torstai 17. syyskuun 2015

Syksyn sävyjä

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

MOIKKAMOI,

huh härdelliä meinaa pukata tälleen just ennen minilomaa ja Tallinnan reissua. Olipas juuri meidän säkää, että huomiselle on jotain lakkojuttuja. Ei auta kuin kävellä hotellista Länsiterminaaliin. Ukkosmyrsky ja mahdolliset mielenosoitukset vain tuovat lisämausteen matkalle 😉 Yhtä kaikki – ihana lähteä reissuun! En muistakaan koska viimeksi olisin ollut kolme yötä pois kotoa. Miettikääs, pitää huoli vain omasta itsestään (ja toki matkakamuista). Syödä silloin kun on nälkä, nukkua oman aikataulunsa mukaan ja shoppailla, jos siltä tuntuu. Ah, autuus!

Syysvärejä, niitä on kuulkaas pienesti olohuoneen puolella ja sitten allekirjoittaneen hiuskuontalossa vähän enemmän 😀 Hiuspostausta on tulossa, sillä mulla on maan mahtavimmat kuvausassarit mukana reissussa…joten eiköhän me joku hiuspostaus saada tässä tehtyä. Instagramiin eilen laitoin pienen sneak peekin. Tuo kampaaja-Krista teki taas ihmeitä!

Muistatte varmaan, että yhteen aikaan meillä vaihtuivat sohvalla olevat tyynyt tämän tästä? Mitä sitä suotta hyviä uusimaan, tuumaan tätä nykyä. Pitkän aikaa on menty samoilla tyynyillä, kunnes tiistai-illan kaupunkikierroksella en voinut ohittaa noita kahta harmaata tyynyä. Olin jo Indiskan kassalla maksamassa kympin teeppariani, kun jouduin sanomaan kassahenkilölle, että odotas hetkinen. Otin tyynyt kotisovitukseen, mutta tiesin kyllä jo kaupassa, että näitä ei palauteta. Sopivat mielestäni hyvin olkkarin värimaailmaan. Tuo tämän syksyn ensimmäinen  calluna sopii tyynyjen kanssa yhteen loistavasti!

Nyt vielä pari tuntia töitä ja sitten junalla kohti Helsinkiä. Treffaankin toisen matkakamun jo junassa. Kivaa! Ja sitten Helsingissä suuntaamme hotelliin yöksi ja huomenna aamulaivalla yli. Tilasimme taksin huomen aamuksi, mutta taksikeskus soitti, että Helsingin keskusta on suljettu autoilta huomenna. Great, toivotaan, että se ukkosmyrsky ei ihan osu kohdilleen. Otan kameran ja kannettavan mukaan reissuun, joten voipi tosiaan olla, että tässä vielä kuullaan ennen ensi viikkoa. Ainakin hiuspäivitysten osalta. Muitakin tunnelmia on varmastikin luvassa. Pahoittelen jo etukäteen, jos kommentteihin laahaaminen kestää normaalia kauemmin, vastailen niihin viimeistään sitten kotoota käsin ensi viikolla 🙂

IHANAA VIIKONLOPUN ODOTUSTA,

alle

PS. Instagram varmastikin päivittyy tiuhaan, sieltä löydätte minut atmarias -nimellä. Kuten myös snapchatistakin, mutta sitä en osaa vielä käyttää. Ehkä matkakamut opastaa 😀


keskiviikko 09. syyskuun 2015

Pirskahtelevat rapujuhlat

Kommentit pois päältä artikkelissa Pirskahtelevat rapujuhlat

*yhteistyössä Indiedays ja J.P. Chenet

MOIMOI!

Niin se on vain tämänkin vuoden rapujuhlat nyt juhlittu! Ja mikäs tuossa juhliessa; saimme Indiedaysin ja J.P. Chenet’n yhteistyökampanjan myötä maisteltavaksi pirskahtelevia juhlajuomia. Juhlajuomina toimivat J.P. Chenet Sparkling Rosé Ice Edition sekä tyylikäs J.P. Chenet Ice Edition Demi Sec -kuohuviini. Heti rapujuhlien alkuun joimme alkumaljat, istuimme hieman ulkosalla ennen syömistä ja nautimme aurinkoisesta illasta. Viimeistelin hieman kattausta ja tarjoiluja, niin kuin tapanani on. Usein muu perhe istuu jo pöydässä, kun muistan viime tingassa hakea osan tarjottavista pöytään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA J.P. Chenet 2OLYMPUS DIGITAL CAMERAJ.P. Chenet 3 OLYMPUS DIGITAL CAMERA J.P. Chenet21-sidePirskahtelevien alkumaljojen jälkeen nälkä oli kasvanut siihen mittapuuhun saakka, että aloimme syömään. Yleensä meillä on rapujuhlissa ollut tarjolla alkukeitto; varsinkin jos on kova nälkä, niin keitto on hyvä vaihtoehto. Tällä kertaa kuitenkin päädyimme tekemään ruokaisan savulohisalaatin rapujen kanssa. Ravut olimme ostaneet kauppahallista ja keittäneet ne edellisiltana. Jokaista syöjää kohden kymmenen rapua riittää, mikäli ravut ovat pääruoka. Parin kymmenen ravun keittämiseen tarvitset kolme litraa vettä, desin merisuolaa sekä kolme sokeripalaa. Mitä enemmän tilliä, niin sen parempi.

Rapujen makuhan pitkälti riippuu juurikin tuosta keitinliemestä. Tällä kertaa liemi osui nappiin ja ravuista tuli herkullisia. Meidän perheessä myös lapset syövät rapuja, ainakin kokeilumielessä, jos ei pitkän kaavan mukaan 🙂 Lapset kyllä viihtyvät rapujuhlapöydässä hyvin, sillä ravun kuoret päätyvät heidän lautasilleen jatkojalostusta varten. Rapujen kanssa tarjolla oli paahdettua leipää, merisuolalla maustettua voita, tilliä ja sitruunaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Juhlajuomana nautimme pinkkiä pirskahtelevaa J.P. Chenet Sparkling Rosé Ice Edition -kuohuviiniä. Se sopii myös ruoan kanssa loistavasti! Aiemmin olemme nauttineet sitä vain seurustelujuomana tai mansikkapavlovan kera, mutta veikkaanpa että se näkyy jatkossakin meillä juhlajuomana ruokapöydässä. Kuohuviini tarjoillaan runsaiden jääpalojen kanssa ja hei, kuka on sanonut että kuohuviini kuuluu tarjota nimenomaan kuohuviinilaseista? Mitä isompi lasi, sitä enemmän sinne mahtuu jäitä. Enpäs olisi heti uskonut, että saamme näin syyskuulla lasia hikoilemaan 🙂 Maun lisäksi antaisin täydet pisteet molempien kuohuviinipullojen ulkonäöstä!  Pinkki pullo eli J.P. Chenet Sparkling Rosé Ice Edition on Alkon tilausvalikoiman viini, mutta monet Alkon myymälät pitävät näitä tilausviinejäkin hyllyssään. Lisätietoja saat Alkon verkkosivuilta.OLYMPUS DIGITAL CAMERA J.P. Chenet 1 OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vaikka rapujuhlapäivän aamu valkeni sateisena ja sumuisena, niin ilta oli kaunis. Aurinko paistoi ja lämmitti mökin kesähuoneen. Varvikko oli alkanut jo muuttua ruskan väreihin ja oranssit lehdet tippuivat puista. Täydellinen syysilta! Alunperin meillä oli tarkoitus alkaa syömään vasta, kun ulkona on hämärää. Mutta onneksi aloimme syömään ajoissa, sillä muuten emme olisi ehtineet auringonlaskua ihastelemaan kalliorannalle. Nämä ovat niitä muistoja, joita muistellaan talven pimeillä pakkasilla. Hetkiä, jotka ovat piirtyneet verkkokalvoille muistuttamaan kesästä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Käykäähän muuten kurkkaamassa J.P. Chenet’n verkkosivuilla vinkkejäni rapujuhlien koristeluihin ja kattaukseen!

KESKIVIIKKOTERKUIN,

alle

PS. Alkoholilakiin vedoten kommentointimahdollisuus on poistettu tästä postauksesta!


Maria Nurmi 09:01


TUNNISTEET: ,
Kommentit pois päältä artikkelissa Pirskahtelevat rapujuhlat

torstai 03. syyskuun 2015

Ihanan haikea syksy

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ILTAA IHANAT!

Hauska nähdä jälleen (päivän eka postaus tuossa alempana ;). Tunnustan, että vaikka sitä onkin kuinka positiivinen ihminen, niin joku tässä syksyssä on, mikä saa mielen hieman melankoliseksi. Herkäksi ja pohtivaksi. Vuosi toisensa jälkeen. Siinä missä vielä kesällä hymyilin pikkuisille pilttiposkille lastenrattaissa on vaihtunut pieneen haikeuteen siitä, että omat lapset on jo niin isoja. Juoksulenkillä kesällä nauttii täysin rinnoin luonnosta ja nyt alkoi suorastaan ketuttamaan se, kun oranssi lehti lensi päin pläsiä. Sumutinpullosade tuntui kerrankin pahalta kasvoilla. Kotiin, tyhjään sellaiseen, lenkiltä tullessani oli pakko sytytellä heti valot ja laittaa kynttilät palamaan.

Sitten avasin puhelimesta facebookin ja huomasin ihanan Rillan postauslinkityksen. Tippa tuli linssiin. Ensin ajattelin, että eihän näin nyt voi käydä. Mun ihan suosikkibloggaaja ei voi lopettaa blogiaan. Miten mä nyt pärjään, minne menen katsomaan kauniita kuvia, saamaan inspiraatiota niin pukeutumisen kuin ruoanlaitonkin suhteen. Saamaan kenties puutarhakärpäsen pureman. Näin itsekkäästi ajateltuna. Kunnes toinen tippa tuli linssiin siitä, kun aloin pohtimaan, kuinka rohkea ja epäitsekäs päätös tuo on. Ei varmastikaan päätös helpoimmasta päästä. Haleja sinne ihana, hymyillään kun tavataan ♥ 

Sitten mä aloin miettimään, että mitä ihmettä mä oikein synkistelen. Minä, joka oikeasti olen aina olen ollut se, joka nostaa alamaissa olevat ihmiset hölmöillä jutuillaan takaisin maan pinnalle. Mutta kai se on meillä suomalaisissa vähän sisäänrakennettu juttu tämä melankolisuus. Apua, onko tämä joku ominaisuus, joka tulee kun täyttää 40 v ja te ette kertoneet mulle? 😉 Tästä ei kuulkaas enää puutu kuin lasi punaviiniä ja maailmaa parannettaisiin oikein kunnolla. Sikarituoli ja se sikari. Heh, ei ehkä tuota viimeistä kuitenkaan. Ai niin ja mainitsinko jo, että tilannetta ei ainakaan helpota se, että ei olla laitettu lämpöjä päälle ja villasukat on hukassa?

Kaikessa haikeudessaan syksy on ihanaa aikaa! Kevään ja kesän sitä posottaa menemään pää kolmantena jalkana, joten on ihan kiva, että meille duracell-pupuillekin on suotu tilaisuus hidastaa tahtia. Näin mä sen näen. Synkistelläänkö siellä syksyä? Mä en kyllä tiedä mistä tämä yhtäkkinen synkistely voi johtua, sillä mä rakastan syksyä kaikkine sävyineen. Sateineen, kasvoihin lentävine lehtineen kaikkineen. Ehkä tämän iltainen oli sellainen ”syksy tuli takavasemmalta, enkä ollut varautunut siihen” -synkistely. Se kyllä loppui kovin lyhyeen, kun muu perhe palasi harrastuksista kotiin ja otettiin räväytysmatsi.

Kiitos ja anteeksi, pieni purkautuminen täällä helpotti suuresti. Ei se elämä ole aina täällä ruudun toisella puolellakaan siirappia ja hunajaa. Onneksi elämään mahtuu koko tunteiden kirjo. Nauttii taas enemmän elämän pikkujutuista, kuten tuosta Unelmien Poikamiehestä, joka just alkoi telkusta! Palataan huomenna taas vähän positiivisimmilla jutuilla. Siihen asti, käperrytään sinne peiton alle ja fiilistellään. Nopsaa tämä syksy vaihtuu joulun odotukseksi…ai niin, tuo j-sana tais olla kiellettyjen listalla vielä pari kuukautta 😉

KIVAA ILTAA TOIVOTELLEN,

alle


torstai 03. syyskuun 2015

Sisusta kuvilla! (& lukijakilpailu)

*yhteistyössä Indiedays ja Ifolor

HEIPPAHEI!

Muistatteko, kun tuossa kesällä remontoimme hieman vierasmökkiä? Maalasimme seinät valkoiseksi ja pikkuisen mökin ilme kirkastui kertaheitolla. Viimeisen silauksen mökkiin tekivät nuo Indiedaysin ja Ifolorin yhteistyökampanjan myötä saamani galleriataulut. Galleriataulut tulostetaan 3 mm:n alumiinilevylle ja sen päälle kiinnitetään 3 mm:n akryylilasi. Kontrastit sisustuksessa miellyttävät silmääni, kuten myös tässäkin tapauksessa; pidän tuosta kontrastista, joka syntyy lämpimän hirsimökin ja tyylikkään galleriataulun välillä. Alunperin ajattelin tehdä tauluista mustavalkoiset, mutta onneksi päädyin värillisiin tauluihin, sillä nuo värit tulevat uskomattoman kauniisti tauluista esiin.

Ifolor_1OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA
Alusta asti oli selvä, että halusin tauluihin muistoja mökiltä. Paikasta, joka on myös saanut meidän perheeltä lempinimen ”The Happy place”. Paikka, jossa meillä kaikilla on niin kovin hyvä olla. Toiseen tauluun valikoitui kuva tytöistä juoksemasta laiturilla käsikädessä. Yksi kesäloman lämpimimpiä päiviä tuli samalla tallennettua muistoihin. Mielestäni tuo kuvaa täydellisesti tunnelmaa, joka mökillä vallitsee; iloa, vapautta, naurua, leikkisyyttä, yhteenkuuluvuutta. Vaikka siskokset tuppaavat välillä kinastelemaan, niin mökki on sellainen paikka, jossa harvoin kärhämää syntyy.

Kun mökkiä aloimme aikoinaan etsimään, niin yhtenä kriteerinä oli sen sijainti niin, että auringonlasku näkyy. Onneksi pidimme tuosta vaatimuksesta kiinni, sillä mökillä illat ovat kultaakin kalliimpia. Vaikka päivä olisi sateinen ja myrskyisä, niin yleensä illaksi tyyntyy ja selkenee. Toisen taulun kuva on otettu kalliorannalta. Siellä harvemmin päivällä vietämme aikaa, mutta illan tullen sieltä näkee auringonlaskun parhaiten. Laitamme nuotiopaikkaan tulen, paistamme tikkupullaa ja yritämme arvailla minkä väriseksi taivas värjääntyy. Taulun valokuva on otettu puolenyön aikaan, keskikesällä. Aurinko oli laskenut mailleen, mutta mökin pohjoispuolella se värjäsi taivaanrannan vaaleanpunaiseksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sen verran viihtyisä tuosta vierasmökistä tuli, että tästä lähtien se ei toimi vain vierasmökkinä vaan myös löhöilypaikkana. Vierasmökkinä se tosin on erittäin tehokas; neljä nukkujaa nukkuu makoisasti parivuoteen ja itse tehdyn kerrossängyn avulla. Sähköpatteri tuo lämpöä kylmiin öihin. En malta odottaa niitä syyspäiviä, kun ulkona myrskyää ja saan käpertyä tuonne peittojen alle lueskelemaan mökiltä löytämiäni vanhoja sisustuslehtiä. Niin kuin mökillä muutenkin, niin myös tuolla vierasmökissä on luonto vahvasti läsnä. Ikkunoista aukeaa maisema mustikkamättäille ja maljakosta löytyy usein kanervia tai mustikanvarpuja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämän kampanjan myötä minua haastateltiin siitä, miten itse sisustan valokuvilla. Haastattelun pohjalta tehtiin artikkeli ja se löytyy Ifolorin verkkosivuilta. Meillä kotona on käytetty valokuvia sisustuksessa jo monta vuotta. Veikkaanpa, että nämäkin sisustustaulut pääsevät kotiin mökin talviteloille laittamisen jälkeen. Vähän haaveilin niitä piristämään tuota ruokatilan liki mustaa seinää 🙂 Näin rakkaat mökkimuistot olisivat läsnä myös talvella.

Hei, nyt myös teillä olisi mahdollisuus sisustaa valokuvilla! Lukijakilpailun myötä yksi teistä voittaa 50 euron lahjakortin Ifolorille. Lukijakilpailuun osallistuminen on helppoa:
1) kerro kommenttikentässä minkälaisesta kuvasta sisustustaulusi tekisit ja
2) millä taulumuodolla. Taulumuodot löytyvät täältä.

Kilpailuaika alkaa nyt ja päättyy torstaina 10.9.2015 klo 16:00. Onnea kaikille tasapuolisesti kilpailuun!

TORSTAITERKKUSIN,

alle


sunnuntai 30. elokuun 2015

Sunnuntaiaamu ♥

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAHURLUMHEI JA HUOMENTA 🙂

Täällä ollaan heräilty anivarhain (onhan klo 08.00 anivarhain?) ja lähetetty mies ja meillä yötä viettänyt lasten serkkupoika golfkisoihin. Tytöt kysyivät aamiaisen jälkeen, että saako mennä takaisin pötköttelemään. Hei, taisivat lukea ajatukseni, sillä mä salaa haaveilin myös siitä, että pääsisin vielä vähäksi aikaa peiton alle lukemaan. Jep, jotenkin olen tyssänyt tuon Greyn puoliväliin, mutta periksi en anna. Tekisi kyllä mieli siirtyä seuraavaan kirjaan, sillä onhan tuo jo aika tuttu tarina 😉

Eilinen päivä kului Helsingissä superkivassa seurassa. Vähän kokoustettiin Indiedaysin porukan kanssa, käytiin maistelemassa sakea ja taivaallista ruokaa Gaijingissa, yritettiin päästä tunnissa ulos lukitusta huoneesta ja illalla suuntasin Lintsille muun perheen luokse. Ihana, mutta raskas päivä! Nyt on ihan töttöröö ja tuntuu, että aikatauluton sunnuntai tulee tarpeeseen. On muuten laskettavissa yhden käden sormilla ne sunnuntait, kun ollaan kotona herätty huhtikuun lopun jälkeen. Mökkisunnuntait on ihania, mutta eihän nämä kotona herätytkään sunnuntait hassummin ala!

Nyt tietokone pois sängystä ja tuon kirjan pariin. Yritin houkutella tyttöjä pyörälenkille, joten sellaista ehkä luvassa myöhemmin. Myös enkun sanakokeisiin luetaan esikoisen kanssa jossain välissä. Ai niin ja aamupuuron jämille pitää keksiä käyttökohde. Tuli keitettyä puuroa vähän reippaamalla kädellä. Josko keksisi sen iänikuisen rieskan tilalle jotain muuta…

SULOISTA SUNNUNTAITA,
NAUTITAAN ♥

alle

PS. jotkut teistä taitavat muistaa, kun kesäkuussa istutin tuonne ”puutarhaan” pioneja ja yhden ruusupuskan taimen? En olisi ikinä uskonut, että pioni kukkii heti tänä vuonna enkä varsinkaan sitä, että tuo ruusupuska pukkaa ihan hirmuisesti kukkaa. Enkä ole lannoittanut sitä tänä kesänä, saatikka edes kastellut 😀 Lisäksi se on kasvanut ihan silmissä. Luulin ostaneeni valkoisen ruusun, mutta eipä nämä vaaleanpunaisetkaan hassumpia ole. Mutta hei, miten mun kuuluu nyt hoitaa tuota ruusua, että se elää vielä ensi kesänäkin? Kuuluuko sitä trimmata jotenkin syksyllä? Lisäksi osaan kukista on tullut mustia pieniä kirvoja tms….millä ne saisi pois? Kiitti jo etukäteen vastauksista ihanat 🙂