 rkl sitruunamehua
tomusokeria

-vatkaa haarukalla tuorejuusto ja sitruunamehu tasaiseksi massaksi
-lisää tomusokeria niin, että saat kuorrutteesta tarpeeksi jämäkän
-kuorruta kakku ja laita tekeytymään hetkeksi jääkaappiin

Yleensä olen korvannut osan fariinisokerista tavan sokerilla, mutta nyt sellaista ei ollut. Kaiken lisäksi fariinisokeri oli jämähtänyt kovaksi, joten sulatin sen vedellä. Myöskään korppujauhoja meiltä ei löytynyt, joten korppujauhojen sijaan käytin vuokaan mannaryynejä. Kakun päälle oli myös koristeita vähän hintsusti, mutta pellavansiemenet ja mantelilastut ajoivat asiansa. Ensi kerralla pitää koklata paahtaa mantelilastuja pannulla ennen koristeeksi laittamista.

Toivottavasti siellä on ollut mukavan rentouttava viikonloppu

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,


tiistai 27. lokakuu 2020

Helppo ja herkullinen kurpitsapiirakka

HEI HUOMENTA!

Huihaihalloween…vietättekö te Halloweenia? Meillä sitä ei ole juuri vietetty sen jälkeen, kun lapset lakkasivat käymästä koulujen Halloween-juhlissa. Lasten ollessa pienempiä mies osti molemmille kurpitsat ja kaiversi ne. Teki silmän aukot ja suut. Kurpitsojen sisään laitettiin aina kynttilät ja ne valaisivat ulkona pimeää lokakuuta. Joinain vuosina jouduttiin kaivertamaan (mä muuten sanon aina ärsyttävästi carve, koska en ole keksinyt tuolle suomenkielistä sanaa ja tuo kaiverruskin kuulostaa siltä, että se ei ole oikein sanottu…mitä niille kurpitsoille oikein tehdään? :D) toisetkin kurpitsat, kun ekat ehti mädäntyä ulkona märässä. Meidän kurpitsoilla oli aina nimetkin: Diina ja Danna

Parina vuonna tein kurpitsan sisälmyksistä kurpitsapiirakkaa, mutta nyt huomasin kaupassa eurolla 425 gramman säilykepurkin tuota herkkua ja hei pakkohan tarjoukseen oli tarttua. Kanadassa vietettiin Thanksgivingiä lokakuussa ja siten lokakuu kului kokolailla kurpitsapiirakkaa syöden. Ensin Thanksgivingin jälkkärinä ja sitten Halloweenina. Siellä me syötiin kurpitsapiirakkaa aina vaniljajäden kanssa, mutta monet vissiin suosii kermavaahtoa tämän herkun kanssa. Se mulla on vielä kokeilematta. Mä tykkään kurpitsapiirakasta, joka ei ole liian makea, vaan enemmänkin mausteinen. Jätski on sitten sen makeutta tuova lisämauste tähän herkkuun.

Helppo kurpitsapiirakka

Pohja
125 g voita
3 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
1 rkl (raakaruoko)sokeria
kylmää vettä

Täyte
425 g kurpitsasosetta
2 kananmunaa
1 rkl maissijauhoja
1 dl maitoa
1 dl (raakaruoko)sokeria
0,5 rkl kanelia
0,5 rkl kardemummaa
0,5 rkl inkivääriä
1 tl muskottipähkinää
1 tl neilikkaa

-nypi voi, jauhot, suola ja sokeri keskenään
-lisää pikkuhiljaa kylmää vettä, kunnes taikina on helposti käsiteltävissä
-laita taikina jääkaappiin puoleksi tunniksi
-kaulitse se pyöreäksi ja aseta voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille
(jos haluat korkeamman piirakan, niin käytä esim 20 cm vuokaa)
-sekoita täytteen aineet keskenään ja kaada piirakkapohjan päälle
-paista 225 asteessa 10 minuuttia, laske uunin lämpö 175 asteeseen ja jatka paistamista noin 40 minuuttia
-anna jäähtyä kunnolla
-nauti vaniljajäätelön tai kermavaahdon kanssa

Semmotteisia herkkuja tiistaiaamuun.  Aamuun, jolloin sade ripsottelee ikkunaan ja edessä on kotitoimistopäivä. Taidan laittaa diffuuseriin jotain (jouluisen) mausteista tuoksua, keittää vielä yhden kupin kahvia ja kerrata coachingkyssäreitä ennen aamupäivän vertaiscoachingeja. Takaraivossa siintää pieni visio siitä, mihin sen yhden ylijääneen tapettirullan laitan. Saas nähdä, josko tänä iltana taas vaihteeksi tapetoitaisiin ;) Hei toivottavasti sielläkin on viikko alkanut mukavasti

TIISTAITERKUIN,


tiistai 06. lokakuu 2020

Omenaruusuja iltapäiväkahville

HEI IHANAT!

Muistatteko joitain vuosia sitten, kun kaikki (siis aivan kaikki) tekivät omenaruusuja? Minä myös, teitkö sinä? Taannoin jääkaappia siivotessani huomasin, että mulla oli jäänyt hillotalkoista punaposkisia omppuja jääkaapin vihanneslokerikkoon, mutta ei ihan niin paljoa, että niitä olisi kannattanut hillottaa. Pakkasta sulattamaan ryhtyessämme bongasin sieltä lehtitaikinapaketin. Yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta muistin nuo legendaariset omenaruusut.

Hei helppoja, ihanan näköisiä ja mahdottoman hyviä ihan sen alkuperäisenkin reseptin mukaan. Tällä kertaa sulostutin omenaruusuja tuorejuustolla, johon olin sekoittanut kanelia, kardemummaa ja kookossokeria. Vana tuota samettista juustoseosta omppujen juureen ja avot. On ollut huonompiakin iltapäiväkahvitarjoiluja. Jottei nyt tule liian ruusuisen romanttista kuvaa, niin istuimme keittiön pöydän äärellä kahvittelemassa molemmat omiin työkuvioihin uppoutuneena ja siitä oli romantiikka kaukana ;)

Omenaruusut

lehtitaikinalevyjä (yhdestä levystä tulee kaksi ruusua)
omenia
puolikkaan sitruunan mehu
kookossokeria
tuorejuustoa (noin pari rkl)
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa

Koristeluun tomusokeria

1. Pese omenat ja ota niistä omenakota pois. Leikkaa omenista ohuita siivuja ja laita mikron kestävään astiaan. Purista puolikkaan sitruunan mehu ja lisää kookossokeria. Mikrota noin 2-3 minuuttia, kunnes omenat ovat pehmenneet (ei liikaa, niin kuin mulla kävin ja sen takia osan omenaruusuista tein omppuhillolla)
2. Puolita sulatetut lehtitaikinalevyt ja kaulitse niitä hieman pidemmiksi.
3. Sekoita maustamattomasta tuorejuustosta, kanelista, kardemummasta ja kookossokerista tahna. Levitä teelusikalla tuorejuustotahnaa taikinalevylle. Pieni määrä tahnaa riittää.
4. Lisää omenat lehtitaikinalevyn pitkälle sivulle lappeelleen niin, että kuoripuoli tulee hieman ulos levystä. Taita levy pituussuunnassa kahtia (ikään kuin peitto omenan siivujen jalkojen päälle) ja rullaa levy omenoineen pituussuunnassa rullalle.
5. Aseta omenaruusu muffinssivuokaan ja paista 200 asteessa uunin alatasolla noin 20-25 minuuttia. Itse paistoin vielä muutaman minuutin ylätasolla, jotta sain lehtitaikinalevyihin väriä. Kananmunalla voitelu voisi olla muuten hyvä juttu ennen paistamista, niin väri tulisi kauniimmaksi.

Ruusujahan voisi periaatteessa tehdä mistä täytteestä vain. Tuo omenahillo omenoiden lisäksi sopi niihin hyvin. Luumuhillo menee seuraavaksi kokeiluun. Ja hei suolaisia versioita esimerkiksi aurinkokuivatusta tomaatista ja pestosta voisi koklata joku perjantai-ilta

TIISTAITERKUIN,