MOIKKAMOI IHANAT!
Huhheijakkaa! On kuulkaas ollut niin touhua tämä päivä, että en ehtinytkään aamulla blogiin, vaikka niin uumoilin. Tulen kanssanne keskustelemaan tuonne eilisten postauksien kommenttibokseihin ihan tuota pikaa. Sitä ennen pikkuisen pääsiäisjuttuja. Niinhän siinä kävi, että ne veteen laittamani pajut alkoivat kukkimaan ja tänä aamuna heräsin nenä niiskutellen ja silmät sirrillä. Minä, jolle ei ole ikinä tullut pajusta allergiaa. Muulla perheellä on aiemmin tullut lieviä oireita, mutta nyt ei tullut mitään. Pajuset joutivat ulos ja hetkeksi ne otimme sisään koristelua varten. Nyt on vitsat koristeltu, enää puuttuu pikkuisten trullien asujen etsiminen. Meilläpäin vaihtelee vuosittain todella paljon se, että kuinka paljon ovikello soi. Yhtenä vuonna suklaamunat loppuivat ihan kättelyssä ja viime vuonna hamstrasin niitä oikein olan takaa. Eikä juuri kukaan käynyt virpomassa. Tänä vuonna olin taas optimistinen ja ostin kasapäin suklaamunia. Ovikellon soittoa odotellessa 😀
Laitoin jo pikkuisen pääsiäistä esille. Otin viime vuonna askartelemani munat esille. Munat tein ihanaisen blogikollegan Emilian ohjeella. Tänä vuonna täytyy askarrella noita lisää. Pitkään metsästin tuollaisia neutraalin värisiä höyheniä ja sulkia, kunnes löysin. Harmillisesti tilasin niitä vain niin pienen pussin, että eivät riitä sen suurempiin projekteihin. Täytyy tilata pikaisesti lisää, jos vaikka ehtisivät vielä tulla ennen pääsiäistä!
Meillä on huomenna tuon pienen kummipojan 1 vuotissynttärijuhlat. Lupasin auttaa leivontaprojektissa ja huomenna leivotaankin suklaista ja marenkista. Tänään tein jo tuollaisen pääsiäismunilla koristellun rockyroadin. Yleensä laitan rocky roadiin jotain suolaistakin; esim suola-, pistaasi- cashewpähkinöitä, mutta nyt jätin ne pois. Voin sanoa, että palanen tuota eikä sitten tarvitsekaan syödä mitään makeaa pitkään aikaan 😉 Sekä täällä blogin puolella että meillä kotona on toivottu välillä muutakin kuin raakakakkuja. Saamanne pitää!
Jälleen tässä muutaman päivän aikana ollaan todettu varsin konkreettisesti, että terveys on kyllä kultaakin kalliimpi asia. Muutama päivä ollaan oltu ”löyhässä hirressä” ja odotettu eräiden kokeiden tuloksia. Tänään mies ne sai ja täytyy kyllä sanoa, että kivi tippui sydämeltä. Vaikka tämä blogi onkin pintaraapaisu meidän elämästä ja varsin positiivista arjen juhlaa, niin kyllä täällä välillä ruudun toisella puolella taistellaan sen positiivien elämänasenteen puolesta. Terveysasioiden edessä uskon positiivisimmankin ihmisen nöyrtyvän. Se kun ei ole aina meidän käsissämme. Mutta nyt on kaikki hyvin ♥ Juhlistettiin hyviä uutisia karitsan paahtopaistilla ja valkosipulirosmariiniperunoilla. Maanantaina reseptiä blogiin ruokahaastepostauksen muodossa 🙂
Nyt kommenttien kimppuun. Kiitos kaunis niistä ihanat!
LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,
PS. niin vain osui se eilinen diagnoosini oikeaan tuon kummipojan taudin suhteen; tänä aamuna oli hailakkaa näppyä ylävartalossa. Onneksi vauvarokko on nyt sairastettu!
