perjantai 28. marraskuun 2014

Joulumme 2010-2013

MOIKKAMOI!

Tuossa tänään maitokaupassa asioidessani huomasin, että jotensakin sitä ei osaa vielä virittäytyä tähän joulunalusaikaan. Hyllyt pursusivat joulukoristeita ja joululaulut soi. Mutta silti…liekö tuo lumettomuus vai mikä, mutta ei ihan tunnu siltä kuin pitäisi. Joten ei muuta kuin joululaulut soimaan ja selaamaan kuvagalleriaa menneiden vuosien jouluista ja joulunalusajoista. Viimeiset neljä vuotta olemme kokolailla viettäneet joulun Pyhällä; jos emme nyt ihan jouluaattoa niin viimeistään joulupäivänä sinne suunnanneet. Näemmä yhtenä vuonna meillä joulukuusen virkaa toimitti pieni kuusi. Muuten on kyllä kuusi ollut koristeltuna. Kyllähän se jouluun kuuluu. Oletteko te aidon kuusen ystäviä vai meneekö tekokuusi? Mä olen sen verran tapojeni orja, että en ainakaan ihan lähitulevaisuudessa tekokuusesta edes haaveile. Kuusen tuoksu on osa joulua; osa, josta en suostu neuvottelemaan 🙂 Ollakin, että muistan yhden joulukuusen aiheuttaneen mulle allergiaa. Lie mitä säilöntäaineita siinä ollut. Nyt kun kaivelin nuo kuvat menneistä jouluista, niin en voi todeta kuin, että jo on aikakin uusia vähän joulukoristeita. Samoilla on menty viimeiset kymmenen vuotta 😀 Mutta ehkä ne on osaltaan ne tutut ja turvalliset joulukoristeet, jotka luovat joulun.

JOULU 2013

Koti oli varsin jouluinen, mutta sydän ei ollut mukana. Näitä kuvia katsoessani aloin jälleen haaveilemaan peilistä tuohon mustalle sivutasolle. Se moninkertaistaa jouluvalot kauniisti. Lisäksi sain just idean olkkarin järjestyksen muuttamisesta; harmi, ettei hipsteripotilas voi kantaa mitään painavaa. Joulupäivän aamuna lähdimme ajamaan kohti pohjoista ja kotiin palattuamme tuo kaunis kuusemme oli kaatunut ja suuri osa joulupalloista oli mennyt rikki (tämän takia sain kyllä hyvän tekosyyn lähteä joulukuusen pallo-ostoksille tänä vuonna ;).

2013kollaasi

JOULU 2012

Valkoista, valkoista, valkoista. Valoisaa. Tosin itse jouluaaton vietimme omalla porukalla pohjoisessa eikä mulla näemmä ole kuvia miltä joulukoristeltu koti näyttää pimeällä. Mun mielestä joulussa on parasta tuo jouluaamun ja -illan hämy. Se, kun saa ihan yksikseen istua sohvalla ja ihailla kuusta muun perheen nukkuessa. Juoda lämmintä glögiä ja lukea kirjaa. Kuusena toimi tuollainen minikuusi, jonka kävin ihan omin pikkukätösin kaatamassa työpaikan takapihalta. Ei kun anteeksi, työkaveri sen loppujen lopuksi tulikin mulle kaatamaan, sillä mä sain kirveen jumiin tuohon varteen 😀 Tuona jouluna innostuin askartelemaan massasta joulukoristeita

2012kollaasi

Tuo joulu 2012 Pyhän mökillä näyttikin astetta tunnelmallisemmalta. Voih, ensi vuonna on pakko taas päästä pohjoiseen jouluksi! Sininen hetki, Celinen Dionin Ave Maria, jouluruoka ja ulkona paukkupakkanen. Siinä on unelmieni joulu. Muistan, kun metsästimme tuolla pohjoisessa joulukuusta. Parhaimmat oli jo viety ja myynnissä oli enää pari ”kälyistä”. Mutta hei, tuonne kelomökkiin tuollainen vähän pienempi luonnonkuusi sopi enemmän kuin hyvin.

2012720126

JOULU 2011

Heh, ainakaan kameran säädöt eivät olleet oikein kunnossa 😉 Mutta jouluista kyllä oli. Punaista aika paljon, näemmä. Ja hei huomaattekos, että tuo eteisen ja ruokatilan välinen seinä oli musta! Aikas paljon kontrastia tuova, etten sanoisi. Olen muuten viime aikoina taas haaveillut mustasta seinästä. Keittiöön. Miehelle tuossa aamulla sanoin, että ensi viikolla me teemme (minä ja mies katselee) pienimuotoisen keittiörempan. Äiti lupautui jo kanssani Ikeaan ostamaan pari avohyllyä. Suunnitelma bistro-keittiöstä elää siis edelleen!

2011kollaasi

JOULU 2010

Tykkäsin, että kuusi oli malliltaan kaunein, joka meillä on ollut. Korkea ja kapea. Kuvissa ei näy, mutta tuossa oli pikkuruisia käpyjä, jotka pitivät sellaista poksahtelevaa ääntä auetessaan 🙂 Sitä kiinnittää näissä vanhoissa kuvissa aina huomiota kalusteisiin; tuo kaappi, joka meillä oli nykyisen työpisteeni tilalle oli muuten aika ihana. Harmi, että se oli ihan kakkoslaatua ja jouti pian joulun jälkeen kaatopaikalle. Myös arkkupöytä oli vielä tänä jouluna puun värinen.

2010kollaasi

 

Aikas same old -meiningillä ollaan menty kyllä joka joulu. Tänä vuonna mennäänkin eri väriskaalalla. Täytyy muuten sanoa, että tässä postausta kirjoittaessani kynttilänvalossa, hyasinttien tuoksuessa vieressä ja joululaulujen soidessa, se joku joulufiiliksen poikanen on nostanut päätään. Ihanaa! Uskon, että se vielä siitä vahvistuu, mitä lähemmäs joulua lasketellaan. Jostain pitäisi kyllä löytää nuo adventtikynttilöiden numerot, jotka viime vuonna ostin. Olen siivonnut ne niin hyvään paikkaan, että ovat ihan kadoksissa 🙂

Nyt leipomispuuhiin, housun vyötärö on vähän sitä mieltä, että nuo voitaikinaiset joululeivonnaiset piisaavat 😀 Elämäni eka raakakakku odottaa! Katsotaan, jos kakku onnistuu, niin voin vilauttaa sitä täälläkin. Viikonloppu kuluu leppoisissa merkeissä; tänään tyttöjen serkut tulee yökylään ja vuorossa on leffailta. Ajattelin tehdä tytöille siskonpedin takkahuoneen lattialle, saavat katsoa siellä leffaa ja nukkua. Me miehen kanssa linnottaudumme sitten makkarin telkkarin ääreen.

PERJANTAITUNNELMAA TOIVOTELLEN,

alle

PS. Suurpaljon kiitoksia ihanat ilmottautumisestanne tuonne blogin lukijailtaan. Ihan mielettömän kiva nähdä, että se kiinnostaa niin monia ♥ Vielä ehtii ilmottautua mukaan: maria.nurmi@coloria.fi

PPS. etsimme tosiaan tänään tuon ihanan ystäväni Valleryn kanssa aineita heidän huomiseen kiitospäivän ateriaansa ja eteen tuli pari kinkkistä kysymystä: saako meiltä Suomesta purkitettua kurpitsaa soseena? Ja mitä on evaporated milk ja saako sitä? Siellä me pari tuntia pähkäiltiin hyllyjen välissä ja etsittiin korvaavia aineita 🙂


torstai 20. marraskuun 2014

Tervetuloa kotiin!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

ILTAA TALOON IHANAISET!

Mulla on jo pitkän aikaa ollut vimma muuttaa tuota meidän eteistä jotenkin. Tuota ”tervetuloa kotiin” -osastoa tästä kodistamme. Siinähän on tällä hetkellä tuo Ikean Hemnes-lipasto ja lattialla Gåser-matto. (täältä näkyy ehkä selvemmin). Haaveilen heivaavani tuon lipaston jonnekin, mutta minne sitä sitten laittaa lasten pipot, lapaset, ulkkarit sun muut? Mä katsokaas haaveilen tuovani tuohon sen ison mustan Ikean peilin meidän makkarista lattialle lappeelleen ja jonkun ihanan tuolin. Ja siihen komboon ei sovi mikään lipasto tms. Pikkuinen sivupöytä tuon tuolin viereen peilin eteen, jotta saan tuon valaisimen siihen. Mutta minne sitten kaikki pipot, ulkohuosut ja tumput? Missä teillä säilytetään tuollaisia? Meillähän on tuossa tuo peilikaappi, jossa vain vaatetanko ja yksi kenkähylly. Sinne voisi kyllä kehitellä jonkun elfa-systeeminkin. Vaikka kovasti meidän kodista tykkäänkin, niin tuossa tuulikaappi/eteinen akselilla olisi kyllä lisätilalle suuri tarve.

Tervetuloa kotiin myös huonekuuselle! Long time no see 🙂 Te pidemmän aikaa mukana olleet seuraajat muistatte varmaan tuon huonekuuseni parin vuoden takaa. Silloin se oli söpö ja pikkuinen. Ihan mini. Se on ollut nyt pari vuotta tammi-marraskuun tuossa tien toisella puolella äidilläni hoidossa ja täytyy kysyä, mitä äiskä sille syöttää. Se on kuulkaas kasvanut ihan silmissä. Vuosikasvut huomaa sellaisina kirkkaan vihreinä uusina kasvustoina. Veikkaanpa, että äiti ehkä muistaa kastellakin sitä. Heh. Kastelemisesta puheen ollen, oliivipuu on vieläkin hengissä. Kiitos teidän, jotka neuvoitte pitämään oliivipuun koko ajan kosteana.

Ai niin, olikos meillä joku arvonta suorittamatta? 😉 No hei, superpaljon kiitos osallistumisesta tuohon Eveliinan Talon arvontaan. Random number generaattori arpoi voittajaksi Kristiinahoon kommentilla:

”Ihania kuvia ja vielä ihanampia tuotteita! Itsekin aloitin joulun fiilistelyn tällä viikolla, kun kotimaan joulutervehdysten postituskuori tipahti postiluukusta. 🙂 Olen mukana arvonnassa!”

Onnea Kristiinahoo, laitan sinulle sähköpostia! 🙂 Totta tosiaan, se punainen kirjekuori tipahti postilaatikosta. Joulukorttiprojekti tosin on jäissä. Nyt on kyllä jo neljä prototyyppiä korteille, mutta valinta on tekemättä.  Nyt saunaan ja sitten Unelmien Poikamiestytön äärelle. Niin utelias kun olen niin menin sitten taas jo katsomaan kumman valitsee. Eipä ole enää mitään jännitettävää 😉

TUNNELMALLISEN TORSTAITERKUIN,

alle

PS. mekkoviikko koki tänään kolauksen, kun hirmuisessa kiireessä aamulla suhaisin housut jalkaani.
PPS. töissä on ollut niin hirmuinen kiire, että enhän mä niitä lupaamiani asukuvia ole ehtinyt vielä ottaa. Ehkä huomenna. Jos muistaisin laittaa sen mekonkin taas päälle 🙂

 


lauantai 15. marraskuun 2014

Jouluisissa tunnelmissa & arvonta

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA* postaus on tehty yhteistyössä Eveliinan Talon kanssa

HEI HUOMENTA IHANAT!

Lauantaiaamu valkenee jouluisten juttujen äärellä. Mikäs sen mukavampaa. Toivottavasti teillä on lämmittävä kuppi kuumaa edessänne, sillä pian tarjoan teille jouluista silmänruokaa. Katselkaa ja nauttikaa ihan rauhassa. Lapsille voi laittaa pyörimään lastenohjelmat, eikös ne juuri tähän aikaan näin lauantaisin alakin 🙂 Ja sitten postauksen lopussa sitä lupaamaani arvontaa! Torstaina kävimme äidin ja veljen vaimon kanssa Eveliinan Talossa jouluisessa Sisustusillassa. Heti ulko-oven avattuamme joluiset kanelin ja glögin tuoksut tulvivat sieraimiimme. Silmät kiinnittyivät mitä kauniimpiin jouluisiin esineisiin; kuusenkoristeisiin, pallovaloihin, poronsarviin, astioihin, tekstiileihin ja kynttilöihin. Joulun punaista oli ripoteltu tyylikkäästi sinne tänne. Olin samantien joulufiiliksissä! 🙂 Ennen varsinaisen tilaisuuden alkua vietin ihanan kymmenen minuuttisen kuvaillen kauniita yksityiskohtia ja yleistunnelmia tästä hurmaavasta liikkeestä. Tässä teillekin joulutunnelmaa kerrakseen, nauttikaahan:

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen huomannut, että tässä ”vanhemmiten” mun joulukoristemakuni on yhtäkkiä muuttunut; mä ihastelin noita ihania vanhanaikaisia ihmisfiguureita ja kaikkea vanhanaikaista. Toki kaikki uudenmalliset ja tyyliset joulukoristeet ovat mieleeni, mutta joku noissa vanhanaikaisissa koristeissa viehättää. Sinne tänne jos osaisi kotona tyylikkäästi ripotella pikkuisia tyttöjä ja poikia. Ehkä sinne mun peurafarmin joukkoon 😉 Eilen ostin yhden uuden peuran ja vaikka kuinka olen sijoittanut sen toiselle puolelle olohuonetta, niin aina se on siirretty tuon toisen peuran viekkuun. Usean kerran päivässä koitan nuo peurat erottaa, mutta aina kun selkäni kääntyy, niin peurat ovat saman sypressin alla 😀 Niillä on kuulemma yksinäistä kun ovat erossa. Näin uskoo tuo kuopus ja pikkuhiljaa minäkin.

Kuvailtuani teimme muutamat ostokset, nautimme pikkuisen tarjoiluista ja juuri ennen kuin sisustuksesta kiinnostuneet asiakkaat valtasivat liikkeen lähdimme kohti kotia lumihiutaleiden hiljalleen tippuessa maahan. Hetken oikeasti oli se jouluinen tunne tuolla vasemmalla puolen rinnassa. Toivotaan, että se tulee vielä ennen joulua takaisin. Jotta teillekin saataisiin ripaus sinne jouluntunnelmaa, niin laitetaan pystyyn arvonta. Liikkeen ihana omistaja Ulla-Maija antoi minulle arvottavaksi kauniin alla olevan Rivièra Maisonin Pumpkin kynttilälyhdyn. Se on lasinen, mutta käsitelty köyhäinhopeoiduksi. Nahkakahva kruunaa kokonaisuuden.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tehän tiedätte arvonnan säännöt, mutta kerrataan ne vielä, jos siellä on ihanaisia jouluihmisiä, jotka osallistuvat arvontaani ensimmäistä kertaa.

– arvontaan voi osallistua kommentoimalla tähän postaukseen
– arvonta loppuu keskiviikkona 19.11.2014 klo 23.59

Sitten ensi viikon torstaina suoritan arvonnan ja postitan tuon kauniin lyhdyn onnelliselle voittajalle! Simple as that 🙂

Hei, olisi myös kiva, jos kävisitte tykkäämässä Eveliinan Talon facebook-sivuista täällä. Ai niin, sitten mietin tuossa, että olisiko teillä pirkanmaalaisilla kiinnostusta tulla blogini lukijailtaan? Toki kauempaakin saa tulla! Jos järjestäisimme sen tuolla Nokialla Eveliinan Talossa. Pientä syötävää, rupattelua ja jouluista tunnelmaa kauniiden esineiden keskellä. Ajattelin tässä kartoittaa kiinnostusta tällaiselle lukijaillalle näin aluksi. Jos saa kannatusta, niin alamme sellaista Ulla-Maijan kanssa todenteolla järjestää. Voitte hihkaista kiinnostuksenne tuolla kommentiboksin puolella 🙂

Kiitos Ulla-Maija vielä kerran ja teille ihanaisille lukijoille hurjan paljon onnea arvontaan ♥

Nyt kohti lauantaipäivää ja eilen kesken jäänyttä joulukoristeinventaariota. Tänään ajattelimme tytsyjen kanssa leipoa myös torttuja ihan pakkaseen asti. Itsehän mä nautin ne pakastekylmänä. Kahviin dipattuna 😉

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,

alle

PS. Ja huoh, tuo näyteikkunalla oleva By Pia’sin Malena karvaliivi oli hilkulla päästä ostoskoriini. Se on niin tajuttoman kaunis ♥


tiistai 11. marraskuun 2014

Kynttiläkaapin muutos ♥

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

…anteeksi kuvatulva 😉

HIPSHEI!

Vitsit, että mä olen innoissani tuosta maalausprojektini lopputulemasta. Jälleen kerran herää kysymys, että miksen tehnyt tätä aikaisemmin? Tuntuu, että samalla koko olohuone koki muutoksen. Tuo kaappihan on alunperin ollut punertavaa akaasiapuuta. Pari vuotta sitten maalasin sen ulkopinnoiltaan mustaksi, mutta se punainen puu sieltä sisältä loisti silmääni joka kerta ohi kulkiessani. Päätös sen maalaamisesta on kytenyt jo pinnan alla pitkään. Värivalinta taas ei ollut ihan varma. Musta vai valkoinen, se oli selvä, mutta…

Näistä Aasian huonekaluista kun ei ikinä tiedä; sisältävät usein aika paljon kaikenmaailman kyllästysaineita ja öljyjä. Pahimmassa tapauksessahan tuo mun käyttämäni vesiohenteinen tartuntapohjamaali olisi voinut puuhun imeytyessään laittaa nuo öljyt vaeltamaan pintaan. Siinä tapauksessa meillä olisi nyt ”ei niin nätti valkoinen” sisus kaapilla. Läikikkäänä. Mutta uskon, että kaapin ikäkin auttoi asiaa. Se on ollut meillä jo liki 10 vuotta, joten kaikki mömmöt ovat jo varmastikin haihtuneet tuolta. Puulaatu oli aika erikoista; kaapin sisäseinät olivat karheaa puuta, kun taas tausta seinä oli sellaista vähän ontonkuuloista vahamaista puuta. Ja nuo hyllylevyt taas ihan kolmatta laatua. Laitoin siis suosiolla tuohon kauttaaltaan tartuntapohjamaalin ennen pintamaalia.

Mulla valkoinen suti otti pari harha-askelta kaapin yläosassa mustalle pinnalle, enkä tajunnut pyyhkiä maalia märkänä pois siitä. Joten tupsuttelin siveltimellä tyytyväisen onnellisena mustaa noiden tahrojen päälle. Kunnes tajusin, että eihän musta kalustelakka valkoista maalia peitä (tähän tulis taas se vertaus suutarista ja kengistä). Tupsuttelin siis oikein ronskilla kädellä mustaa, kunnes hiffasin, että tulee kiiltokirjavuutta; olinkin näemmä käsitellyt kaapin aiemmin puolihimmeällä kalustemaalilla. Noh, elämisen jäljet kuuluvat huonekaluihin, eiks niin? 🙂

Kaappi toimii pääosin kynttilöiden ja kynttilälyhtyjen säilytyspaikkana. Näin pimeään aikaan tuolla kaapissa on aika tyhjää, sillä moni tuikkukippo ja kynttilä on esillä sisustuksen seassa. Toinen kynttiläkaappi meiltä löytyy keittiössä. Siellä onkin sitten ovien takana piilossa kaikki keskenään riitelevät värikynttilät ja kynttiläalustat! 😉 Tykkään, että tämä olkkarin kaappi saa olla rauhallisen värinen myös sisältönsä puolesta.

Mitäs mieltä olette, kannattiko?
Nyt sormet syyhyää tuon takkahuoneen vastaavan vitriinikaapin sisälmyksen suhteen. Saas nähdä, josko suti taas tänään vähän viuhuisi 🙂

ILOISIN TIISTAITERKUIN,

alle


sunnuntai 02. marraskuun 2014

Mausteinen ja lämmin tunnelma

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

ILTAA IHANAISET,

ja kiitos!!! Lämmin kiitos kommenteistanne eiliseen postaukseen ♥ Pyhäinpäivä sujui varsin rauhallisissa merkeissä. Levon kannalta pääosin; päikkäreitä, hyvää kirjaa ja illalla vielä kunnon juoksulenkki. Tänä aamuna suuntasimme mökille miehen kanssa kaksistaan laittamaan mökkiä talviteloille. Kolmen tunnin uurastus palkittiin ja nyt on mökki valmis ottamaan talven vastaan. Viime vuonna laitettiin mökkitalviteloille syyskuun vikana viikonloppuna. Ensi vuonna täytyy laittaa ehkä lokakuun puolessa välissä, tai riippuen yöpakkasista. Meillä oli saunamökin pumpusta yksi kansi korkannut jäätyneen veden takia. Koska te yleensä laitatte mökin talviunille? Taidan olla vähän (hiiri)friikki, mutta kaikki lakanat otin pois sängyistä ja tungin täkit ja tyynyt ilmatiiviisiin kannellisiin rasioihin. Kaikki viltit ja sohvatyynyt sulloin mustiin jätesäkkeihin. Niin, ja patjat kääntelimme vielä pystyasentoon. Toivotaan, ettei hiirulaiset tule mökkiin sisään tänäkään talvena. Viime vuonna riesaa niistä ei ollut. En tiedä auttaako, mutta meillä on möksällä sellainen sähköpistokkeessa oleva hiirikarkotin. Vinkkinä teille muillekin, ketkä hiirien kanssa mökillä taistelette. Siivosin myös kuivamuonakaapit ja jösses, sitä on taas hamstrattu pahan päivän varalle 🙂 Ekana kotiintullessamme piti siivota vastaavasti täällä kaikki kuivamuonakaapit, sillä eihän nuo mökiltä tuomani jauhot sun muut ryynit olisi edes mahtunut meille minnekään. Esikoinen vielä innostui ja siivosimme pari ylimääräistä keittiön kaappia. Helpottaa huomattavasti joulusiivoja.

Nyt meillä vietetään rauhallista sunnuntai-iltaa; poltetaan takkaa, juodaan kuumaa glögiä, syödään vähän herkkuja ja pötkötellään takkahuoneessa. Pian taidetaan ottaa vielä yksi kimble-turnaus ennen sunnuntai-saunaa. Takkahuoneen mustavalkoinen matto siirtyi esikoisen huoneeseen ja takkahuone sai himpun verran itämaista tunnelmaa punaisesta matosta. Tuossa onkin sitä paitsi kivempi makoilla, kuin siinä ohuella matolla, joka siellä oli. Tuollainen mausteinen väritys on tekee muuten tunnelmaa huoneeseen kuin huoneeseen. Mökiltä toin talveksi kotiin Annon punoskorin ja Eveliinan Talosta ostamani suloisen porotyynyn. Ne etsivät vielä paikkaansa, mutta toistaiseksi saavat olla takkahuoneessa.

Hei, nyt mua huudellaan Uno-turnaukseen, joten sinne siis. Palaan myöhemmin noihin lohduttaviin kommentteihinne. Kiitos vielä niistä! Pikkuhiljaa pitäisi valmistua tulevaan työviikkoonkin; pitkästä aikaa allekirjoittaneellakin on edessä kolme työtäyteistä päivää 🙂

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle