HEIPPAHEI SUNNUNTAI-ILTAAN!
Tänään olen nauttinut ihan vain olemisesta ja ulkoilusta, mutta myös pitkästä aikaa reseptien luomisesta, valokuvaamisesta ja kuvien käsittelystä. Nyt kun olen palannut kokoaikaisesti töihin (toimistolle), ei enää tule kuvauspäiviä keskellä viikkoa. Näin jälkikäteen olen tajunnut, että nuo kuvauspäivät keskellä viikkoa olivat niin ihania. Keittiö- ja kuvaustouhuissa mä koen sellaista flowta, että ei muusta väliä. Toki sitä koen exceleitäkin näprätessä ja henkilökunnan hyvinvointia koutsatessa, mutta olipahan ihana päästä taas pitkästä aikaa kuvausflow:hun kiinni ❤️
Viikolla sitten tämän päivän reseptejä kuvailuineen, tähän väliin kolme myskikurpitsareseptisuosikkiani kautta aikojen blogin reseptiarkistojen kätköistä. Etsin nimittäin tuolle keittiön tasolla jo toista viikkoa vaeltavalle myskikurpitsalle käyttövinkkejä netistä ja heh, päädyin omaan blogiini.
Ensimmäisenä perinteinen myskikurpitsakeitto. Tässä versiossa käytin nesteenä vettä, mutta löysin myös sellaisen version, johon olin lisännyt kookosmaitopurkin. Sekin toimi loistavasti!
Myskikurpitsakeitto
1 myskikurpitsa (1,3 kg)
1 sipuli
vettä
suolaa
pippuria
koristeluun
balsamicoa
chilijauhetta
paahdettuja kurpitsansiemeniä
-kuori kurpitsa ja poista siemenet (ota talteen)
-kuori ja pilko sipuli
-kuullota kattilassa kurpitsan ja sipulin palasia oliiviöljyssä pari minuuttia
-lisää vettä niin paljon, että kurpitsat peittyvät
-lisää ripaus suolaa ja väännä pippurimyllystä pari kierrosta
-anna kiehua noin 20 minuuttia tai kunnes kurpitsat ovat kypsiä
-surauta sileäksi sauvasekoittimella tai blenderissä
-lämmitä keitto tarvittaessa vielä liedellä ja lisää suolaa maun mukaan, mausta chilillä
-tarjoile balsamicon, chilijauheen ja pannulla paahdettujen kurpitsansiemenien kera
Kanadassa mun suosikkikakkuihini lukeutui kurpitsakakku. Tai oikeastaan kurpitsapiirakka, kuuluisa pumpkin pie. Vuonna 2016 en ollut löytänyt kaupasta vielä valmista pyreetä tuohon piirakkaan, joten olin tehnyt wannabe-kakun, jossa makumaailma kyllä meni aidosta kanadalaisesta kurpitsapiirakasta. Mausteinen, paahteinen ja ehkä jo himpun verran jouluinenkin makumaailma.
Paahdettu myskikurpitsakakku
pohja
kaupan valmis murotaikina
täyte
1 myskikurpitsa
3 munaa
50 gr voita
2 dl intiaanisokeria
2 tl kanelia
2 tl neilikkaa
1 tl muskottipähkinää
1 tl inkivääriä
ripaus suolaa
-halkaise myskikurpitsa neljään osaan pituussuunnassa ja paahda uunissa 225 asteessa noin 40 minuuttia
-kaavi lusikalla kurpitsa ulos kuorestaan (ei siemeniä mukaan 😉
-soseuta myskikurpitsa ja anna hieman jäähtyä
-vatkaa munat kuohkeaksi, lisää intiaanisokeri ja pehmennyt voi
-sekoita mausteet kurpitsasoseeseen ja lisää munasokerivoivaahtoon
-painele murotaikina piirakkavuoan (tai irtopohjavuoan) reunoille ja pohjalle
-lisää täyte
-paista 200 asteessa uunin alatasolla noin tunti
-anna jäähtyä huoneenlämmössä ja siirrä pariksi tunniksi jääkaappiin tekeytymään
Pehmeän samettiset keitot kruunaavat syksyn. Maldonin kamppiksessa syksyllä 2018 tein sadonkorjuujuhliin raitajuuri-myskikurpitsakeiton. En ollut koskaan aiemmin raitajuurta valmistanut, mutta sehän sopi oikein loistavasti myskikurpitsan kanssa samaan pataan 🙂
Raitajuuri-myskikurpitsakeitto
4:lle
2 kpl raitajuuria
1 kpl myskikurpitsaa
1 valkosipulin kynsi
öljyä paistamiseen
2 tl kurkumaa
1 tl suolaa
tuoretta timjamia
8 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
loraus kermaa
tarjoiluun
ranskankermaa
paahdettuja cashewpähkinöitä
-kuori ja pienistele raitajuuret sekä myskikurpitsa
-kuullota niitä ja kuorittua valkosipulia öljyssä noin viisi minuuttia
-lisää vesi ja kasvisliemikuutio, timjami, kurkuma sekä sormisuola
-anna kiehua noin 35-40 minuuttia tai kunnes raitajuuret sekä myskikurpitsa ovat pehmenneet
-soseuta sauvasekoittimella ja lisää loraus kermaa
-tarjoile ranskankerman ja pannulla paahdettujen cashewpähkinöiden kanssa
****************************
Illat alkavat muuten hämärtymään yllättävän aikaisin. Tietää sitä, että hämärän hyssy alkaa vaikuttamaan kuviinkin. Mutta tiedättekös, että tänä syksynä se tuntuu ihan jees ajatuksen tasolla. Muistan joskus muinoin siunailleeni ääneen sitä, että syys-tammikuussa ei pysty kuvaamaan. Miksei muka pystyisi, asennekysymys sanon mä 😉
IHANAA ALKAVAA VIIKKOA TOIVOTELLEN,