Joko jänskättää illan matsi? 🙂 Täällä ollaan ainakin ihan tulisilla hiilillä!
Mutta pari sanaa liikunnasta. Koska mun elämäntaparemppa pyörii tällä hetkellä liikuntapainotteisesti niin siitä liikunnasta on otettava kaikki irti. Seuraavien apuvälineiden avulla:
1) Hyvät kengät
Mä olen vakaasti ollut tähän asti sitä mieltä, että ei ne välineet urheilusuoritusta paranna. Ostanut olen yleensä edullisimmasta päästä olevat välineet. Urheiluun kuin urheiluunkin. Nyt kun sitten kolmatta kesää aloittelin juoksuharrastusta samoilla kengillä niin mielessä kävi, että pitäisköhän jo vaihtaa. Iskunvaimennus yms. ei varmaan enää ole samaa luokkaa kuin kolme vuotta sitten. Josko silloinkaan oli hirveästi, sillä maksoin kengistä muistaakseni pari kymppiä alennuksessa. Ja en taida kehdata mainita, että ensimmäiset juoksulenkit silloin kolme kesää sitten juoksin aerobic-tossuilla 🙂
Aika pian kauden aloittamisen jälkeen huhtikuussa, vanha vaiva, penikkatauti, äityi vasemmassa jalassa aina vain pahemmaksi. Tosin levätä olisin ehkä voinut enemmän, mutta kaikki tai ei mitään asenteella kun mennään niin viikon lepokin tuntui jo iäisyydeltä. Penikkataudin lisäksi vasemman jalan polvi alkoi vihoittelemaan ja lopulta myös nilkka oli lenkkien jälkeen turvonnut. Niin, ja varpaat alkoivat pistellä kesken lenkin. Ai miten niin vanha ja raihnainen ? 😉
Äitienpäivälahjaksi mies lupautui ostamaan mulle uudet lenkkarit. Tänään ne sitten vihdosta viimein käytiin ostamassa. Intersportissa oli juoksukengät hurjassa alessa. Lisäksi niistä sai vielä tänään 20% alennusta, joten mun mielestä aiemmin ökykalliit (siis mun mittapuulla ökykalliit, jonkun juoksijakonkarin mielestä huonot ja halvat 😉 Asicsit lähtivät nyt mukaan murto-osalla siitä, mitä meillä eilen meni Särkänniemeen.Vähän aikaa mietin, että uskallanko lähteä heti niitä kokeilemaan, kun vasemman jalan sisäsääriluu jomottaa ikävästi jo kävellessäkin. Mutta pakkohan se oli pieni lenkki vetäistä ja jihuu, jalka ei kipeytynyt enempää vaan sillä pysyi juoksemaan sen koko neljä kilometriä, jota lähdin tavoittelemaan!!! Polvi tai nilkka eivät vihoitelleet ollenkaan. Eikä varpaissa tapahtunut puutumisia.
Ja kannattaa kyllä kääntyä myyjän puoleen urheiluvälineasioissa. Mähän olin netistä etsinyt tietoa, että millaiset kengät auttaa penikkataudin kanssa ja löytänyt tiedon, että niissä pitää olla voimakas pronaatiotuki. Intersportissa oli sellainen laite, joka mittas mun jalan asennon. Ja ihan turhaa olisin maksanut pronaatiotuesta. Askel osuu tasaisesti koko jalalle eikä vain sisäsyrjälle. Niin kuin olin luullut. Joten myyjä suositteli mulle kenkiä, jotka sitten ostin. Myyjälle pointsit siitä, että osoitti mulle ne halvimmat Asicsit. Joku toinen myyjä olis varmaan ottanut hyllystä ne pari sataa maksavat ja myynyt ne mulle.
Mä niin odotan sitä hetkeä taas, että pääsee juoksulenkillä puolen tunnin rajapyykin ohi. Tähän astihan se puoli tuntia on ollut maksimi kipeällä jalalla. Sen jälkeen endorfiini alkaa virrata ja tuntuu, että juoksemista ei halua lopettaa ollenkaan. Kunnes sitten tunnin kohdalla alkaa kunto muistuttamaan huonoudestaan 😉
2) Seurantajärjestelmä
Ihmismieli on siitä hassu (ainakin mun mieli), että on kiva nähdä jälkeenpäin, että kuinka paljon on liikkunut. Sama juttu kaloreiden kanssa. Tällä hetkellä mä en seuraa kaloreita, sillä mun sykemittari meni rikki. Mutta käytän seurannassa Runkeeperiä. Sitä voi käyttää myös muussakin kuin juoksussa hyödykseen. Itse kirjaan sinne myös kävelyt, pyöräilyt ja kuntopyöräilyt. Palvelu on ilmainen ja löytyy runkeeper.com osoitteesta. Palvelua helpottaa se, että perin mieheni vanhan puhelimen, johon ko.palvelun latasin. Juoksemaan lähtiessä laitan sovelluksen päälle ja juoksun lopetettuani tallennan suorituksen. GPS on kartoittanut reittini, laskenut kilometrit ja vauhdin. Palveluun olisi myös saatavilla sellainen Polarin erikoissykevyö, jotta saisi tarkat kalorit ja sykkeen selville. Klikkaa kuva isommaksi…
Aloitin ko. ohjelman käytön pari viikkoa tämän kevään lenkkien aloittamisen jälkeen, joten ihan kaikki lenkit sinne eivät ole kirjautuneet. Mutta tässä huhti-toukokuun saldot.
Tuo 2.toukokuuta cycling 0,09 km on kuntopyöräilyä 🙂 GPS ei ihan osannut pitää mua kartalla :)) Mutta suosittelen ko.ohjelmaa lämpimästi. Sinne voi luoda omat juoksureittinsä eikä tarvitse kantaa puhelinta GPS:n takia lenkeillä. Ohjelmasta löytyy jos jonkinlaisia tilastoja ja käppyröitä urheilusuorituksistani, joihin en ole vielä paneutunut 🙂 Lisäksi ohjelmassa mua valmentaa sellainen ääni, joka ilmoittaa viiden minuutin välein, kuinka pitkän matkan olen juossut/kävellyt/pyöräillyt ja millä keskinopeudella. Ei siis pääse ”rotjailemaan” kesken kaiken 🙂
3) Itsekuri
Mulle on aina ollut tosi vaikeeta mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Kun lenkillä on alkanut väsyttää niin olen vaihtanut juoksun kävelyyn. Tajuamatta, että jos olisin jatkanut juoksua niin se kenties alun paha tunne olisi kadonnut. Joten sinnikkäästi olen kasvattanut juoksemaani matkaa lenkki lenkiltä. Siis lähinnä sitä, että kevään ekasta lenkistä juoksin puolet ja kävelin puolet. Seuraavalla kerralla juoksin taas vähän enemmän jne. Kunnes nopeeta kunto nousee siihen pisteeseen, että sen vakilenkin jaksaa juosta ilman veren makua suussa. Nyt olen siinä tilanteessa, johon jäin ennen kuin jalka alkoi kunnolla vihoitella. Vakilenkin pystyy juoksemaan kaksi kertaa peräkkäin. Tätä en tosin kipeällä jalalla edes viitsinyt tehdä. Mutta kunnon puolesta onnistuu. Ja se on kuulkaas ihana tunne! 🙂 Vielä kun saisisn tuon itsekurin ulottumaan taas ruokavalioon…. manana, manana. Tervetuloa maanantai ja uusi elämä 🙂
No niin, nyt ei muuta kuin penkkiurheilemaan ja jänskättämään Suomen puolesta. Me tehtiin miehen kanssa kaksiosainen sääntö (siis mies loi nämä säännöt mulle ;):
1) kotikatsomossa on vain yksi kommentaattori; Mertaranta
2) kun pelataan jommankumman maalin edessä niin ylimääräiset säpsähdykset, tärinät, sohvalla pomppimiset, ”Ei, voih, kamalaa, maalia!”-huudot on eliminoitava 🙂
Ihanaa Leijonat Ihanaa -tunnelmissa,
