keskiviikko 23. joulukuun 2020

Tunnelmallista joulua!

HEI IHANAA AATONAATTOA!

Musta tuntuu, että sain ennenaikaisen joululahjan eilen illalla. Sillä sekunnilla, kun kympin uutisten säätiedotuksessa sanottiin, että liki koko Suomi saa valkoisen joulun Meinasi ihan itku päästä, niin ihanaa! Sillä faktahan on se, että kyllä lumi tuo suuren osan joulutunnelmaa. Ainakin itselleni.

Täällä Pyhällä on herätty aatonaattoon reilun 10 tunnin yöunien jälkeen hissukseen. Poikkeuksellisen lämpimään ilmaan. Aamulenkillä koiran kanssa ollessani totesin, että pakkasta ei taida olla juurikaan. Sielu kaipaa paukkupakkasia ja onneksi sellaisia on luvattu parin päivän päähän. Tänä iltana vissiin jo pikkuisen pakastuu. Tekee hyvää hiihtoladullekin, lentokelejä tiedossa 🙂

Tässä kolmannen kahvikupposen lomassa olen muistellut, että missä asteessa se kinkku taas paistettiinkaan. Meidän kinkku saa olla kuiva ja rapsakka. Nämä ovat niitä makuasioita, joista ei sovi kiistellä. Kinkku pääsee ekana uuniin ja sen jälkeen lanttu- ja perunalaatikot. Sitten juuri ennen iltaruokaa kiehautan lipeäkalasopan. Tämä aatonaatto on tavallaan joulunodotuksen ohella mulle se juttu tässä ajanjaksossa, jota jouluksi kutsutaan. Koska tänään saa viettää aikaa keittiössä, ah!

Mutta sitä ennen vielä muutamat joulutervehdykset menemään sähköpostitse, tietokone kiinni ja hommiin. Celine Dionin joululaulut taustalle ja ehkä vielä yksi kuppi kahvia ja poroleipä hiukopalaksi. Nyt ei ole pariin viikkoon kiire minnekään. Ei aikatauluja eikä sovittuja menoja. Tiedossa ulkoilua, syömistä, päikkäreitä, syömistä, lautapelejä, hiihtoa, syömistä, kirjojen lukemista ja hei mainitsinko jo syömistä? ;D

TUNNELMALLISTA JOULUA TOIVOTELLEN,

 

 


maanantai 21. joulukuun 2020

Kohti tunturijoulua ♥

MAANANTAI-ILTAA IHANAT!
Huhheijakkaa, se olis joululoma nyt 🙂 Auto on pakattu ääriään myöden. Koira pitää vielä pestä joulukuntoon, mutta ensin pitää päästä juoksulenkille nollaamaan syksyn työrupeama. Ruokakassitilaus kahden viikon ajalle on tehty noudettavaksi ilman ihmiskontakteja Rovaniemeltä. Kyllä, tunturijoulu toteutuu oman perheen kesken omassa mökissä, vastuullisesti ja turvallisesti
Tai no, ei omassa mökissä, vaan veljen perheen mökin päädyssä. Mutta siellä, joka on tuttu ja turvallinen paikka. Jossa on paljon tehty joulumuistoja vuosien varrella.
Oma mökin päätymme oli vuokrattu jouluksi ennen kuin ehdimme tehdä siihen oman varauksen (asia on nyt hoidettu tulevia jouluja varten). Veljen perheen saapuessa Pyhälle pääsemme onneksi sitten tuonne omaan päätyymme. Emme viimeksi rymsteerausreissulla ehtineet juuri uusitusta mökistä nauttia, kun lähdimme heti rymstreerausta seuraavana aamuna aikaisin kohti kotia. Tälle joululomalle on tiedossa sohvalötköttelyä ja ulkoilua. Tutustumista tuohon meidän uusittuun mökkiin sekä pienoista pintaremppaa ja keittiörempan valmisteluita.
Lapissa pystymme pitämään turvavälit ja uskon, että ei ruuhkaa hiihtoladuilla synny. Tykkään noudattaa ohjeistuksia, joten pieni paino lähti sydämeltä, kun luin viime viikolla THL:n ohjeistuksen siitä, että pienessä porukassa vietetty mökkijoulu on ok. Veikkaan, että muutenkaan joulun aikaan Lappiin ei ryntää he, ketkä viettäisivät aikaa paikoissa (esim. after ski), joissa taudin tarttuminen olisi helpompaa. Uskon, että joulua pohjoiseen lähtevät viettämään he, ketkä haluavat rauhoittua juurikin pienellä porukalla. He, jotka kuitenkin haluavat tukea lappilaisia yrittäjiä. Muutamana iltana on tarkoituksena tilata mökkiin ruoat paikallisilta ravintolayrittäjiltä. Jotenkin sitä haluaa auttaa omalta osaltaan matkailualan yrittäjien ahdinkoa.
11 vuoteen en ole blogista pitänyt lomaa enkä nytkään varsinaisesti ole sellaista suunnitellut. Mutta uskoisin, että seuraavat pari viikkoa blogi päivittyy harvakseltaan. Tilanteen mukaan mennään 🙂 Jos blogissa on hiljaisempaa, niin At Maria’s -meiningit jatkuvat IG:n puolella (atmarias) ja ruoka-aiheiset jutut taas IG:ssä Bistron puolella (marianbistro).
Voi olla, että palaan vielä tunturin juurelta hyvän jouluntoivotusten kanssa blogiinkin, mutta jos en niin haluan toivottaa jo nyt
TUNNELMALLISTA & RAUHALLISTA JOULUA – KIITOS, KUN OLETTE ♥  

lauantai 19. joulukuun 2020

Jouluista kotia

TUNNELMALLISTA LAUANTAIHUOMENTA

Kuvatulvassa meidän joulukotia tänä vuonna. Perusmeiningillä mennään. Aidolla kuusella, jossa killuu ne tutut vanhat koristeet. Ripauksella punaista tasojen päällä. Hymyileviä tonttu toljantereita sekä tuo yksi isotissinen muori. Äiskän peruja.

Aina välillä haaveilen kaikkien joulukoristeiden uusimista kertaheitolla. Sellaisiin modernimpiin. Kunnes tajuan, että se on nuo vanhat nisset ja nasset, joissa piilee se joulun tuntu. Osa meilläkin esillä olevista tontuista muistuttaa lapsia taaperojouluista. Osa muistuttaa jouluista täällä mun lapsuudenkodissa. Niistä, kun vietettiin isolla porukalla joulua.

Vaikka joulut ei aina ole itselleni ollut niitä helpoimpia, niin lasten takia sitä on tullut laitettua joulua kotiin. Ja kyllä mun täytyy sanoa, että jopa näin nelivitosena löydän itsestäni jouluisin sen sisäisen lapsen. Kyllä se temmeltää vuoden aikana muutenkin, mutta varsinkin jouluisin se herää eloon ja löytää iloa ihan niistä pienistäkin jutuista. Tutuista ja turvallisista. Se iloitsee paketeista kuusen alla, mutta on sen verran fiksuuntunut, ettei enää tee niihin reikiä. Ja vaikka tekisikin niin ei ainakaan paikkaa niitä maalarinteipillä…

…niin kuin silloin yhtenä vuonna, kun äiskä ja iskä lähti haudoille käymään jouluaattona ja veljen kanssa luvattiin istua sohvalla sen aikaa tuijottamassa jouluohjelmia. Oli siinä selittelemistä, kun jok’ikisessä paketissa oli maalarinteippikoristus 😀

Hei, nyt toivottelen teille mitä ihaninta viikonloppua. Tiedän, että kiiruilta ei voi välttämättä välttyä, mutta muistakaahan jossain välissä rentoillakin, jookos? Ja jos oikein alkaa syke nousemaan ja ressiä pukkaan, niin muutama hengitys syvään esimerkiksi punaisissa liikennevaloissa tekee jo ihmeitä! Vaikka aina sanotaan, että muodosta arjestasi sellainen, että ei ole tarvetta lomaan, niin kyllä mun täytyy sanoa, että mä olen pikkuisen loman tarpeessa. Vielä maanantaina töitä ja sitten laskeudutaan siihen ihanan pehmeään tunnelmaan, jota jouluksi kutsutaan

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,


torstai 17. joulukuun 2020

Uuniriisipuuro & luumukeitto

HEI HUOMENTA IHANAT!

Tasan viikko jouluaattoaamuun, ah ❤️ Tasan viikko aikaa fiilistellä. Viikko tulee olemaan vähän täyteläinen, mutta aina kun on pikkuisenkin luppoaikaa ajattelin kuluttaa sen joulujuttuja tehden. Nauttia täysin siemauksin tästä tunnelmasta. Ollakin, että tänä vuonna mielessä hieman kaihertaa he, ketkä eivät pääse viettämään joulua perheidensä pariin. Jotka viettävät joulun sairaalassa, joko töissä tai sitten potilaana. Sovitaan, että tämä joulu on ensimmäinen ja viimeinen tällainen poikkeusjoulu ja ensi jouluna palataan tuttuun ja turvalliseen, eiks vaan?

En muista toista joulun aikaa, että olisin syönyt niin paljon riisipuuroa kuin tänä vuonna. Riisipuuro on eittämättä yks mun suosikkipuuroistani. Kerran vuoteen sitä tulee tehtyä myös uunissa. Ja täytyy myöntää, että vähän vaihtelevalla menestyksellä. En tiedä johtuuko se käyttämästäni maidosta vai onko mittasuhteet tai paistoaika vinksallaan, mutta joskus se jää raa’aksi ja joskus taas menee klöntille. Tällä kertaa onnistui sen verran hyvin, että pakko tallettaa resepti tänne blogiin ensi vuotta varten 🙂

Uuniriisipuuro

2,5 dl puuroriisiä
1,5 l täysmaitoa
1,5 tl suolaa

-sekoita voidellussa uunivuoassa aineet sekaisin
-paista uunin alatasolla 175 asteessa 1 tunti 30 minuuttia
Huom! Sekoita puuroa ekan puolen tunnin aikana noin 10 minuutin välein, ettei se paakkuunnu
-anna tekeytyä 10 minuuttia uunista pois ottamisen jälkeen
-tarjoile luumukeiton kanssa

Luumukeitto

500 g kuivattuja luumuja
2 litraa vettä
1 dl sokeria
2 kanelitankoa

suurustamiseen
0,5 dl vettä
5 rkl perunajauhoja

-lisää luumut, vesi, sokeri ja kanelitangot kattilaan
-anna porista miedolla lämmöllä noin puolisen tuntia, kunnes luumut ovat pehminneet
-sekoita vesi ja perunajauho ja kaada norona keiton joukkoon

Pohdin tuossa, että pitäisköhän jouluaattoaamu aloittaa perinteisen riisipuuron sijaan uuniriisipuurolla. Vähän kauemmin sen tekeminen ottaa, mutta jotenkin on ehkä helpompi tapa valmistaa puuro. Tosin olen alkanut käyttämään hellalla valmistettavien maitopohjaisten puurojen kanssa sitä sellaista maitoa, joka ei pala pohjaan. Helpottaa hommaa huomattavasti. Mä olen mestari polttamaan maitoruoat muuten pohjaan (puhumattakaan riisistä). Ei se kuulkaa täälläkään mene aina niinko Strömsössä 😉

MUKAVAA TORSTAITA,


tiistai 15. joulukuun 2020

Joulumenu v. 2020

MOIMOI!

Hei täällä Nokialla sataa lunta kuin joululeffassa konsanaan. Nautitaan tästä 🙂 Joulussa tunnelman ja rauhoittumisen ohella parasta on ehdottomasti ruoka ja ne pitkän kaavan mukaan istutut ruokahetket. Kun ruokaa on niin paljon, että ihan pieni määrä per laatu riittää. Meillä syödään yleensä eka jouluruoka jo 23. päivä illalla. Vastapaistettua kinkkua ja pikkuinen maistiainen laatikoita.

Jouluaattoiltana syödään sitten täysi kattaus. Meillä, kuten varmasti monella, löytyy ne tutut ja turvalliset herkut joulupöydästä. On vuosia, että päätän seuraavana vuonna ettei meillä enää laatikkoja paisteta, mutta joka joulun alla mut valtaa ihan järjetön peruna- ja lanttulaatikkohimo. Eikä joulu tule ilman sitä laatikoiden tuoksua, joka uunista 23. päivä kantautuu.

Meidän joulumenu vuonna 2020 näyttää kokolailla yhdistelmältä aiempien vuosien jouluruokia. Tänä vuonna  otan muutaman vuoden tauon jälkeen waldorfin salaatin ja avokadosalaatin pöytään tuomaan hiukka raikkautta. Linkkaan reseptin niihin itse menussa. On vuosia, että mulla tökkää jouluruoka jo joulupäivänä, mutta viime vuonna muistan että syötiin kinkkukin viimeistä piirtoa myöten. Yleensä tuonkin on saanut kuutioida pakkaseen hernesoppaa varten. Ollakin, että meillä ostetaan yleensä vain kolme-neljä kiloinen kinkku, joka riittää meidän perheelle loistavasti.

Joulumenu v. 2020

Alkuruoka
Lipeäkalakeitto

Pääruoka
omena-currysillit
inkivääri-limesillit
mätiä, smetanaa, punasipulia & tilliä
jääkellarin lohi ja sinappimajoneesi
graavattu rosepippurisiika
keitettyjä puikulaperunoita
sinappihunnutettu kinkku
lanttulaatikko
perunalaatikko
rosolli
purkkiherneitä
waldorfin salaatti
avokadosalaatti
saaristolaisleipä

Menuhan ei ole kiveen hakattu, sillä jouluna pääpointtina on mennä rennosti. Mutta onneksi ruoanlaitto on mulle sellainen rentoilun kannalta otettava aktiviteetti. Löytyykö sieltä samoja ruokia joulupöydästä? Veikkaan, että ainakin noiden perinteisten osalta varsinkin löytyy 🙂

Oi, tule jo joulu kultainen…tai älä sittenkään vielä. Tää odotus on niin parasta

TIISTAITERKUIN,