HEIPPAHEI IHANAT! ♥
Nyt on minilomat vietetty ja se tavallinen ihana arki on täällä. Vaikka silloin torstaina vähän uumoilin, että näinköhän pystyn nauttimaan lapsettomasta elämästä niin jälkikäteen voin todeta, että voi kyllä 🙂 Yhtäkkiä perjantai-iltana mökin kesähuoneessa istuessamme tajusin, että ei vitsit – tämä on oikeasti luksusta. Ei tarvinnut pitää hiljaisuuskisaa saunan terassilla vilvotellessamme tai miettiä, että grillaisko lapsille makkarat, jos tekemäni ruoka ei maistukaan.
Elämä on aika ihanaa muutenkin, mutta tuolloin perjantai-iltana saaressa se oli vielä hitusen ihanampaa. Järvi oli tyyni ja sen yllä leijaili hienoinen savuverho. Jollain muullakin oli ohjelmassa perjantaisauna. Saaren varvikkomeri loisti kirkkaan vihreänä laskevan auringon voimasta ja koira teki tutkimusmatkojaan rantaviivassa.
Jostain kuului järvessä leikkivien lasten kikatusta, mutta ehei, se ei saanut ikävöivän äidin rinnassa olevaa möykkyä aktivoitumaan. Mielestäni suoriuduin erittäin hienosti 🙂 Vaikka olenkin sitä vannonut, että arki on elämisen ihaninta aikaa, myös parisuhteen kannalta, niin kyllä tämä minilomakin teki ihan hyvää. Se on hieno homma havaita, että se kemia on vielä tallella 15 vuoden jälkeenkin. Vaikka ollaan äiti ja isä, niin ollaan silti myös aviopari. Kun se aviopari siellä äiskän ja iskän takana voi hyvin, niin koko perhe voi hyvin.
Perjantai-illan kruunasi loistavasti onnistunut ruoka. Kesäruokaa parhaimmillaan. Helppoa ja hyvää. Sitruunabroileria ja kesäsalaattia.
SITRUUNABROILERI
2-3:lle
3 broilerin rintafilettä
1 sitruuna
1 solovalkosipuli
marinadi
loraus öljyä
puolikkaan sitruunan mehu + kuoret raastettuna
pilkottua chiliä
persiljaa
suolaa
pippuria
hunajaa
-leikkaa broilerin fileet keskeltä halki (ei kokonaan)
-aseta tuonne leikkaamaasi taskuun sitruunan viipale sekä siivutettua valkosipulia
-kiinnitä fileet cocktailtikuilla
-sekoita marinadin ainekset keskenään (maista suola/hunaja -tasapaino)
-valele broilerin fileet marinadilla ja anna tekeytyä vartin verran
-grillaa broilerit kypsiksi
KESÄSALAATTI
salaattisekoituspussi
fetakuutioita
marinoidut kasvikset
retiisinippu
kevätsipulinippu
parsakaali
loraus valkoviinietikkaa
loraus öljyä
hunajaa
suolaa
-pilko kasvikset kattilaan
-lisää valkoviinietikka, öljy, hunaja ja suola
-anna porista viitisen minuuttia
(meillä nämä porisi viisi minuuttia liian kauan)
-kaada seos salaattisekoituksen päälle
-tarjoile fetakuutioiden kanssa
Pitkät yöunet mökillä ja lauantaina lapsia vastaan keskustaan. Pari tuntia laatuaikaa perheen kesken ennen rakkauden juhlaa. Häät onnistuivat yli odotusten eikä suinkaan vähiten sen takia, että näki monta hyvää ystävää samalla kertaa. Ruoka tuolla Ravintola Tampellassa oli aivan mielettömän hyvää, joten iso suositus. Uuden kodin makkariin kömmittiin yöllä kahden maissa ja uni tuli silmään saman tien. Sen verran railakkaan juhlat olivat, että kello 10 brunssi sunnuntaiaamuna jäi haaveeksi 😉 Harvoinhan noita dagen efter -päiviä on, onneksi. Eilen illalla maistui pizza ja kylmä kokis taivaalliselta!
Juhannusviikko lähti käyntiin hurjassa metelissä; meillä alkaa peltikattojen maalausprojekti ja homma alkoi kattojen pesulla. Tuntuu, että tuolla katolla rymistelee norsulauma…onneksi ei rymistellyt eilen 😀 Juhannusviikko tuo mukanaan juhannuksen ruokien suunnittelun. Saamme saareen juhannuksena vieraita ja tässä yritän miettiä jotain uutta tarjottavaa sen ainaisen savustetun kalan ja uusien perunoiden tilalle. Tai toisaalta, miksi muuttaa hyväksi totuttua kaavaa? Sillit, uudet perunat ja tillit kun kuuluvat juhannukseen siinä missä mansikkakakkukin.
Toivottavasti sielläkin elämä makaa mukavasti näin maanantaina ♥
IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,
Olen aina ollut salaattien ystävä ja valikoimiin on kuulunut monia erilaisia ruokaisia salaatteja. Viime aikoina nekin ovat jääneet; salaattipussi + fetakuutiot öljyssä ovat hätsynpikaisesti korvanneet lounaan. Ellei se ole sitten ollut se ruisleipä 🙂 Viime viikolla päätin panostaa salaattiin, etsin uudesta lähikaupasta muutaman aineksen, jota en ollut aiemmin kokeillutkaan. Tulin kotiin ja kokkasin. Vaikka miljoona asiaa odotti tehtäväänsä. Välillä muuten tuntuu, että kiire on korvien välissä. Edelleenkin kun olen sitä mieltä, että ei meille anneta enempää kuin jaksamme kantaa 
