maanantai 13. tammikuun 2014

II/2013

Maanantaita ihanat!

Tänään onkin nautittu auringosta, ainakin täällä Pirkanmaalla. Toivottavasti teilläkin siellä 🙂 Lumipeite maassa ja puissa sekä tuo aivan järkyttävän ihana ja tervetullut valoilmiö taivaalla. I like it! Kovin hitahasti ollaan päästy eteenpäin näissä mun viime vuoden kvartaalikatsauksissa, mutta nyt pukkais toisen kvartaalin katsausta:
Huhtikuussa palattiin Thaimaan reissusta ja opeteltiin taas arkea. Onneksi huhtikuu on meillä yleensä juhlakuukausi, niin arki alkoi varsin mukavasti; Lilian synttärit ovat 13.päivä ja Julian 27.päivä. Siihen väliin sitten vielä sukulaissynttärit niin liki joka viikonlopulle on juhlia 🙂 Viime vuonna Lilia halusi pitää kaverisynttärinsä Hesessä ja sehän sopi mulle enemmän kuin hyvin. Julia piti juhlat kotona ja perinteisen täytekakun sijaan tehtiin jätskipallokakku. Sisustuksellisesti ei mitään hirmuisia muutoksia muuta kuin tuo pitkään haaveilemani tapettiseinä tyttöjen kuvasta. Aluksi pelkäsin, että kyllästyn noinkin isoon kuvaan, mutta vielä tähän päivään mennessä en ole siihen kyllästynyt. Kun maa alkoi sulaa lumesta niin aloin haaveilemaan revityistä farkuista. Koska kauppojen valikoimista en sellaisia löytänyt, niin raastoin parmesan juustohöylällä vanhoihin farkkuihini reiät 🙂 Vappua vietimme ihanien ystävien luona ja munkkeja tuli syötyä enemmän kuin laki sallii!

Jos huhtikuu on juhlakuukausi niin sille hyvää jatkoa on toukokuu, jolloin mies täytti 40-vuotta ja jolloin vietettiin meillä lähisuvun kesken äitienpäiväjuhlia. Toukokuussa tein loppusilauksen uuden makkarin suunnittelun saralta ja remppakin valmistui parissa viikossa. Pitkään haaveilimme ruskean terassimme käsittelemisestä mustaksi ja niin vain tämäkin haave toteutui (kiitos veljelleni). Sain takapihalle myös äitienpäivälahjaksi auringonottotuolin, jossa vietettiinkin muutama jopa helteinen päivä ja ihana keväinen ilta viltin alla. Pikkuisella Lilialla oli päiväkodin kevätjuhla ja haikein mielin hyvästelimme ihanat päiväkotitädit.

Ei kahta ilman kolmatta; kesäkuussa juhlimme rakkaan iskän 65-vuotispäivää ja samana päivänä vanhempieni 40-vuotishääpäivää. Juhannusta vietimme vanhempiemme mökillä isolla porukalla. Juuri ennen juhannusta meitä lykästi ja tarjouksemme juuri siitä haaveidemme mökistä oli mennyt läpi. Näin jälkeenpäin kun ajattelee, niin onkohan kohtalolla jo tuolloin ollut sormensa pelissä? Muistanette varmaan, miten isäni liittyí tuohon meidän mökkiimme. Täällä tarina kokonaisuudessaan uusille lukijoille. Kesäkuussa pidin jo kaksi viikkoa kesälomastani ja ilmat suosivat tuolloin; lasten kanssa käytiin ihanassa Kiviniityn kotieläinpuistossa ihastelemassa karvakorvia.
Nyt takaisin töiden pariin hetkeksi,
ihanaa maanantaita toivotellen,


sunnuntai 12. tammikuun 2014

Hyvää huomenta! :)

ja suloista sunnuntai-aamua!
Tai puolipäivähän se taitaa jo pian olla…Varsin verkkaisesti on tämä sunnuntai tällä suunnalla lähtenyt käyntiin. Meillä noustiin vasta aamupalapöydästä ja lapset lähtivät yöllä sataneen lumen innoittamina pulkkamäkeen. Itse harkitsen pikkuhiljaa päivävaatteiden vaihtamista ja lumitöihin menoa. Tosin mies siellä jo huhkii siihen malliin, että ei mua taideta tarvita apuna 🙂
Olettekos muuten huomanneet, että terveellinen ruoka ei vain ole terveellistä vaan myös näyttää ihanan värikäältä (vrt. tuo Lilian aamupala: eilisiltä lättybileiltä jäänyt lätty kera vaniljavaahdon, manssuhillon, suklaa- ja kinuskikastikkeen)? Ugh. Muhun ei iske kyllä makea heti aamusta. Muistan yliopistoaikoina aamupalani koostuvan appelsiini Pims kekseistä ja kolmesta kupista kahvia. Niistä ajoista on kyllä hypätty harppaus kohti parempaa suuntaa 😀 Ilokseni huomasin, että viime talven herkkuni eli verigreipit ovat jälleen tulleet kaupan hyllyille. Niitä tulee syötyä pari kolme päivässä. Lusikalla ja ilman sokeria. Tänä aamuna paistoin lisäksi tomaattipinaattimunakkaan. Aamupala ei ole aamupala ilman maustamatonta jugurttia ja jäisiä marjoja. Tänä aamuna makeutin tuota komboa hieman hunajalla.
Eilinen mökkireissu peruuntui, sillä esikoinen valitti heti aamusta alkaen nuhaa ja pääkipua. Lähdettiin sitten puoleksi päiväksi Ideaparkiin ja saatiin ostettua kaikki, mitä hakemaan mentiin. Hautajaisvaatteet ja -kengät nimittäin. Illalla kutsuttiin veljen perhe sekä äiti meille lettubileisiin. Instasta löytyy kuva lätynheittäjästä 🙂 Illan kruunasi Putous. Ekalla kaudella ei ymmärretty vielä yhtään ihmisten Putous hypetystä, mutta nyt ollaan kyllä totaalisen koukuttuneita koko sarjaan ja ihan koko perheen voimin.
No mutta, nyt sinne ulos ja maitokauppaan lounastarvikkeita hakemaan. 
Tälläisenä päivänä maistuu lämmin keitto. 
Julian kanssa leivomme myös teeleipiä iltapäivän välipalahetkeen. 
Mutta siinä välissä täytyy päästä salille antamaan crosstrainerille (ja pienoiselle vatsapöhölle 😉 kyytiä. 
Suloiset sunnuntain jatkot teille ihanat,
nautitaanhan talvesta! 🙂
PS. viime vuoden kvartaalikatsaukset jatkuvat huomenna toisen kvartaalin postauksella!

perjantai 10. tammikuun 2014

Perjantai-ilta ♥

eli perinteistä Fredagsmys-postausta pukkaa 🙂

Hellurei!

Erittäin onnistunut viikko kruunaantui tänä perjantai-iltana suussa sulavaan salaattiin ja lasilliseen viiniä. Erittäin onnistunut viikko lähinnä sen takia, että ruokailut ja liikunnat ovat menneet aivan nappiin; onnistunut myös sen takia, että töissä on riittänyt kaiken tämän härdellin keskellä voimia ja motivaatiota tehdä jopa niitä kaikista epämiellyttävimpiäkin töitä. Sekä lisäksi on tullut roppakaupalla tehtyä ihan päivittäisiä töitä. Tänään siivosin veljen vaimon ja mun avokonttorihuoneen, sillä veljen vaimo palautuu maanantaina neljän kuukauden kotona olon jälkeen töihin. Tosin vain yhdeksäksi päiväksi ennen äitiyslomaa. Mutta eihän sitä toista tohdi ottaa vastaan rönsyilevien paperipinojen takaa kilometrin mittaisen things-to-do listan kera. Joten nyt on selvitetty paperipinot ja sitä myötä löydetty pari kadoksissa olluttakin paperia. Ja ihanat yhdeksän päivää onkin töissä tiedossa; sen lisäksi, että mun hyvä ystävä ja höpöttelykaveri on läsnä, pystyn itse keskittymään taas niihin ns. omiin töihin. Analyysiä, lukuja, arvioita, budjetointia ja ah kaikkea sitä ihanaa numeronäpläystä 🙂
Huomaa, että ajatukset harhailevat viikon päästä pidettäviin hautajaisiin tämän tästä. Paljon on asioita, joita pitää ottaa huomioon. Ja vaikka olen kuinka pyytänyt äitiä delegoimaan mulle tehtäviä niin hirmuisen määrän hän on itse tehnyt (itse olen ”rekrytoinut” meille valokuvaajan hautajaisiin…siinä mun panokseni so far). Jälleen tässäkin tilanteessa olen huomannut, että on se liikunta vaan ihan parasta terapiaa. Kunnon endorfiinitankkaus salilla tai lenkillä saa maailman näyttämään synkeämmälläkin hetkellä kirkkaalta. Eilen salilla nousi sellaiset painot, joita en uskonut ihan heti käsitteleväni. Luulin olevani tämän päivän sängyn oma lihaskivusta ja vielä eilen illalla olin sitä mieltä, että en saa tänään käsiäni suoraksi vaan kävelen bodariasennossa kädet koukussa 😀 Vaan toisin kävi ja tänään on ollut yllättävän vetreä olo. Näin vanhaksi ja raihnaiseksi 😉
Palatakseni tuohon salaattiin; perussalaatti, joka täällä onkin tainut vilahdella tämän tästä. Erilaisia salaattilaatuja, päärynää, homejuustoa, oliiveja ja uunissa rapeutettua ilmakuivattua kinkkua ja uunitimjamitomaatteja. Päälle loraus oliiviöljyä ja balsamicoa. Vierelle ihan kaupan valmiista valkosipulipatongista pari siivua. Eikä meillä yleensä sohvalla syödä, mutta tänään tein niin. Lapsilla oli kavereita ja sain ihan salaa rauhassa nauttia salaatista, lasillisesta viiniä sekä parista uudesta lehdestä. Sekä jälkkärikarkeista; ei ole salmiakkien ja suklaakarkkien voittanutta. Ja silleen, että laittaa esim. salmiakkipääkallon ja suklaakonvehdin samaan aikaan suuhun. Nams! Huomenna saa vielä herkutella, mutta ei enää karkeilla. Tänään tulee viikon karkkikiintiö täyteen. 
Pian lasten kanssa VOF:ia, sitten lasten mentyä nukkumaan uppoudun 
lukemaan hetkeksi ja odottelen miestä kotiin. 
Ja arvatkaas, minne me huomenna suunnataan? No möksälle! 
Kyllä, ajellaan katsomaan, onko järvi jo jäässä. Jos ei ole niin lasketaan vene ja soudetaan saareen 🙂

Ihanaa, rentouttavaa, toivottavasti talvista 
ja tunnelmallista 
viikonloppua toivottelee,
PS. illan teemabiisi on ollut ”What does the fox say?” Tytsyt tanssivat tuon tahtiin koko illan ja loivat oman koreografian. Mä pääsin esitykseen rahallista korvausta vastaan. Onneksi Monopolyn rahat kelpasivat kassaneidille 🙂

keskiviikko 08. tammikuun 2014

Hyvää, helppoa ja terveellistä – alta aikayksikön!

Moikkamoi,

mä olen aika kärsimätön tietyissä asioissa. Esimerkiksi ruoanlaitossa silloin, kun on se suurista suurin nälkä. Eilen illalla töiden jälkeen vatsa kurni, kun kotiin pääsin, sillä iltapäivän välipala oli jäänyt välistä.  Lapset söivät serkuillaan (kiitos vaan taas sinne 🙂 ja mies söi edellisen päivän leftoverseja. Jääkaappi huusi tyhjyyttään ja kuivamuonavarastokin kaipasi täydennystä. Kikherneitä, tomaattimurskapurkki ja linssejä. Kikherneet olisivat kaivanneet liotusta, joten jäljelle jäi tomaattimurskapurkki ja linssejä. Niistä syntyi 15 minuutissa ainakin omaan makuuni hyvinkin maistuva ja synkeän illan piristävä lohturuoka. Lisäksi kuivatettua chiliä tuomaan potkua ja puolikas kiekollinen vuohenjuustoa tuomaan pehmeyttä. Vuohenjuustossa suosin tuota President Petits Chevres Doux juustoa ruoanlaitossa. Se on tavallaan tuorejuustotyyppistä, joten sillä saa keittoihinkin kivasti täyteläisen tunnun. Jos on tarkka rasvojen määrästä ja kaloreista niin keitto toimii ilman tuota vuohenjuustoakin.

Eilen illalla pimeällä en saanut kauniita kuvia, mutta eipä niitä täällä töissäkään saanut, kun kamera (ja ne kauniit vihreät yrtit) jäi kotiin. Joten näillä kännykuvilla mennään 🙂

                             
Linssikeitto
1 purkki tomaattimurskaa 
2 dl huuhdeltuja punaisia linssejä
(mä käytin GoGreenin)
1 sipuli
8 dl vettä
mustapippuria
suolaa
chiliä (kuivattuna tai tuoreena) maun mukaan
yrttejä

*palastele sipuli sekä chili (jos käytät tuoretta)ja kuullota ne tilkassa öljyä
*lisää tomaattimurska
* huuhtele linssit kylmässä vedessä
*lisää linssit kattilaan
*lisää vesi
*keitä kunnes linssit ovat kypsiä (noin 15 minuuttia)
*mausta suolalla, pippurilla, yrteillä
*lisää päälle nokare tuorevuohenjuustoa
******************************************


Tuosta tuli sen verran iso annos, että eilen söin sitä nälkäkuoleman partaalla kaksi lautallista (seurauksena loppuillan ähky!) ja tänään vielä lounaalle ja iltaruoaksikin sitä jäi. 
Eli karkeasti tuosta tulee 4 iiisoa annosta tai 6 normaalia. Vaikka tykkään kevyistä kasvisruoista, salaateista yms, niin en koko päivää yleensä pärjää pelkällä ”pupunruoalla”. Täytyy sanoa, että tämä keitto on kaikessa täyttävyydessään kyllä ihan ässä!

Keittoahan voi varioida vaikka millä; porkkanoilla, parsakaalilla, kookosmaidolla, maustetulla tomaattimurskalla… You name it! Ruoanlaitossa on mun mielestä parasta just se kokeileminen ja omien makuyhdistelmien löytäminen!

Ei sitten muuta tähän hätään kuin että heikunkeikun ja
kivaa pikkulauantaita vaan teille ihanat 🙂

tiistai 07. tammikuun 2014

I am in charge of how I feel and today I am choosing happiness

Heikunkeikun,

ihana kamala arki on jälleen täällä! 🙂 Toisaalta niin suunnattoman turvallista ja tuttua. Työpäivät ja niitä rytmittävät viikonloput. Harrastuksineen kaikkineen. Rutiinit tuovat turvallisuutta ja toisaalta helpottavat ihan hirmuisesti selviämistä arjesta. Mulla tosin vaikuttaa arjesta selviytymiseen suunnattomasti myös se, että tuo pyhäkolminaisuus; lepo, ravinto ja liikunta, ovat balanssissa keskenään. Aluksi ajattelin kirjoittaa vain siitä, että kuinka tuo ravinto vaikuttaa koko elämiseen. Mutta kaiken tämän synkeän tammikuun keskellä vois katsoa asiaa vähän laajemmalta kantilta.
Multa kysytään myös täällä bloginkin puolella aika ajoin, että mistä ammennan positiivisuuteni tai mikä saa jaksamaan. Kyllähän se on niin, että suurin vaikutus on sillä, että positiivinen elämänasenne on syntymälahja. Vuosien varrella sitä on oppinut käyttämään hyväksi erilaisissa kriisitilanteissa. Sen tiedostaminen, että itse on vastuussa omasta onnellisuudesta, on jo puolivoittoa. Ei voi syyttää muita siitä, että elämä välillä potkii päähän. Me ihmiset osaamme olla ilkeitä, kateellisia ja puhua pahaa selän takana. Yleensä jätän tuollaiset ihmiset omaan arvoonsa ja koitan kuitenkin kohdella heitä kaikesta huolimatta ystävällisesti. On olemassa myös asioita, joihin ei voi vaikuttaa, jotka kuitenkin saavat positiivisimmankin ihmisen laivan keikkumaan. Mulla oli aikoja, että valvoin öitä työasioiden takia. Pitkän aikaa meni, ennen kuin tajusin, että esimerkiksi markkinatilanne on niiden asioiden piirissä, joihin en pysty vaikuttamaan. Kuten myös tuo ikuinen marinan aihe sää. Juu, nyt on synkkää ja lumetonta, mutta mitäs jos kuitenkin yritettäis olla onnellisia ja iloisia siitä, että jossain vaiheessa kuitenkin se kevät sieltä kolkuttelee? Tilanne on mikä on, joten koitetaan tehdä siitä kuitenkin olosuhteiden puitteissa paras mahdollinen. 
Viime aikoina olen huomannut, että sen hyvinvoinnin ja onnellisuuden taustalla on ravinnolla ihan älyttömän suuri vaikutus. Omalla kohdallani suurempi kuin levolla ja liikunnalla. Kolme-neljä vuotta takaperin tein ruokarempan ja juu, kyllä siitä aina toisinaan lipsutaan, mutta sitten taas päästään nopeasti oikeille raiteillekin. 38-ikävuoteen mennessä olen todennut, millainen ravinto sopii mulle parhaiten. Ja se on kasvispainotteinen. Tykkään kyllä liharuoistakin, mutta punainen liha tekee raskaan olon. Kalaa ja kanaa tulee syötyä 3-4 päivänä viikossa. Pari päivää on ihan pelkästään kasvispainotteisia ja ehkä yhtenä päivänä syön punaista lihaa. Tämä toimii mulla, ei välttämättä muilla. Ihan superfood-hifistelijäksi musta ei olisi, mutta viime kesästä mukana matkannut MSM-jauhe sai mielipiteeni näitä ”jauhemaisia” superfoodeja kohtaan muuttumaan (tosin edelleen olen sitä mieltä, että kotipakkasesta löytyvät mustikat ja vadelmat ovat superfoodeja parhaimmillaan!). Olkapääkipu, joka vaivasi juoksulenkkien jälkeen hävisi tuon MSM:n jälkeen ja muutenkin olo on energisempi. Tällä hetkellä syön MSM:ää 1 rkl päivässä. Vuodenvaihteesta mukana on kulkenut myös maca-jauhe. Ajattelin sen tuovan helpotusta tähän himpun verran surullisempaan aikaan. Ja liekö kiitos sen vai taas tämän positiivisen luonteen, niin kohti valoa mennään 🙂 Goji-marjat ovat kuuluneet aamupalaani ja smoothieni pian vuoden päivät. Joku voi väittää, että maistuvat pahoilta, mutta mun suuhun maistuvat kyllä äärimmäisen hyviltä.
Välillä on niitä päiviä, kun tekee mieli syödä kevyemmin. Näinä päivinä korvaan joko lounaan tai päivällisen smoothiella. Tai tarvittaessa molemmat. Joskus myös aamupalan. Suurta osaa ruokavaliossani näyttelee parsakaali (ylläri ;), kukkakaali, tammenlehväsalaatti, lehtikaali, pinaatti, avokado, kananmunat, cashew-pähkinä (ainoa pähkinä, jolle en ole allerginen), ruisleipä ja maustamaton jugurtti. Urtekramin spelttimuroja unohtamatta. Niihin tulee himo ja niitä voisin napsia päivän mittaan pelkältäänkin. Miten joku, joka aluksi maistui niin pahville, voikin aiheuttaa tälläisen addiktion? Rahkan mausta en välitä, mutta smoothieen lisään mielelläni Ehrmannin rahkajugurttia, joka on miedomman makuista. Makeanhimon viikolla tyydyttää jäiset ananaksen ja banaanin palaset. 
En noudata terveellistä ruokavaliota sen takia, että haluaisin laihtua vaan siksi, että siitä tulee oikeasti hyvä olo. Puntarilla olen käynyt viimeksi vuosi takaperin. Paino hilaa kolmen kilon sisällä (58 kg -61 kg). Housun vyötäröstä tietää, koska ollaan menemässä yli. Ja sitten kun ollaan tuolla kolmen kilon vaihtelun toisessa päässä niin senkin tuntee. Onnellisuuteen kyllä kuuluu ravinnon lisäksi tuo liikunta ja lepokin. Mutta liikunnan merkitys vaihtelee; silloin kun muistan (raaskin tai jaksan) levätä niin kaikki on hyvin. Mutta silloin kuin liikunta lähtee lapasesta (niin kuin toissa syksynä), niin kroppa väsyy ja sitä myötä mieli väsyy. Kohtuus kaikessa! Tämän takia olen huomannut, että mulle sopii parhaiten pari juoksulenkkiä viikkoon ja pari kertaa salia. Jos oikein liikututtaa niin ehkä vielä yksi juoksulenkki sallitaan.
Kuten olen aiemminkin todennut, niin hyvinvointi (jos on perusterve) ei ole rakettitiedettä. Kuluta enemmän kuin syöt (jos haluat laihtua). Jos käyt tunnin spinningissä niin vuorokauteen jää vielä 23 tuntia romuttaa se spinningin tuoma hyväolo esimerkiksi roskaruoalla. Omalla kohdallani liikunta ja ravinto kulkevat käsi kädessä. Kun syö terveelliseti tekee mieli liikkuakin usein. Kun liikkuu tuon 4-5 kertaa viikossa niin tekee mieli syödäkin terveellisesti. Ja so what, vaikka sitten välillä repsahtaa pizzaan tai Big Macciin. Siitä on päästävä yli ja taas jatketaan siitä mihin jäätiin. Jos tänään tuo onnea syödä vihersmoothie, niin tee smoothie. Jos onnenavain on rullakebab, niin ei muuta kuin lähimmälle kioskille. Simple as that! Taustalla kuitenkin on se halu elää terveellisesti. Ainakin mulla. Aamen 😀
Hei, iltasella jatkan kommentteihin vastaamistalkoita!
Ja pikapuoliin sitten sitä toista kvartaalikatsausta viime vuodelta. Stay tuned…
Positiivisin terkkusin,