keskiviikko 09. kesäkuu 2021

Kasviskeskiviikko: Kuumien kesäpäivien herkullinen gazpacho

UULALAA!

Tiedättekö ne ahaa-elämykset, jotka liki pelastavat päivän? Jep, silloin tällöin sellaisia tulee tehtyä. Mä olen useasti syönyt gazpachoa ulkomailla ravintolassa alkupalana ja jo viime viikolla haaveilin kylmästä keitosta kesäpäivän lounaana.

Eilen sain ahaa-elämyksen (gazpacho) miettiessäni hellepäivän lounasta ja kuinka ollakaan, keittiön tasolta löytyi viisi mehevää tomaattia, jääkaapista puolikas kurkku, pieni suippopaprika, pari päivää sitten avaamani salaattijuustopaketti ja yksi hieman nahistunut valkosipulin kynsi.

Ei ihan heti uskoisi em. kombosta syntyvän jotain niin taivaallista, mutta believe you in me –  näin pääsi käymään!

Gazpacho kahdelle

5 mehukasta tomaattia
noin 15 cm kurkkua
1 pieni suippopaprika
1 valkosipulinkynsi
1 rkl punaviinietikkaa
0,5 dl oliiviöljyä
0,5 – 1 dl vettä
ripaus suolaa
ripaus (kookos)sokeria
pari kierrosta mustapippurimyllystä

Tarjoiluun
oliiviöljyä, basilikaa, salaattijuustoa, mustapippuria

1. Poista tomaateista kantaosa, kuori kurkku & valkosipuli ja poista paprikasta kanta sekä siemenet
2. Surauta aineet tehosekoittimessa sileäksi, passaa veden määrällä keiton koostumus
3. Jos haluat maukkaamman keiton, anna tekeytyä 1-2 tuntia jääkaapissa, mutta maistuu myös heti nautittuna
4. Tarjoile oliiviöljyn, basilikan, mustapippurin ja salaattijuuston kanssa

Päätin tuossa tehdä seuraavalla kerralla pari litraa gazpachoa ja säilyttää sitä jääkaapissa. Musta tuntuu, että tästä tulee sellainen ruoka, joka pelastaa meidän kesäpäivät. Ruokaisuutta gazpachoon saisi esimerkiksi maalaisleivän myötä. Joko keiton sekaan soseutettuna tai sitten esimerkiksi pannulla valkosipulioliiviöljyssä paistettuna.

Nyt kohti hotellin aamupalaa, sitten ennen opiskeluja katsomaan, miltä kesäpäivään heräilevä Helsinki näyttää

KESKIVIIKKOTERKUIN,


keskiviikko 02. kesäkuu 2021

Kasviskeskiviikko: Valkosipuliyrttiperunat

HEI HELLUREI!

Ja aurinkoista alkanutta kesäkuuta :) Kun on tietyt rutiinit, tavat ja rytmit, sitä tuntuu että elämä menee ihan hurjaa vauhtia. Tällä hetkellä tuntuu, että on koko ajan keskiviikko. Mistä siihen viikko toisensa jälkeen havahdun? No siitä, että on kasviskeskiviikko.

Kuten olen kertonutkin, niin mulla on tapana keittää varhaisperunoita isompi satsi. Arjen pelastaisi se, että jääkaapista löytyisi aina keitettyjä uusia perunoita. Syön niitä ihan sellaisenaan tai tillikermaviilin kanssa. Mutta aika hyviä ne ovat perunasalaatissakin tai sitten valkosipuliyrttiperunoina.

Iskän aikoinaan Irgutskista tuomat valkosipulit ovat kasvaneet hurjasti ja säästellen käytän niitä. Yksi pieni valkosipulin kynsi oli niin styrkka, että maustoi valkosipuliyrttiperunat hienosti. Niin sofistikoituneesti, että myös yrttien maut pääsivät esiin. Takapihalta valkosipuliyrttiperunoihin pääsi salviaa ja ruohosipulia. En tiedä, mikä noissa ruohosipuleiden kukissa on se juttu, mutta jos moiset kukiksi lasketaan, niin ne ovat mun lempparikukkia pionien ja daalioiden jälkeen.

Valkosipuliyrttiperunat

edellispäivän keitettyjä perunoita
(mulla taisi olla 10-12 pientä perunaa)
1 rkl voita
Tuoreita yrttejä (esim. Salviaa ja ruohosipulia)
1-2 valkosipulin kynttä
Sormisuolaa & mustapippuria

1. Pilko perunat pienemmiksi
2. Sulata paistinpannulla voita ja lisää kuorittu & pienistelty valkosipuli ja yrtit, kuullota hetki
3. Lisää perunat pannulle ja paista aluksi kuumalla pannulla, jotta saavat pintaa ja laske sen jälkeen levyn lämpötila
4. Anna lämmetä noin viitisen minuuttia, mausta suolalla ja pippurilla
5. Tarjoile majoneesin kanssa

Majoneesi
2 dl rypsiöljyä
1 kananmuna
1 tl sitruunamehua
Suolaa, mustapippuria

1. Surauta sekaisin sauvasekoittimella

Mun on tehnyt jo pidempään mieli kylmiä keittoja. En ole vain kylmiä keittoja juuri tehnyt. Joten huomiselle kotitoimistopäivälle (joka on muuten kokonaan omistettu Marian Bistrolle <3) luvassa on kokkailuja. Kylmiä keittoja ja ehkä joku kesäinen jälkiruokakin. Yleensä tähän mennessä on tullut leivottua raparperiherkkuja, mutta tänä vuonna ei ole vielä ehtinyt. Josko huomenna? :)

AURINKOISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,


maanantai 31. toukokuu 2021

Grilliruokailun helppous

HEISSUN!

Kesähuoneessa lauantai-iltana istuessani tuijottelin järvelle vatsa täynnä grilliruokaa ja mietin jälleen kerran, kuinka ihanaa on, että meillä on neljä vuodenaikaa. Joista yksi on välillä kuin aivan liian pitkä marraskuu. Ja ollakin, että tykkään marraskuustakin lyhyempänä versiona, niin silti tuon pitkällisen marraskuun (jota muuten tänä vuonna ei koettu, onneksi) jälkeen tulee aina valoisa aika. Sen kun muistaisi silloin, kun pimeys meinaa viedä mehut.

Kuunneltiin lintujen laulua ja yritettiin arvailla, mikä lintu on kyseessä. Lintukirjan ääninäyteosioon täytyy uusia patterit. Vielä mä ne lintujen äänet opin tuon jälkeen.

Kasviksia tulee syötyä ympäri vuoden, mutta jotenkin kesällä grilliin tulee heitettyä kasviksia monessa eri muodossa. Kasvisten tekeminen grillissä on älyhelppoa. Parhainta herkkua tällä hetkellä on grillattu varhaiskaali (oliiviöljy, ripaus suolaa ja mustapippuria pintaan ennen grillausta) ja grillissä makeutuvat tomaatit (foliovuokaan kirsikkatomaatteja, oliiviöljyä ja yrttejä).

En muista mistä sain vinkin tuorejuustotäytteisiin paprikoihin enkä muista miten tuo vinkki täysin meni, mutta meillä tehtiin grillipaprikoita näin ja ai jösses, nämä tulivat jäädäkseen:

Grillatut paprikat tuorejuustotäytteellä
4:lle lisäkkeenä

2 suippopaprikaa
4 rkl tuorejuustoa
6 siivua pekonia

1. Puolita paprikat pituussuunnassa ja poista siemenet
2. Täytä paprika tuorejuustolla (pippurituorejuusto toimi ainakin loistavasti)
3. Kiedo paprikan ympärille pekonia (noin 1,5 suiroa / paprika)
4. Grillaa niin, että pekoni rapsakoituu

Lauantaina grillattiin myös hamppareita, joiden väliin tein pihvin lisäksi maailman helpoimman coleslawn:

Helppo coleslaw

1 pss (á 200 g) kaali-porkkana-purjomixiä
2 rkl majoneesia
mustapippuria

1. Sekoita aineet keskenään ja anna tekeytyä jääkaapissa hetken

Mutta nyt pienelle lenkille koiruuden ja miehen kanssa. Mun allergiat ottivat taas viikonloppuna takapakkia ja painan menemään aivan petteri punakuonona. Se etu siinä pitkässä marraskuussa on, että ei tule juuri aivasteltua. Siltikin valitsen tämän kesän. Petteri punakuonona on kesällä ihan jees olla :)

MUKAVAA ALKANUTTA VIIKKOA TOIVOTELLEN,