perjantai 11. joulukuun 2020

Joulun top 3

HEI HUOMENTA IHANAT!

Tuleva joulu tekee sen, että mä herään aamusta anivarhain. Ai miksikö? No miettimään joulujuttuja, pirskatti. En siis stressaamaan, vaan fiilistelemään. Hekumoimaan. Joten täällä ollaan, klo 05.53 kuusenkynttilän valossa fiilistelemässä jo aamun toisen kahvikupin kanssa. Nää hetket, kun muu perhe nukkuu. Kun ainoat valonlähteet on kuusenkynttilät ja valosarjat. Näistä hetkistä haluan pitää kiinni.

Tänä aamuna tulin jakamaan teille mun joulun top 3 -asioitani. Löytyykö sieltä samoja juttuja? 🙂

Jouluruoat
1. Lanttulaatikko (kyllä, itse tehtynä!)
2. Lipeäkalakeitto (ks. edellinen)
3. Jääkellarin lohi & itse tehty sinappinen majoneesi

Joulujuomat
1. Glögi (alkoholiton)
2. Egg nog
3. Oikein hyvä täyteläinen punaviini

Joululaulut
1. Näin sydämeeni joulun teen
2. Varpunen jouluaamuna
3. Himlen i min famn

Joululeffat
1. The Holiday
2. Home alone (Lost in New York)
3. Bridget Jonesit
(erikoismaininta Holidate-leffalle, josta sain vinkin IG:ssä. Se oli oikeasti kaikessa kepeydessään ihan tosi hauska ja nauroin välillä kippurassa!)

Joulunajan herkku
1. Mäti, smetana & sipuli
2. Saaristolaisleipä sillillä
3. Kinkkusiipale (kyllä, siipale) makeahkolla sinapilla

Joulumakeinen
1. Pandan suklaakonvehtirasian ananaskonvehti
2. Vihreä kuula
3. After Eight

Joulun paras hetki
1. joulun odotus
2. aattoilta
3. joulupäivä

Joulutekeminen
1. lautapelien pelaaminen
2. joulusauna
3. lahjojen antaminen (rakastan katsoa aidosti yllättyneitä ja kiitollisia ilmeitä)

Joulun ajan leivonnainen
1. joulutorttu
2. taatelikakku
3. maustekakku

Joulupukeutuminen
1. kotivaatteet
2. villasukat
3. toppavaatteet ja sen alla pyjama (jouluiset lenkit koiran kanssa)

Joulumielen tuoja
1. oma perhe
2. lumi
3. levollinen laskeutuminen jouluun

Joululahjatoive vm.2020
1. Danielle Steelen kirja (jo vuodesta 1997)
2. Pyjama
3. Oura-sormus
(Tosin tänäkin vuonna ja varsinkin tänä vuonna ykkösenä on terveys)

Nyt vielä hetki nautiskelua kuusenkynttilöiden valossa ennen töihin lähtöä

IHANAA PERJANTAITA,


keskiviikko 09. joulukuun 2020

Antamisen ilosta ♥

HEIPPA!

En muista toista joulunalusaikaa, että olisin tässä vaiheessa joulukuuta ostanut jo kaikki lahjat, yhtä lukuunottamatta. Suurin osa on jo paketoitukin. Mielessä siintää vielä ne joulut, kun lapset olivat pikkutaaperoita. Kun lelulehtisiä selattiin kuin raamattua. Kun lahjojen määrä oli ihan järjetön (osin kiitos isovanhempien). Pääasiassa leluvoittoisilla lahjoilla leikittiin hetki. Jotkut säilyivät leikeissä pidempään, mutta usein lelut sai laittaa kiertoon viimeistään seuraavana syksynä.

Silloin joululahjojen ostaminen ja niiden paketointi oli jotenkin stressaavaa. Ehkä sen takia, että jätin niiden ostamisen viime tinkaan ja paketoin lahjat aatonaattona. Yleensä puolen yön maissa aivan töttöröö ja väsyneenä.

Mutta oppia ikä kaikki – nykyään lahjojen paketoiminen on rentouttavaa puuhaa. Kynttilänvalossa, glögiä juoden. Mitä isommaksi lapset kasvaa, sitä lyhemmäksi lahjalistat käyvät. Sitä paremmin lapset ymmärtävät, että mikseivät saa kaikkia listalla toivottuja juttuja. Kuten uutta puhelinta, jos vanhakin on ihan toimiva. Näiden teinien kanssa pystyy jo neuvottelemaan ja luovimaan. Lahjojen määränkin suhteen. Lukutoukkana antaisin vain pelkkiä kirjalahjoja, mutta kummankaan listassa ei ollut ainuttakaan kirjaa (!). Yhdet pakolliset kirjat pyjaman ja pörrösukkien lisäksi pitää olla. Oli niitä listassa tai ei 😉

Kun lahjavuori ei ole ihan hirmuinen, on hommassa taas joku juoni. Antamisen ilo on taas palannut ja jokaista harvaa lahjaa tulee paketoitua antaumuksella. Meiltä löytyy tänä vuonna paketeista pääosin käyttötavaroita ja muutamia vaatteita. Meillä ei osteta merkkivaatteita lapsille vuoden aikana, elleivät osta omilla rahoillaan, vaan saavat yleensä näin jouluna muutaman toivomansa merkkivaatteen. Eilen lämmitti mieltä, kun kuopus sanoi kaipaavansa paitoja. Eikä välttämättä merkkipaitoja. Sillä kuulemma kaikilla on niitä. Ah, ihanaa – kerrankin näin päin!

Tämä päivä  on mennyt pääosin opiskelujutuissa ja sain hoidettua pois alta yhden niihin liittyvän jutun, joka jänskätti tosi paljon. Sen verran, että nyt on vähän mehut pois. Suljen koneen neljältä ja suuntaan tyttöjen kanssa katsomaan kaunista Tampereen keskustaa. Kuvissa olen ihastellut valotaideteoksia, mutta täytyy päästä näkemään ne livenä. Ei muuta kuin maskit kasvoille ja menoksi 🙂

IHANAA KESKIVIIKKOA TOIVOTELLEN,

 

 


tiistai 01. joulukuun 2020

Joulun odotusta & uudistunutta ruokatilaa

HEI IHANAT!

Tänä vuonna jouluun laskeudutaan hieman erilaisissa tunnelmissa kuin aiemmin. Olkoon joulunodotus kuitenkin täynnä tähtien ja kynttilöiden tuiketta. Lapsenomaista varpaat kippuraan saavaa iloa pienistä, sallituista jutuista. Levollisuutta, siitäkin huolimatta, että ympärillä kuohuu.

Se, että sulkee välillä korvansa ja silmänsä uutisilta ei ole paheksuttavaa, vaan jopa sallittavaa. Olkoon joulunodotus tänä vuonna oman itsensä kuuntelemista, hetkeen pysähtymistä ja pienistä iloista nauttimista. Terveellä tavalla itsekästä, jossa on ihan ookoo tehdä niitä itselle mieluisia juttuja.

Joulu on monelle meistä raskas. Tämä joulu voi olla sinulle kenties ensimmäinen ilman tuttua ja turvallista, rakasta ihmistä. Tai se voi olla jo kymmenes ilman tärkeää perheenjäsentä. Suru katoaa, ikävä jää. Olkoon joulunodotus tänä vuonna armollinen ja lohduttava. Sellainen, että sieltä suruaallon pohjalta näkyy kuitenkin pieniä pilkahduksia toivosta. Kauniita muistoja, jotka saa hymyilemään.

Isot sukujoulut jää tänä vuonna monelta välistä. Joulurutiineja ja perinteitä sörkitään eikä se välttämättä tunnu hyvältä. Sillä ne ovat tärkeitä asioita. Niitä, jotka luovat joulun selkärangan. Olkoon joulunodotus tänä vuonna uuden opettelua ja sen ymmärtämistä, että tämä on väliaikaista. Sen tiedostamista, että uusien tapojen luominen ja muutos voi olla välillä myös hyvästä.

Joulua odotetaan uudistuneen ruokatilan myötä. Keittiön viereinen  ruokatila meni nimittäin uusiksi, kun siitä lähti pöytä Pyhälle. Pyöreä pöytä tuo avaruutta ja tilan tuntua. Ruokatilan tukkoisuus katosi kertalaakista. Enää pitäisi löytää joku täydellinen rottinkivalaisin ruokapöydän päälle 🙂

Meillä joulukuu alkoi joulukalentereiden avaamisella. Rakastan seurata sivusta lasten iloa. Sitä pyyteetöntä onnea pienistä jutuista. ”Minkä suklaan sä sait?”. Joulukuu alkoi myös jouluisten ruokakuvausten merkeissä. Sellaisten, jotka saivat mut ostamaan tarvikekauppareissulla pöydän päälle pienen joulukuusen ja kaivamaan tuikkukellon esille. Kunhan saan työt tehtyä, teen pikaisen joulusiivouksen keskikerrokseen, sillä illalla tuodaan iso joulukuusi sisään eikä sitä sovi tuoda sotkuiseen kotiin 🙂

IHANAA ALKANUTTA JOULUKUUTA


sunnuntai 22. marraskuun 2020

Jouluinen piparijuustokakku

HEI SUNNUNTAIHIN IHANAT!

Se on jännä juttu, miten se pieni lapsi sisällä herää aina näin ennen joulua. Se sisäinen innostus, joka siitä pienestäkin lumipeitteestä tuli oli jotenkin tosi voimaannuttava. Ja hei, vaikka eilen ropisi koko illan ikkunaan silkkaa vettä, niin se sisäinen innostus jäi.

Meillä oli tyttöjen ilta ja leivottiin pikkuisemman kanssa pitkästä aikaa kakku. Alunperin oli tarkoitus tehdä jonkun sortin fantasiakakku, mutta kaupassa saatiin idea helposta juustokakusta. Mukaan tarttui Annasin piparipaketti ja muutama vispikerma. Muut aineet löytyivätkin kotoota.

Että mä rakastan leipoa noiden tyttöjen kanssa. Ja ylipäätään touhuta kaikkea muutakin. Vaikka teini-ikä välillä myllertää, niin silloin kun tehdään jotain porukalla nauru raikaa ja vitsit lentää. Vaikka teini-ikä välillä muistuttaa, että äiti ei ole enää se ”coolein” tyyppi maailmassa, niin silti on niin ihanaa, kun noissa yhteisissä hetkissä sieltä pilkahtaa välillä se kylkeä kihnuttava ja läheisyyttä etsivä äidin pikkutyttö.

Pidemmittä puheitta, jep, siihen kakkuun, josta tulin kirjoittelemaan. Mä ehdotin, että oltaisiin lisätty tähän myös vähän luumuhilloa, mutta se ei saanut kannatusta, niin mentiin pelkillä pipareilla. Ja hyvä niin, tehdään luumukakku sitten toisella kertaa. Juustokakun resepti mukailee sitä reseptiä, millä teen yleensä kaikki juustokakut. Makua on helppo vaihdella, esim. vaihtamalla osa tuorejuustosta maustettuun rahkaan (silloin tosin lisään pari liivatetta) tai tekemällä kiilteen kakun päälle (vinkki: glögikiille toimii joulun aikaan).

Jouluinen piparijuustokakku

Pohja
50 g voita
pötkö (150 g) piparkakkuja

Täyte
2,5 dl vispi- tai kuohukermaa
300 g maustamatonta tuorejuustoa
1-2 rkl kiehuvaa vettä
2 liivatelehteä
vajaa pötkö piparkakkuja
sokeria maun mukaan (meillä meni 2 rkl luomukookossokeria)

-murustele keksit ja sekoita ne sulatettuun voihin
-painele keksi seos irtopohjavuoan pohjalle tiiviiksi ja laita tekeytymään jääkaappiin täytteen teon ajaksi
-laita liivatelehdet likoamaan jääkylmään veteen
-vatkaa kerma vaahdoksi, lisää notkistettu tuorejuusto ja sokeria pikkuisen (justeeraa määrä pipareiden murustelun jälkeen)
-kiehauta vesi ja lisää siihen kuivemmaksi puristellut, pehmenneet liivatelehdet ja anna sulaa
-lisää liivatevesiseos hyvin sekoittaen kermajuustoseokseen
-lisää keksit murusteltuna, mutta jätä muutama keksi koristeluun.
-tarkista sokeri ja lisää tarvittaessa
-kaada täyte irtopohjavuokaan ja laita jääkaappiin tekeytymään yön yli

Tiedättekö, että havahduin siihen tosiasiaan, että At Maria’s -blogin tarina alkaa pian tulla päätökseen. Sen sijaan, että ajatus tuntuisi surulliselta, se kyllä tuntuu kieltämättä vähän haikealta, mutta ennen kaikkea superjännittävältä ja kutkuttavalta. Marian Bistro jatkaa kuitenkin näillä samoilla höpötyksillä. Ruokaresepteillä ruokaan liittyvien tarinoiden höystäminä. Toivottavasti myös pienin blogin ulkonäköuudistuksin. Ja hei me ”ätmariasilaiset” jatketaan kuitenkin IG:n puolella kaikkea sitä laajaa skaalaa, mikä lifestylen alle luetaan. Muistutuksena vielä, että vanhat postaukset jäävät tänne arkistoihin eli ei hätää senkään suhteen. Hyvä tästä tulee

Mutta nyt kohti sunnuntaisutinoita, Ikeaa, rautakauppaa ja tarvikehankintoja. Eilen lähetimme remppamiehen ja -naisen vinyylilankku- ja maalikuorman kanssa kohti Pyhää. Keskiviikkoyöjunaan pakkaamme peräkärryn täyteen kalusteita. Ihan tosi täpärällä aikataululla mennään, sillä pintaremppa valmistunee lauanataina ja meillä on tasan lauantai aikaa rymsteerata kalusteet sun muut ennen kuin lähdemme kohti kotia. Onneksi ollaan aika tehokkaita, kun sille päälle satumme 😉

SULOISIA SUNNUNTAITERKKUJA TOIVOTELLEN,

 


tiistai 17. marraskuun 2020

(pikku)joulukauden jälkkäriherkku

VOI MAHOTON,

miten sitä ei ole vielä tähänkään ikään mennessä oppinut, että nälkäisenä ei kantsi alkaa kokkailemaan mitään herkkuja? No alkupalaksi tuli syötyä uunissa paistettua hunajakaneliviikunaa, ricottaa ja suklaata. Pääruoaksi sitten kasviskeittoa. Oikein hyvä balanssi, eikö? ;D

Yhtenä iltana lueskelin mun joulukirjoja sohvalla ja ihastelin Leila Leipoo -kirjan kauniita kuvia. Reseptejä, jotka saivat liki kuolan valumaan. Viinirypäleitä olen paahtanut uunissa, mutta ei ole koskaan tullut mieleeni, että viikunoitakin voi siellä paistaa. Mä rakastan viikunoita ja jos löytyy kauniin värisiä sellaisia, niin ne ovat kyllä ilo silmällekin. Leila oli tehnyt viikunoihin täytteen ricotasta, mantelimassasta ja suklaasta. Mulla ei löytynyt mantelimassaa ja suklaakin oli 86%, joten sovelsin reseptin omiin tarpeisiini sopivaksi.

Näin jälkikäteen ajateltuna tähän ehkä sopisi makeampi suklaa kuin tuo käyttämäni 86% suklaa, joten jos teillä on tavan maitosuklaata, niin käyttäkäähän sitä 🙂

Hunajakaneliviikunat uunissa
3:lle

3 kypsää viikunaa
3 kukkurallista rkl ricottajuustoa
rouhittua suklaata
kanelia
hunajaa
pannulla paahdettuja mantelilastuja

-leikkaa viikunat vaakaan ja pystysuoraan, mutta älä pohjaan asti
-aseta kukkurallinen ruokalusikallinen ricottajuustoa viikunan päälle
-ripsota päälle kanelia ja rouhittua suklaata
-paista kiertoilmassa 200 asteessa vartti
-lorauta viikunoiden päälle hunajaa, rouhittua suklaata ja mantelilastuja

Aikas hyviä olivat hei, ainakin sen yhden puolikkaan osalta, minkä söin. Leila tarjoili kirjassaan viikunat lämpiminä vaniljajäden kanssa. Se voisi toimia myös loistavasti.

Nyt kohti vertaiscoahcingia ja illalla kohti rautakauppoja. Se Pyhän mökin remppa alkaa jo ensi viikolla. Ihanaa! 🙂

KIVAA TIISTAITA TOIVOTELLEN,

PS. ja juuh, paidan kokolappu näkyy tuossa yhdessä kuvassa ”ihanasti” mut ei anneta sen häiritä 😉