perjantai 07. syyskuun 2012

Perjantai-iltana Marian keittiössä (ja vähän takkahuoneessakin)…

0
Perjantai-iltana keittiössämme tehtiin aurajuustopäärynäleipiä. Lämpimiä sellaisia. Koti-Valtsussa oli Ranskanleipää tarjouksessa, joten sitä käytettiin pohjana. Täyte meni tämän ohjeen (klikklik) mukaan. Ja herkullisia tuli. Palanpainikkeena toimi lasi, tai oikeastaan kaksi, kuohuviiniä. Tänään oli välipäivä liikunnasta, joten huomen aamuna pitää olla kunnossa, jotta jaksaa lähtee skarppina salille.

Ikean reissusta selvittiin hengissä! Mieskin sai urhoollisuusmitalin, kun kertaakaan ei tuhahdellut, alahuuli ei mutristellut ja mukisematta käveltiin osastot jopa läpi ennen varastohyllyille menoa 🙂 Ostimme takkahuoneeseen suunnitelmani mukaan peilin, maton ja verhon. Sohvapöytä oli liian suuri ja tauluhyllyjä ei kuulemma kiviseinään meillä laiteta. Verho odottaa silittämistä ja pääsee paikalleen huomenna. Mattoon ja peiliin olen jo ihan rakastunut. Tässä hieman sneak peakiä peilistä. Viikonlopun kuluessa sitten enemmän kuvia.

Nuo leivät olisivat muuten ehkä kaivanneet seurakseen Loimua tai Blossaa… 
Onkohan liian aikaista aloittaa glögikausi? 🙂
Tunnelmallista perjantai-iltaa toivotellen,

torstai 06. syyskuun 2012

Comfort food // lasagne

4

Pikaiset iltamoikat!

Huomiseksi on luvattu sangen tylsää keliä; sadetta, tuulta ja ytimiin menevää kylmyyttä. Tuollaisina päivinä ruoka pelastaa tilanteen (kynttilöiden ja takkatulen lisäksi). Nyt kun hiilarit ovat jälleen ruokavaliossani niin päätin eilen tehdä all-time-favorite ruokaani; lasagnea. Teen sen aina sen saman kaavan mukaan eli:
lasagnelevyjä 
750 gr naudan paistijauhelihaa
2 purkkia Dolmio valkokastiketta
1 iso purkki Dolmio Bolognese kastiketta
juustoraastetta 
suolaa ja pippuria maun mukaan

* uuni päälle 200 asteeseen
*jauheliha ruskistetaan ja maustetaan
*paistetun jauhelihan sekaan lisätään Bolognese-kastike
ja annetaan hautua
* voideltuun vuokaan lisätään seuraavanlaisia kerroksia:
jauhelihakastike
lasagnelevyt
valkokastike
*itse teen yleensä kolme kerrosta, jossa viimeisen lasagnelevykerroksen jälkeen tulee valkokastike ja sen päälle juustoraastetta
*paistetaan uunissa noin 35-40 minuuttia tai kunnes juusto kauniisti ruskettunut paikka paikoin.


Voi kun jaksaisi tehdä nuo kastikkeet itse. Pari kertaa olen kokeillut ja Dolmion setien tekemät maistuvat vaan niin paljon paremmilta. Onneksi meidän tuo vuoka on niin iso, että lasagnea riittää vielä huomisellekin (vaikka sitä oli jo puoli sukua meidän lisäksemme syömässä ;). Välillä sananlasku hyvä ruoka – parempi mieli pitää paikkansa. Joten kokeilehan ihmeessä huomisen sadepäivän kunniaksi tätä helppoakin helpompaa lohturuokaa – comfort foodia!
Mukavaa viikon kivimman päivän 
aattoa toivotellen,
PS. tuossa alla on se tämän päivän varsinainen postaus 
– mistä näitä nyt oikein sikiää ? 
Saas nähdä millainen kato tulee tammikuussa, kun palaan töihin 😀

maanantai 03. syyskuun 2012

Kuutamokuivatut tomaatit ja vuohenjuustopasta

12

Hyvää iltaa! 

Sen aamupuuron ottaminen takaisin ruokavalioon on tuonut mukanaan ihan älyttömän hiilarihimon. Mutta en valita, täysjyväpasta vuohenjuustokastikkeella kuutamokuivattujen tomaattien kera maistui täydelliseltä. Pitkästä aikaa. Tänään iski himo toiseen boikotissa olleeseen ruoka-aineeseen nimittäin perunaan ja sitä myötä nakkisoppaan. Kuuma nakkisoppa tuoreen ruisleivän ja kylmän maidon kanssa upposi niin hyvin, että taidan syödä sitä huomennakin. Mutta tässä siitä pastasta ja kuutamokuivatuista tomaateista kuvia (nakkisoppa ei ollut ihan niin kuvauksellinen ;):
Kuutamokuivatut tomaatit

esim.kirsikkatomaatteja
suolaa
kuivattua basilikaa 
öljyä
Lämmitä uuni 100 asteeseen. Aseta tomaatit leikkauspuoli ylöspäin öljytylle vuoalle, ripsottele päälle oliiviöljyä, himpun verran suolaa ja kuivattua basilikaa. Nosta vuoka uuniin. Laita uuni pois päältä ja anna muhia yön yli.


Tomaateista tulee näin valmistettuna aivan älyttömän mehukkaita ja maukkaita. Niitä laitan usein myös salaattiin tai leivän päälle. Suosittelen kokeilemaan. Vaivaton ja helppo tapa saada terveellistä lisuketta ruoalle.
Vuohenjuustokastikkeen teen nykyään siitä kolmion muotoisessa pakkauksessa olevasta Chavroux-vuohenjuustosta (oliskohan se jotain tuorejuuston tyyppistä…ainakin levittyy kivasti leivän päällekin), aurinkokuivattutomaattituorejuustosta ja 4% kermasta. Hiukka suolaa eikä muita mausteita kaivata. Al denteksi keitetty täysjyvä pasta sekoitetaan kastikkeen kera ja tomaatit heitetään sinne sekaan tai päälle. Raastettua parmesania vielä kylkeen, niin avot. 
Täytyy todeta tästä hiilarihimosta sen verran, että alan lipsua tuosta vhh-dieetistä. Mutta en muista että olisin viimeisen puolentoista vuoden aikana ollut yhtä energinen kuin nyt pariin kolmeen päivään. En myöskään muista, että juoksulenkeillä olisi löytynyt yhtä paljon tehoja kuin nyt. Liekö sattuman kauppaa, mutta tällä hetkellä heivaan hetkeksi tuon vhh-dieetin pois ja keskityn syömään terveellistä kotiruokaa ja karkkeja karkkipäivänä. Saas nähdä miten biksukunnon käy 🙂
Nyt unelle, meillä onkin 
koululaisen kanssa huomenna kasin aamu ! 🙂



lauantai 01. syyskuun 2012

Syksyn ensimmäisenä aamuna (+puurohimotus)

10
Aurinkoista syksyn ensimmäistä huomenta!
Liekö aivoistani vapautunut työstressin laukeamisen jälkeistä kapasiteettiä vai mitä, mutta nyt blogipostauksia tulee näemmä kuin sarjatuotantoa. Toivotaan, että jatkuu koko syksyn tätä rataa. Kertokaa sitten, kun liika alkaa olemaan liikaa postauksien määrän suhteen 😉
En voi tarpeeksi hehkuttaa sitä, kuinka tärkeitä hiljaiset aamut mulle on. Se tunne, kun muu perhe nukkuu ja saa itse nauttia aamiaisen rauhassa. Tänä aamuna mies lähti jo kukonlaulun aikaan golfkentälle (terkkuja vaan :), joten itsekin heräsin jo hyvissä ajoin ennen seitsemää. Lapsilla onneksi uni riitti kahdeksaan, joten omaa aikaa kahvikupin juomiseen ja lehdenlukemisen riitti yllinkyllin.
Puuro. Kaurapuuro. Siihen on tullut ihan hirmuinen himo. Silloin puolitoistavuotta takaperin, kun aloin vhh-dieetin korvasin aamupuuroni turkkilaisella ja maustamattomalla jugurtilla. Mutta nyt niitä tulee jo korvista. Ollakin että niiden kanssa nauttimani lisukkeet vaihtelivat päivittäin. Nyt olen parina aamuna syönyt kaurapuuroa. Ei pikahiutaleita vaan ihan kunnon Elovenasta pitkään hauduttamalla keitettyä puuroa. Ihan parasta itsetehdyn omppuhillon ja maitotilkan kanssa. Jostain syystä mulle ei uppoa aamuisin leipä. Se tuntuu liian kuivalta ja rouhealta. Ja lämmin puuro rauhoittaa näin kylmentyvinä syysaamuina mukavasti.
Muistan jo lapsuudestani, kuinka sunnuntai-illat olivat puuroiltoja. Sunnuntaisaunan jälkeen yleensä nautittiin mannapuuroa. Ja jos oikein onni suosi niin suklaamannapuuroa. Nam. Näin aikuisiällä kaurapuuron lisäksi lempipuuroni on ehdottomasti ruispuolukkapuuro. Helmipuuroa tulee harvoin tehtyä, mutta huomen aamulle suunnittelin  sitä aamiaiseksi. 
Tein omppuhilloja pari viikkoa takaperin ja viimeistä purkkia viedään. Ennen kuin loput omenat tippuvat maahan pitää tehdä lisää hilloa talven varalle. Omenahillon tekemiseen käytin hillomarmeladisokeria – hillosta tulee vähän tuhdimpaa tavaraa. Jostain luin, että kaneli sopisi hyvin omppuhilloon. Taidan valmistaa erän myös kanelilla maustettua hilloa.
Syksyn tulon huomaa myös siitä, että alkaa kaipaamaan täydennystä takkapuihin. Ja haaveilee niistä illoista, kun takassa rätisee tuli ja ulkona sade piiskaa ikkunoihin. Tänään lähdemmekin täydentämään halkovarastomme maalta. Toiveissa on, että löytäisimme hyvän kätkön valmiiksi pilkottua ja tarpeeksi kuivaa koivuklapia. Jos ei löydy niin en pistä puutöitä (varsinkaan klapikoneen käyttöä) pahakseni. Saa olla ulkona ja samalla hyötyliikuntaa. Voi olla, että jokunen sienikin löytyy klapien hakumatkalla 🙂
Lauantaiterkuin 
(blogikärpäsen piston saanut ;),
PS. parit tunnustukset on vielä noutamatta ja pariin haasteeseen 
(sähköposteista puhumattakaan) vastaamatta, mutta kaikki ajallaan 🙂

sunnuntai 26. elokuun 2012

Pestobroileri ja ceasar-salaatti

8

Moimoi,

me vietellään tyttöjen kanssa suloista sunnuntaita kolmistaan kotosalla, miehen ollessa golfkisoissa koko päivän. Mä tavallaan nautin näistä hetkistä tyttöjen kanssa. Laatuaikaa, sanoisin ♥

Aamupäivä siivoiltiin ja täytyy kyllä todeta, että kyllä nuista kullannupuista alkaa jo olla ihan apuakin. Imurin laitoin seinään kiinni, niin imuroivat koko asunnon. Myös pyykit on viikattu, vielä silityskasa odottaa taltuttajaansa.
Yksi asia, joka on myös ihan hetkessä helpottanut on kauppareissut. Mun shoppailukaverit ovat vihdosta viimein ymmärtäneet sen, että itkupotkuraivarit Prisman leluhyllyjen välissä ei auta 🙂 No, näin on ehkä tapahtunut pienemmän toimesta kerran. Mutta kerta riitti mulle. Periksihän en anna, vaikka kuinka huutaisi! 
Lapset saivat tänään nakkikastiketta ja perunamuusia lounaaksi. Itse valmistin myöhäisen lounaan pestobroilerista ja ceasar-salaatista. Pitkään kartoin ceasar-salaattia, sillä söin itseni ähkyyn ko. ruokaa parisen vuotta takaperin. Siihen tuli silloin himo ja kuukauden päivät sitä syötyäni tuli totaalinen stoppi. Nyt se maistui taas.
Pestobroileria varten ostin kaupasta maustamattomia broitsun fileepaloja (ei suikaleita eikä pihvejä vaan reilunkokoisia paloja). Sivelin ne pestolla ja laitoin uuniin 175 asteeseen noin 30 minuutiksi. Tämän jälkeen raastoin päälle parmesania, laitoin uuniin lisää lämpöä (225 astetta) ja laitoin broitsut grillivastuksen alle noin viideksi minuutiksi.
Salaatiksi ostin romaine-salaattia ja frisee-salaattia. Krutongit huutelivat myös nimeäni hyllyltä, mutta ne saivat jäädä sinne kaupan hyllylle…
Ceasar-salaatin kastike kannattaa tehdä jo hyvissä ajoin jääkaappiin odottelemaan ja sitä kannattaa tehdä suurempi annos kerralla. Tiesittekö, että alkuperäisessä ceasar-salaatin kastikkeessa ei ollut anjovista? Mäkään en sitä kastikkeeseen laita. Välillä saadakseni makua käytän worcesterinkastiketta, mutta nyt sitä ei ollut saatavilla. Anteeksi nämä reseptit, jotka on tehty mutu-tuntumalla…mä olen vain tätä nykyä niin huono seuraamaan mitään ruokaohjeita rivi riviltä. Tykkään soveltaa – onneksi aika usein ihan onnistuneesti 🙂 Kastikkeeseen laitoin (määrät siis noin määriä):
pari desiä oliiviöljyä
kaksi kananmunankeltuaista
puolikas yksikyntisestä valkosipulista 
vähän vettä
ruokalusikallinen dijon-sinappia
yhden sitruunan mehu
suolaa
 pippuria

Em. aineet hurautetaan sauvasekottimella kuohkeaksi kastikkeeksi. Itse valmistan ceasar-salaatin niin, että revin salaatit ja marinoin ne kastikkeella. Annan vähän aikaa tekeytyä. Sitten kippaan salaatit lautaselle ja raastan päälle parmesania ja lisään broilerinpalat. Pöytään otan mukaan lisää salaatinkastiketta sekä parmesania ja juustohöylän. Niitä sitten lisäilen tarpeen mukaan.
Eilen vietimme ”venetsialaisia” espanjalaistyylisesti isommalla porukalla Inez-tapasravintolassa. Onneksi olimme autolla ja aikaisin kotona, joten tänään pääsee lenkille. Mä oon jäänyt taas niin koukkuun juoksemiseen ja sen tuomaan endorfiiniin. Ja oikeastaan ihan hyvä, jos ruokavalio on tälläinen kuin tänään 🙂
Sunnuntaiterkuin,
PS. kiitos kommenteistanne ed.postaukseen, palailen niihin illemmalla…
nyt pikkuisempi roikkuu niskassa kiinni, joten lähdemme 
puistoon harjoittelemaan polkupyöräilyä ilman apupyöriä. 
Tai tuo ajaminen jo onnistuu, mutta se liikkeellelähteminen
 ja jarruttaminen on vielä vähän kateissa 🙂

« Vanhemmat
Uudemmat »