Mikäli seuraatte minua tuolla Instagramin puolella, niin olettekin tietoisia, että tällä viikolla on taas otettu aimo askel eteenpäin rempan suhteen. Kaikki kylppäreiden, mancaven ja saunaosaston laatat on vihdosta viimein valittu ja jotenkin on sellainen tunne, että nappiin meni 🙂 Laitan alkuviikosta tänne bloginkin puolelle laattoja nähtäville. Mutta hei, tänään aletaan laatoittamaan tuon yläkerran veskin (yhdistetty kodinhoitohuonetila) seiniä. Niin innoissani olen! Insta Storyn puolelle muuten tulee latailtua rempan välivaihekuvia, joten kantsii siellä käydä aina katsomassa!
Perjantai ei ole vielä puolessakaan ja jälleen kerran tästä on muodostunut pienten positiivisten asioiden perjantai. Pieniä juttuja, mutta silti kumuloituessaan saa olon keveäksi ja sisukset kuplimaan. Maailmaa katsotaan pinkkien lasien läpi. Sen kunniaksi hempeitä kuvia tuolta //interiors inspiration -kansiostani Pinterestistä. Muutamia päivän tähtihetkiä (tähän mennessä, näitähän tulee vielä lisää ;)):
♥ lenkillä vastaan tullut bernhardilaisrouva Irma. Ai että, Tobykin tykkäsi vaikka koko-ja ikäeroa oli aikalailla #koirakuume
♥ yön aikana inboxiin tullut viesti ihanalta Mintulta, ihanasta Tukholmasta. Kiitos Minttu ♥ #ystävät
♥ sulanut Pyhäjärvi Tahmelan kohdalla ja siellä aurinkoisesta päivästä nauttivat kaksi joutsenta #kevät
♥ rakennuslupa! #wasabouttime
♥ herrasmies, joka jäi juttelemaan lenkillä. Veikkaisin, että oli noin 97-vuotias, mutta skarppi kuin mikä. #pappamagneetti
♥ eilen korkattu grillikausi lämmittää mieltä vieläkin. Tai lähinnä se just hyvin käristetty grillimakkara ja perunasalaatti. #gourmet 😀
♥ kaapista löytynyt raakasuklaapatukka päiväkahvin kaveriksi #suutmakeaksi
♥ sain käytyä vihdosta viimein Colorian tilinpäätöksen ajatuksella läpi #numeronörtti
♥ hyvän pajunkissa-apajan löytyminen #virpomisjuttuja
♥ yöllisestä hampaiden narskuttelusta viimeisen kuukauden vihoitellut korva ei ole vielä tänään äitynyt vihoittelemaan #healthiswealth
Toivottavasti sielläkin nautitaan perjantaista täysin rinnoin! Ajattelin, että kun työpäivä on pulkassa niin taidan mennä nauttimaan iltapäiväkahvit tuonne takapihalle aurinkoon. Aurinko lämmittää yllättävän paljon. Yleensä tässä vaiheessa kevättä se Mrs. multasormiwannabe nostaa päätänsä, mutta nyt ei tarvitsisi nostaa. Nykyiselle pihalle, kun ei enää kannata tehdä mitään ja tuo uusi piha. Noh, taidanpa laittaa pikapuoliin Insta Storyyn kuvan siitä. Ei juuri mitään ole tehtävissä 😀 Ainakaan vielä…
Hei, nyt toivottelen teille iiiiihanaa perjantaita. Muistetaan nauttia ja eikä haittaa vaikka se käsikin hakeutuu illalla sipsi- tai karkkipussiin. Tosin, voi olla että nähdään vielä illalla täällä blogin puolella muiden kuin sipsipussien merkeissä. Yksi yö näin unta fredagsmyseistä ja ehkä se oli enne, että tänään olisi taas niiden paikka 🙂
Kevät, pölyt armottomasti paljastava ikkunoista paistava kevätaurinko ja kuraiset tassun jäljet eteisen valkoisella lattialla. Paketti oli sitä myöten kasassa; tiesin tulleeni siihen pisteeseen, että kevätsiivous on ainoa vaihtoehto. Koen tämän saman tilanteen joka kevät. Vitkuttelen kevätsiivouksen aloittamisen kanssa, kunnes tulee se viimeinen niitti. Kun ei vain pysty ummistamaan silmiä pölyltä. Kun pelkkä imurointi ja pölyhuiskan heiluttaminen ei riitä. Paljastan teille nyt yhden salaisuuden; inhoan lattioiden pesemistä. Tai olen inhonnut tähän asti. Ajatus likaveden kierrättämisestä pitkin lattioita mopin kanssa ei ole houkutteleva ajatus. Senpä takia olen aivan innoissani, sillä sain kaupallisen yhteistyön myötä testikäyttöön Kärcher FC 5 Premium lattiapesurin.
Lattianpesu on yleensä kevät- ja viikkosiivouksessani viimeisin työvaihe. Mutta samalla se tärkein, sillä tuo eteisen, ruokatilan ja keittön kattava valkoinen iso laattalattia on tällaiselle siivousintoilijalle se pullonkaula. Miten saada pinttyneet ketsuppitahrat sun muut pois lattiasta? Ellei niitä siis ole saman tien vaivauduttu pyyhkimään (terkkuja lapsille ;). Liian usein löydän itseni konttaamasta keittiön lattialla juuriharjan ja ruokasoodan kanssa. Varsinkin tuon saarekkeen edessä, missä meidän perheen pienokaiset syövät välipalansa.
Ennen kuin kerron teille enemmän tuosta uudesta tehopakkauksesta, Kärcheristä, niin ajattelin listata kevätsiivoukseni työvaiheet. Ihan ensimmäiseksi otan lakanat pois ja vien petivaatteet tuulettumaan. Avaan ikkunat, jotta koti tuulettuu. Sitten siivoan rojut lattioilta ja tasoilta pois. Pölyjen pyyhkiminen ja imurointi kun ei onnistu, mikäli on esteitä tiellä. Eikä kyllä myöhempi työvaihekaan eli lattioiden pesu. Se iänikuinen kysymys kuuluu, pyyhittekö ensin pölyt vai imuroitteko? Meillä pyyhitään eka pölyt ja sitten imuroidaan. Miksi näin tehdään, niin siihen en osaa vastata. Se on selkärankaan pinttynyt tapa 🙂 Kun turhat esteet on raivattu pois lattioilta ja imuroitu, on aika ottaa Kärcher FC 5 Premium lattiapesuriapuun.
Itse olen aika laiteorientoitunut ja tykkään koota laitteita. Jopa lukea niitä ohjeita. En tiedä asuuko teilläkin sellainen mieshenkilö, joka piutpaut piittaa ohjekirjoista? 🙂 Meillä asuu, joten mietin, että hoidan lattiapesurin kokoamisen itse. Ettei sitten tarvitse kuunnella turhaa ärräpäitä ja katsoa kun toinen tuskastuu. Päätin kuitenkin hihkaista miehelle ihan ohimennen, että voisi kaiken kiireen keskellä avata tuon Kärcheriltä tulleen paketin ja katsoa onko lattiapesuri kuinka hankala koota. Ajatuksena, että itse kyllä kokoan sen. Kävin tässä välissä koiran kanssa pikaisella lenkillä ja kotiin tullessani löysin tuon Kärcherin uljaasti koottuna keskeltä eteisen lattiaa. Mistään ei kuulunut tuhahtelua ja ohjekirjakin oli nätisti auki keittiön pöydällä. Mies kiitteli sitä, että laite oli niin helposti koottavissa. Laitteen varsi napsautettiin kiinni ja laitettiin pesutelat paikoilleen. Vaikka tykkään kootakin erilaisia laitteita, niin aika usein uusien laitteiden käyttöönotto on niin työläs projekti, että allekirjoittaneen mielenkiinto lopahtaa siihen vaiheeseen 🙂
Tässä tehopakkauksessa käyttöönottokin sujui alta aikayksikön ja hyvä niin, ettei kevätsiivousinspiraatio päässyt latistumaan kesken siivouksen. Tässä vielä ohjeet tiivistettynä.
1. vedä puhdasvesisäiliö kädensijasta pois ja täytä se haalealla vedellä (lisää tarvittaessa puoli korkillista Kärcher -puhdistusainetta)
2. aseta puhdasvesisäiliö takaisin laitteeseen
3. liitä virtapistoke seinään
4. täytä puhdistusasemaan (tuo musta telakka) 50 ml puhdasta vettä telojen kosteutusta varten
5. kytke laite päälle ja käytä sitä asemassa 5 sekunnin ajan
6. nosta laite kantokahvasta
7. paina virtanappia ja nauti lattianpesusta
8. kun siivous on valmis aseta laite telineeseen ja lisää lattiatelineeseen 200 ml puhdasta vettä
9. anna laitteen käydä, kunnes vesi on täysin imeytynyt puhdistusasemasta
10. tyhjennä likavesisäiliö (alla oleva kuva)
Täältä löydätte erittäin havainnollistavan videon laitteen toiminnasta! Yllätyin hieman siitä, millaisella draivilla kone puskee eteenpäin. Se tuntui heti ensituntumalta jämäkältä käteen ja eikä mennyt kauaakaan aikaa, kun rakastuin lattianpesemiseen. Siihen siivousvaiheeseen, josta aiemmin en pitänyt sitten lainkaan. Kärcher FC 5 Premium lattiapesuria liikutetaan samalla tavalla kuin imuria; edestakaisin hitain liikkein. Mikä parasta on se, että lattia ei jää lilluvan märäksi. Niin kuin Marian ja mopin jäljiltä. Rakastuin tähän laitteeseen kyllä samantien.
Kuten kerroin, niin meillä on laattalattiaa eteisessä ja keittiössä. Tyttöjen makuuhuoneista löytyy lakattua korkkilattiaa, olohuoneesta ja meidän makuuhuoneesta laminaattia ja takkahuoneesta mattalaattaa. Valkoisen laattalattian lisäksi haaste lattianpesussa on ollut tuo takkahuoneen laattalattia, johon mopilla pestäessä jää helposti näkymään rantuja. Tiedättekö sellaisia likavesirantuja. Vaikka kuinka huuhtelisi. Ei kiva. Alla olevissa kuvissa ekassa lähtötilanne, keskellä virallinen valvoja ja viimeinen kuva lopputulema. Lähtötilanne ei ollut aivan niin paha kuin mitä se yleensä on.
Ajatus siitä, että lattiat tulee pestyä puhtaalla vedellä, tuntuu erittäin mieluisalta. Likavesisäiliö laitteen takaosassa kerää likaveden ja likavesisäiliö on varsin helppo tyhjentää. Itse hieman järkytyin, miltä tuo vesi näytti. Vaikka tiesin, että meillä on likaiset lattiat, niin en voinut kuvitellakaan, että vesi näyttäisi tältä 🙂 Onneksi teloissa kiertää koko ajan puhdas vesi, sillä en voi kuvitellakaan, miltä lattiat näyttäisivät, jos niitä tulisi pestyä likavedellä. Nimittäin tällä:
Olen aina ollut sitä mieltä, että lapsiperheessä ei tarvitse edes tavoitella täydellisen siistiä kotia. Nyt kun lapset ovat kasvaneet ja ovat siinä iässä, että melkein aina siivoavat jälkensä, niin oman osansa siivousrutiineihin tuo karvainen kaverimme. Varsinkin nyt kun lumet sulavat ja tiet ovat kuravelliä täynnä. Toki pyyhimme Tobyn tassut ulkoilun jälkeen ja tarvittaessa pesemmekin ne, mutta aina silloin tällöin eteisessä on kotiin tullessa vastassa tassuvana olohuoneeseen (ks. kuva alla…). Mysteeri sinänsä, sillä kukaan ei ole myöntänyt laiminlyövänsä tassujen pesua. Salapoliisityöni on nyt siinä vaiheessa, että minulla on enää kaksi potentiaalista epäiltyä. Molemmat alle 150 cm pitkiä. Kun perheessä on koiranpentu, sattuu sille myös pisuvahinkoja aina silloin tällöin. Urospentu ja kevät aiheuttaa myös merkkailua lattianrajoihin. Olemme kyllä aina nuo vahingot pesseet samantien pois, mutta en ole ollut ihan varma onko ne saatu kokonaisuudessaan pestyä pois. Me Kärcherin kanssa kiinnitimme erityistä huomiota pariin pisupaikkaan ja putsasimme ne huolella. Sen jälkeen ei ole merkkailuja tapahtunut.
Hieman aluksi sähläsin tuon 7 metrin johdon kanssa, mutta hyvin nopsaa opin tavan, jolla pystyin keskittymään täysin lattioiden pesemiseen ilman, että huolehdin johdosta liikaa. Näiden päivien aikana olen myös löytänyt optimaalisen tavan sille, missä järjestyksessä pesen huoneet ja mihin pistorasiaan kulloinkin laitteen laitan. Laitteen säilytys aiheuttaa hieman ongelmia nykyisessä kodissa, sillä siivouskomeromme on armottoman pieni. Niinpä tuo tehopakkaus Kärcher FC 5 Premium lattiapesurion ollut viime päivät näkyvillä. Joka päivä sitä olen kyllä käyttänytkin ja niin kauan, kun vieraita ei ole tulossa, niin saa se näkyvillä ollakin.
Palatakseni vielä siihen kevätsiivoukseen; lattianpesun jälkeen vaihdan sänkyihin puhtaat lakanat ja asettelen tuoreet kukat maljakkoon. Otan kupin kahvia käteeni ja istahdan olohuoneen sohvalle ihastelemaan puhdasta kotia. Tekstaan miehelle, että enää on hänen osuutensa tekemättä. Ja se on kaikki nämä vuodet ollut ikkunanpesu. Nyt kun lattianpesu sujuu sutjakkaasti, niin seuraavaksi on pakko ostaa ikkunanpesua varten yhtä tehokas apuväline. Siivoaminen on ihanaa, kun on välineet kunnossa! Joko siellä ollaan tehty kodin kevätpuunaus?
Perjis perjantai, viikonlopun ehdoton kohokohta on täällä. Eilen illalla ja tänä aamuna tuntui jo hieman, että ei hyvä heilu tämän Thaimaan tuliaistaudin kanssa. Yöllä alkanut järjetön hedari ei helpottanut edes lääkkeillä ja aamulla ei juuri pystyssä pysynyt. Onneksi varasin sen lääkäriajan eilen (kiitos teidän ♥). Näytteet on nyt otettu. En palaa niihin sen kummemmin, mutta sanotaanko näin, että kakkamainen juttu tuo näytteiden anto. Kirjaimellisesti 😀 Tulokset tulevat alkuviikosta. Lääkäri uumoili, että pääkipu johtuu nestevajauksesta. Nestevajauksen syynä lienee se, että suolat ja sokerit ovat olleet vähän minimissä tuon loman jälkeen ja pelkkä vesi ei nyt tähän tautiin tepsi. Joten lääkärin neuvojen mukaan tänään on herkuteltu. Ja kas, heti on parempi olo. Tämän päivän top 10, kaikessa yksinkertaisuudessaan:
Hearts -sipsit
Kyllä, pitkästä aikaa söin puoli pussia sipsejä. On pysynyt sisällä. Toistaiseksi.
Itsekeitetty janojuoma
Litra vettä, 1 rkl sokeria, 1 tl suolaa. Lääkärin ohjeiden mukaan. Kuulostaa pahemmalta kuin miltä oikeasti maistuu 😉
Kirjastosta löytyneet Läckbergit
Mä luin elämäni ekan Camilla Läckebergin kirjan reissussa ja jopa minä, kyltymätön rakkausromaanien rakastaja, olen koukuttunut nyt dekkareihin. Näillä kahdella kirjastosta lainaamallani kirjalla pärjään kyllä viikonlopun.
Takkatuli
Eikä vain itseni lämpimänä pitämiseksi, mutta myös tuon karvaturrin, jota saa joka ulkoilun jälkeen olla pesemässä.
Kynttilät
En olekaan vähään aikaan poltellut kynttilöitä, mutta ne sopivat tällaiseen syksyiseen kevätperjantaihin.
Kahvitteluvieraat
Maailman paras anoppi ja appiukko tulevat pian kylään. Tarjolla tiramisubrownieseja (stay tuned!)
Reissun ajalta katsomatta jääneet telkkarisarjat
Rouva Ministeri, Isänmaan puolesta, 24 Legacy, Gåsmamman…aika hyvä setti tämän illan sohvaperunointiin
Huikee työteho
Hieman shaissesta olosta huolimatta, olen saanut tänään paljon töitä aikaan. Eikä edes jäänyt viime hetkeen 🙂
Unisen koiran tuoksu
Voiko olla ihanampaa? Tuossa se on köllötellyt univelkojaan pois (tais olla rankka reissu hoitopaikassa, kun pääsi temmeltämään kavereiden kanssa 😉 takkahuoneen sohvalla ja olen aina välillä käynyt toista nuuskuttelemassa ♥
Little Mix ja paluu allasbaariin
Se, missä aiemmin korvamatona Aasian reissujen jälkeen on soinut spa-musiikki on nyt vaihtunut brittipoppiin. Aluksi ajattelin, että kamalaa jumputusta, mutta hei – nyt mulla on yksi Spotify-lista täynnä Little Mixiä. Kun kuuntelee sitä silmät kiinni takkatulen äärellä voi hetken kuvitella olevansa allasbaarissa pina colada lasi edessä. Kunnes ottaa ison huikan siitä lasista ja huomaa, että se onkin tuota keittämäni seosta 😀
Eli pienistä asioista muodostuu tämän perjantain tähtihetket. Ihana olla kotona. Suomessa. Hengittää raikasta ulkoilmaa ja antaa sateen ropista poskille. Tosin enpä anna tämän taudin jättää mitään reissukammoa. Sattuuhan niitä ja tämä nyt on vielä pientä. Ensi kerralla kyllä otan miehen neuvoista vaarin ja nautin vastedes reissussa joka ilta konjakkihömpsyt 😀 Meillä muuten paljastui makkarin yhdestä seinästä (muuri) tuollainen rouhee tiiliseinä. Sekunnin ajan mietimme, että jätetäänkö se, mutta ei taideta jättää… Hei nyt toivottelen ihanaa viikonloppua! Muistakaa herkutella ja levätä. Nukkua päikkäreitä ja ulkoilla. Siinä ainakin mun plääni viikonlopulle 🙂
Ei vitsit, enpäs ihan heti muista että aiempina vuosina maaliskuussa aurinko on lämmittänyt näin paljon kuin se nyt tekee. Voin toki olla väärässäkin 😉 Jos mulla olisi ollut eilen illalla kännykkä mukana, niin olisin ottanut teille kuvan meidän tulevasta makkarista. Siellä on seinät jo paklattu ja näyttää muutenkin oikein hyvältä. Ainoa mikä vielä puuttuu on yläkerran eli makuuhuonekerroksen lattiavalinta. Keskikerroksessahan on se lämmin öljyvahattu parketti. Joka on mielestäni edelleen ehkä vähän liian lämmin omaan sisustusmakuuni, mutta antaa ajan kulua ja katsotaan miten käy 😉 Yläkertaan haluan jotain vaaleaa. Jos teillä on vinkata hyväksi koettua valkolakattua tammiparkettia niin saa hihkaista kommenttiboksin puolella! Eipä olla juuri edes ehditty liikkeisiin kiertelemään parketin suhteen.
Kuulen usein kysymyksen, että millaisen sisustuksen ajattelin uuteen kotiimme laittaa. Aina vähän häkellyn, sillä en ole suunnitellut muuttavani sisustustyyliäni mitenkään. Kaikki kalusteetkin matkaavat mukana. Vaikka tyylillisesti muutammekin aivan erilaiseen taloon, niin silti olen sitä mieltä, että kyllä nämä meidän mööbelit sinne ihan hienosti sopivat. Ehkä se on osa sitä turvallisuudenhakuisuuttani, että en halua ympärillä olevien tekijöiden muuttuvan liikaa. Jotain pitää olla ja pysyä. Vaikka seinät ja huonejärjestys muuttuu, niin silti ajatus siitä, että on ne omat rakkaat huonekalut ja sisustusesineet silmien edessä tuntuu varsin hyvältä.
Joskus muinoin, vuosia sitten, tunsin jopa pikkuisen paineita siitä, että pitäisi satsata design-valaisimiin ja -huonekaluihin. Pitäisi pitäytyä pelkästään mustavalkoisessa sisustuksessa ja selkiyttää omaa sisustusmakua. Pitäisi sitä ja tätä. Mutta miksi ihmeessä? Noista vuosista on tultu aimo harppaus eteenpäin ja oma luottamus omaan sisustustyyliin on vain vuosien saatossa kasvanut. Ei meidän kodin täydy olla sellainen kuin muilla. Valitettavasti aina silloin tällöin törmää koteihin, jotka ovat kuin kopioita toisistaan. Eikä siinäkään mitään vikaa ole, sillä kaikki sisustaa tyylillään. Itse vain tykkään, että ei kaikkien kotien täydy olla samasta puusta veistetty. Se on yksi sisustusblogienkin rikkaus; löytää massasta poikkeavia ja persoonallisia koteja.
Millainen on minun sisustustyylini ja mitkä ovat ne sisustusperiaatteeni, joiden mukaan sisustan kotiani?
Koti ei ole museokappale vaan se on tarkoitettu rentoutumiseen ja yhdessäoloon. Elämiseen isolla eellä. Olisi kamala, jos omistaisi sohvat, joilla ei saisi istua. Joille ei saisi nostaa jalkoja. En pystyisi asumaan kodissa, jossa pitäisi koko ajan olla silmät selässä vahtimassa ettei vain mikään mene rikki. Liiemmin kotini ei ole näyttelykappale. Toki sitä saa arvostella ja mielelläni otan vastaan vinkkejä, mutta silti olen vahvasti sitä mieltä, että jokainen meistä osaa itse sisustaa kotinsa juuri omanlaisekseen.
Meidän koti saa kertoa jotain meistä asujista. Siellä saa näkyä henkilökohtaisia esineitä ja valokuvia. Siellä saa olla pieniä omantyylisiäni harmittomia ”sisustusmokia”, koska ei se sisustaminen niin vaarallista ole. Huoneiden välillä voi olla eri sisustustyylejä, jos näin haluamme.
Pyrin sisustamaan kotia niin, että sisustusratkaisut kestävät aikaa. Kuten tiedätte, niin meillä harvoin ostetaan uusia huonekaluja. Viime aikoina oikeastaan nuo pari julistetta ovat olleet ne suurimmat hankinnat. Muuten sisustusesinehankinnatkin ovat olleet jäissä. Oikeastaan se, että olen löytänyt sisustustyylini on onni. Niin ekologisessa kuin taloudellisessakin mielessä 🙂 Toki välillä voi käydä niin, että hullaannun jostain uudesta trendistä ja klikkailen jo ostoskoriin sen. Esimerkiksi marmorikansinen sohvapöytä. Mutta ennen kassan kautta ulosmenoa pohdin, että onko tämä sellainen, josta tykkään vielä vuodenkin päästä. Useimmiten tässä vaiheessa klikkaan ostoksen pois ostoskorista.
En ole yhtään sen tyylinen sisustaja, joka hioisi keittiön tasoja ja öljyäsi niitä pari kertaa vuodessa. Tykkään lisäksi, että pinnat saa olla sellaisia, että niitä pystyy huoletta puhdistamaan jopa jytkyimmilläkin siivousaineilla. Sisustusratkaisuni tulee siis olla erittäin helppohoitoisia 🙂
Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että koska rakastan rymsteerata, niin tykkään että huonekalut ovat sellaisia, että niitä pystyy pyörittelemään ympäriinsä ja testailemaan uusia ratkaisuja. Myös se on tärkeää, että pienillä jutuilla esimerkiksi sisustusesineillä saa helposti aikaan uutta ilmettä. Perusväritys seinissä ja huonekaluissa on hyvä olla harmoninen, jotta pystyy revittelemään. Mm. värikkäillä kukilla 😀
Onko teillä samanlaisia sisustusperiaatteita? Vai olenko mä ainut, joka on jämähtänyt 2012 vuoden sisustustyyliinsä? Hei, nyt niihin kommentteihin, joihin piti palata jo eilen. Ette varmaan halua kuulla, mutta kerron kuitenkin; sain Thaimaassa jonkin pöpön (ekaa kertaa ikinä) ja vessassa saa juosta tämän tästä. Vetää olon vähän heikoksi näin reilun viikon sairastamisen jälkeen. Biksukunto tuli hitusen myöhässä 😉 Huomiselle voisi varata työterveyslääkäriaikaa. Nimimerkillä. vasta pää kainalossa lääkäriin!
Toivottavasti siellä päivät sujuu mukavasti ja hymy väreilee huulilla♥ Täällä on loma puolivälissä ja kuin varkain se on hiipinyt tuonne takaraivoon; koti-ikävä. Kyllä, tehän tunnette mut. Maailman matkaaja, mutta silti armoton kotihiiri. Jonkun mielestä ehkä luuseri sen suhteen, mutta minkäs sille voi, että koti on maailman paras paikka 🙂 Silti mieli halajaa ulkomaille. Kuten kerroinkin, niin tämä loma ja irtiotto tuli niin tarpeeseen. Vuosi sitten Balilla lomaillessa kun ei oikein pystynyt keskittymään lomaan äiskän sairauden takia. Mietti koko ajan, että mitäköhän sinne kotipuoleen kuuluu. Niin sitä on nytkin tullut mietittyä (kiitos tuon supersuloisen koirakaverin), mutta silti on pystynyt rentoutumaan. Rentoutumaan niin, että on helppo hengittää. Huomaan, että kun on kiire, niin alan hengittää täysin pintahengitystä (en kuitenkaan ihan hyperventiloimaan) ja suggestoin itseni sellaiseen tekemisen meininkimoodiin. Ei sillä, rakastan sitä, kun on monta rautaa tulessa. Tänä vuonna joulun jälkeisenä aikana on ollut ehkä vähän liian monta rautaa tulessa. On ollut ihana maata täällä hieronnassa meren kohinaa kuunnellen. Virkistävä tunne, kun vihdoin veri kiertää ihan päähän asti 😉 Loma on siis ollut onnistunut sillä
-ekaa kertaa tänään sanoin sen ääneen: ”Olisin jo valmis palaamaan kotiin.”
-kiitos ihanien instagram-kuvien olen haaveillut olohuoneen keväisemmästä ilmeestä enkä malta odottaa, että saan synkät tekstiilit kaappiin. Haluan sisustamaan!
-ihan ekaa kertaa ikinä mietin tänään, että ollappa keväthangilla hiihtämässä. Minä, aurinkoaddikti.
-tänään oli eka kerta tällä lomalla, kun mietin, että nyt ei kyllä enää jaksaisi tätä aurinkorasvan levitysrumbaa 😀
-ikävöin Tobya niin paljon, että olen jo pian sitä mieltä, että meidän reissut on nyt reissattu (miten te muut koiraihmiset pystytte lähtemään ulkomaille ja jättämään koiran hoitoon?)!
-ikävöin niitä nappisilmiä, jotka aamulla tuijottavat sängyn laidalla ja sitä vienoa vingahtamista, joka kysyy, että joko pääsisi ulos aamupisulle?
-uskokaa tai älkää, niin ikävöin jopa niitä unenpöppörössä tehtyjä aamulenkkejä, joiden jälkeen on niin mahdottoman hyvä olla.
-kahden viime päivän aikana olen sisustanut mummulan silmissäni täysin. Ollakin, että tuossa oli kuukauden mittainen aika, että koko remontti vähän ihisti. Ei pystynyt edes ajattelemaankaan sisustusjuttuja.
-olen mielessäni visioinut vaikka mitä kivoja fredagsmys-reseptejä enkä malta odottaa, että pääsen tekemään ruokaa (ei sillä, muiden tekemää ruokaa on ollut ihan kiva syödä)
Niin että kyllä. Täällä on yksi entistä ehompi bloggaaja. Se kiire ja loman tarve ei välttämättä ole välittynyt sinne ruutujen toiselle puolelle, sillä se ei onneksi päässyt niin pahaksi. Mutta kunhan täältä kotiudun, niin antaa palaa vaan 🙂 Postausluonnoksiakin on jo kertynyt vaikka millä mitalla. Altailla löffätessä kun on aikaa miettiä elämää ja elämästä tämä rakas blogini kertookin. Hei, sellainen juttu pitää vielä kertoa, että tuossa yksi päivä kävimme siellä omalla paratiisirannallamme. Parin minuutin pitkähäntävenematkan päässä olevalla Freedom beachillä. Se on mennyt ihan pilalle 🙁 Se oli jo viimeksi iltapäivästä vähän ruuhkainen, mutta silloin emme tainneet tietää kuinka pahaksi ruuhka voi mennä. Olisi harhaanjohtavaa markkinointia kehua sitä paratiisirannaksi. Siinä missä aiemmin siellä sai nauttia hiljaisuudesta on vaihtunut meteliin ja ihmismassoihin. Musiikkia kuuluu joka ämyreistä ja mikä pahinta, meininki on kuin muurahaiskeossa konsanaan. Aivan ylikansoitettu. Ei kiva. Kalat olivat edelleen värikkäitä. Mikäli merestä löytyy vapaa kohta, jossa kastaa snorkkelimaski veteen.
Mutta hei, hätä ei ole tämän näköinen; huomenna herätyskello pirahtaa klo 05.20 ja suunta käy kohti tuntematonta. Neljä eri snorklausspottia, rauhaa ja rakkautta. Viimeksi täällä teimme PhiPhi -saarilla snorkauskierroksen ja nyt lähdemme vielä edemmäs merta kalaan. Koh Kradan, Mook, Nok ja Rok odottaa. Hassuahan tässä on se, että veljen perhe on ollut nyt viikon tuolla suunnalla ja huomenna vaihtavat maisemaa. Ehditäänhän me sitten nähdä kotipuolessakin ihan tarpeeksi 😉
Nyt reissureppu valmiiksi ja kohti uusia seikkailuja. Retkipäivän jälkeen on vielä viisi kokonaista päivää vailla ohjelmaa. Eiköhän me niistäkin nautita ihan täysin rinnoin. Ehkä käydään testaamassa tuo hotellin oma privaattiranta kera snorkkeleiden. Yhdeksi Phuketin parhaista snorkaluspaikoista sitä tuossa kehuttiin!
AURINKOISIN TERKUIN,
PS. ja ehei, kampaaja-Kristalle tiedoksi, että tämä jokaisen kampaajan kauhu ei ole mennyt leikkaamaan itse itselleen otsista; kuvat ovat viime huhtikuulta 😉 Piti laittamani Freedom beach kuvia, mutta niissä ei näy rantaa juuri lainkaan. Ihmisiä senkin edestä!
Potkaisehan kengät pois jaloistasi ja istahda tuohon upottavaan tuoliin takkatulen ääreen ja nosta jalat rahille.
Olisiko sinulla muuten hetki aikaa jutella ruoasta ja elämästä? Mutta ennen sitä odotahan – tuon sinulle jotain pientä purtavaa ja lasillisen lempijuomaasi.
Marian Bistro & Lifestyle tarjoaa elämänmakuisia tarinoita, suussa sulavia ruokaelämyksiä, arjen ihanuutta ja pää pilvissä, jalat maassa -unelmia.
Loma on siis ollut onnistunut sillä
