torstai 10. syyskuun 2020

Murea & nopea vartissa valmis arkiruoka


Kaupallinen yhteistyö: Atria ja Indieplace


 

MOIKKA!

Tiedättekö (tai kyllähän mä tiedän, että te tiedätte…) sen tunteen, kun porhallatte tukka putkella kotiin töistä ja vastassa on kaksi nälkää näkevää ja varsin kiukkuista lasta, jääkaapissa valon lisäksi parhaimmat päivänsä nähnyt kaalin känttyrä ja pari porkkanaa. Yrtti, joka ehkä on persiljaa tai korianteria.

Vaikka mä arjen alettua otin taas käyttöön viikottaisen ruokalistan suunnittelun ja viikon ruokaostosten teon kerralla, niin olen jo ehtinyt luistamaan tuosta tavastani. Törmännyt tilanteeseen, jossa olen manaillut suunnittelemattomuuttani arkiruokien suhteen, sillä tuo ruokien suunnittelu on meidän perheessä ollut yksi sujuvan arjen edellytyksistä.

Silloin kun siellä jääkaapissa ei ole kuin valo, niin tulee Atrian uudet Murea & Nopea -tuotteet tarpeeseen. Suomalaista lihaa kypsänä, miedosti maustettuna, pannulla paahdettuna. Valmiina ruoanlaittoon paketin avaamisen vaivalla suoraan omasta jääkaapista. Mä olenkin kertonut teille, että mulla on tietynlainen kruntsulihakammo ja sen takia olen vältellyt monia liharuokia. Ilokseni huomasin, että Murea & Nopea -tuotesarja on nimensä veroinen. Nimittäin erittäin murea. Todella nopeakin siinä suhteessa, että tuotteita ei välttämättä tarvitse edes lämmittää, jos esimerkiksi käyttää niitä salaatteihin tai tortilloihin. Kypsä liha helpottaa huomattavasti arki-iltojen kokkailuja! Artia Murea & Nopea -tuotesarjaan kuuluu kolme tuotetta:

❤️️ Murea & Nopea Miedosti Mausteinen Kana
❤️️ Murea & Nopea Pehmeän Pippurinen Possu
❤️️ Murea & Nopea Miedosti Mausteinen Nauta

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Atrian kanssa. Kampanjan myötä osallistuin 15 minuutin aikahaasteeseen hävikkiä vastaan. En tiedä teidän jääkaapista, mutta meidän jääkaappi kätkee joskus sisäänsä sellaisia ruoka-aineita, jotka jostain syystä unohtuvat sinne kaapin perukoille. Aika usein vihanneslaatikkoon. Silloin on kätsyä, että jääkaapista löytyy myös paketti valmiiksi kypsennettyä laadukasta, suomalaista lihaa. Vihannekset yhdistettynä valmiiksi kypsennettyyn lihaan ovat ei vain terveellinen, vaan myös erittäin helppo arki-illan ruoka. Kaiken lisäksi hävikki vähenee, kun saa ne jääkaappiin jumiutuneet vihannekset käyttöön.

No mitä mä valmistin jääkaapin perukoilta löytyneestä kaalin känttyrästä ja porkkanasta? Itämaistyylisen wokin, johon lisäsin Atria Murea & Nopea kanaa. Wokin tein tosin ilman wok-pannua, mutta syvemmällä paistinpannulla se onnistui hyvin. Vartissa valmista, koko perheelle maistuvaa ruokaa. Se, mikä mureuden lisäksi yllätti oli kanan maku. Kanaa tuli naposteltua suoraan pakkauksesta, sillä se oli oikeasti maukasta. Maun salaisuutena toimii aito kanafondi ja sen kyllä maistaa. Maku ei ollut lainkaan keinotekoinen, vaan sellainen joka maistui ihan kotikeittiössä tehdyltä kanalta. Wokkiin olisi käynyt myös Murea & Nopea pehmeän pippurinen possu tai Murea & Nopea miedosti mausteinen nautakin, mutta tällä kertaa tuli kokkailtua kanasta.

Murea ja nopea kanawokki

1 pkt Atria Murea & Nopea Kana
kaalia
2 porkkanaa
2 kevätsipulia
nuudelilevy
1 cm inkivääriä
puolikas sitruuna
chili- & lime -kuivamaustetta
öljyä paistamiseen
soijaa

-suikaloi kaali, kuori ja suikaloi porkkanat ja siivuta sipulit
-kiehauta vesi vedenkeittimellä ja lisää kulhoon, jossa nuudelit
-paista kaalia, porkkanoita ja sipuleita öljyssä, kunnes ne hieman pehmenevät
-lisää raastettu inkivääri ja kanat
-valuta nuudelit ja lisää pannulle
-mausta sitruunan mehulla, haluamallasi kuivamausteella (mä käytin chili & lime kuivamaustetta) sekä soijalla

murea & nopea

Meillä on tässä viikon sisään ehditty tekemään Murea & Nopea Kanasta myös caesarsalaattia, jossa se toimi loistavasti. Murea & Nopea possu taipuu nopeasti esimerkiksi kastikkeeseen ja Murea & Nopea nauta pääsee meillä jauhelihan nopeammaksi korvaajaksi torstai-illan tacoihin.

Yksi koko meidän perheen suosikkiruoka on pestopasta, johon nimensä mukaisesti tulee pestoa ja pastaa (sekä parmesania, mikäli sitä kaapista löytyy). Mä veikkaan, että seuraavan kerran koklataan tuohon suosikkiruokaan myös Murea & Nopea kanaa. Arkiruokailu on parhaimmillaan just tätä. Monipuolista, helppoa ja herkullista ❤️️ Itse yllätyin, että Murea & Nopea -tuotteissa on niin pitkä käyttöaika pakkauksissa. Eli niitä voi huoletta ostaa jääkaappiin, sillä ainakin näissä meidän tuotteissa oli käyttöaikaa reilu kolme viikkoa ostopäivästä. Pelkkää plussaa kuulkaas. Näin äidin näkökulmasta nuttura löystyi samantien, sillä arjessa on niitä päiviä, että vaikka kuinka haluaisi valmistaa koko aterian itse alusta asti, niin aina ei vain ehdi. Silloin voin ihan hyvillä mielin tarttua siihen tilaisuuteen, että joku on puolestani helpottanut arki-iltojen kokkailuja.

TORSTAITERKUIN,


sunnuntai 06. syyskuun 2020

Suussa sulava syysherkku: Omenapiirakka


Kaupallinen yhteistyö: Crème Bonjour ja Indieplace.


 

Kirpsakka syysaamu. Omenan tuoksu. Läpsyttelen kesäläpsyttimissä takapihalle punaposkisten omenien luokse. Aamuaurinko paistaa tähän aikaan vuodesta jo melko matalalta vanhan omenapuun oksien läpi. Tunnen villasukkien kastuvan nurmikon aamukasteesta. Poimin muutamia omenia aamutakin taskuihin ja loput otan mukanani käsissä sisään. Omenasta haukatessani tunnen sen kylmyyden, mehukkuuden ja kirpeyden. Se tuo mukanaan muistoja.

Muistoja niistä syysaamuista, kun lähdin kouluun ja nappasin omppupuusta ompun pyörämatkalle mukaan. Juurikin tuosta samaisesta omenapuusta, joka on ollut lempparini jo pian 40 vuotta.

Meidän syksyyn kuuluu omenat kuin nenä päähän. Monessa eri muodossa. Pakkasesta löytyy omenasosetta sulostuttamaan kirpeitä pakkasaamuja, kauratäytteiset uuniomenat ilahduttavat näin alkusyksystä koko perhettä ja sunnuntain päiväkahville tulee syksyisin leivottua helppoja herkkuja omenasta.

Rakastan perinteistä omenapiirakkaa, mutta kaupallisen yhteistyön myötä Crème Bonjourin kanssa päätin testata täyteläisempää ja juustokakkumaisempaa omenapiirakkaa. Ja kuten tiedätte tyylini keittiössä, niin liian monimutkaista reseptiä en tähänkään herkkuun lähtenyt suunnittelemaan, vaan kehittelin reseptin, jossa yhdistyy rakastamani uuniomenat, juustokakku ja omenapiirakka. Tämä onnistuu tehdä käden käänteessä vaikka sunnuntain iltapäiväkahville.

Omenapiirakka

1 kpl 400 g murotaikina (pakastealtaasta tai itse tehtynä)

Juustotäyte
2 pkt Crème Bonjour -tuorejuusto maustamaton
2 munaa
1 dl sokeria

Omenatäyte
4 omenaa
0,5 dl sokeria
2 tl kanelia
2 rkl vehnäjauhoja

Kauracrumble
2 dl kaurahiutaleita
1 dl vehnäjauhoja
1 dl fariinisokeria
1 dl voita
2 tl kanelia

1. Painele murotaikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille
2. Sekoita juustotäytteen aineet keskenään
3. Kaada juustoseos piirakkapohjan päälle
4. Pese ja viipaloi omenat, sekoita niihin kulhossa sokeri, kaneli ja vehnäjauhot
5. Lisää omenalohkot juustoseoksen päälle
6. Sekoita voita lukuun ottamatta kauracrumblen ainekset keskenään, nypi joukkoon voi
7. Kaada crumble omenien päälle ja paista piirakkaa uunin alatasolla 180 asteessa noin 55-60 minuuttia
(jos crumble alkaa ruskistumaan liikaa, niin peitä foliolla)

Huom! Anna jäähtyä kunnolla. Tämä piirakka on oikeastaan parempaa vasta seuraavana päivänä jääkaapissa yön vietettyään, mutta jos sunnuntain iltapäiväkahville saapuneet yllätysvieraat kolkuttelevat jo ovella, niin maistuu ilman jääkaappitekeytymistäkin mainiosti 🙂

Meillä tulee käytettyä Crème Bonjour -tuorejuustoja runsaasti eri käyttötarkoituksissa. Maustamatonta Crème Bonjouria käytän leivontaan, mutta aika usein meiltä löytyy Mustapippuri Crème Bonjour -paketti jääkaapista levitettäväksi ruisleivän tai patongin päälle. Valkosipulisella tuorejuustolla taas sulostutan syksyn keittoja ja kanttarellikeiton suurustan Kanttarelli Crème Bonjour -tuorejuustolla. Joulun aikaan tulee usein tehtyä savuporotapaksia ja niiden kanssa poikkeuksetta käytän Crème Bonjour -tuorejuustoa maussa Savuporo.

SULOISTA SUNNUNTAITA,


maanantai 24. elokuun 2020

Arki-illan ihana herkkuruoka

HIIOHOI MAANANTAIHIN!

Miten siellä on viikko lähtenyt käyntiin? Täällä viikko on polkaistu käyntiin oikein reippaasti. Olen huomannut, että maanantaisin on viikonlopun jälkeen energiaa kuin pienessä kylässä ja se kantsii käyttää hyväksi. Sataa, paistaa, jossain jyrähtää, sataa, paistaa. Se säiden herra ei nyt oikein tiedä mitä antaisi meille alkaneen viikon kunniaksi. Mutta hei, otetaan ilolla vastaan kaikki mitä taivaalta tulee. Kun paistaa, niin on ainakin ihanan lämmin ♥ Josko töiden jälkeenkin olisi, niin ehtisi vähän pihahommiin auringon lämmittäessä 🙂

Viime viikolla kerroin mun sunnuntaiaamun treffeistä Jamien kanssa ja tehtiin sitä älyherkullista tomaatti-mozzarellasalaattia leivällä. Silloin treffeillä me nautittiin tuota herkkua alkupalaksi ja pääruoaksi suussa sulavaa lihapullakastiketta ja spagettia. Mä kuulkaa mietin, että pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni meal preppauksen kanssa. Sillä esimerkiksi tässä nimenomaisessa ruoassa helpottaisi huomattavasti, jos lihapullat löytyisi valmiina jääkaapista. Joskus olen muuten tehnyt Boltseista samankaltaista ruokaa ja nehän ovat heti valmiita!

Nuo lihapullat paistuu ja samalla mehustuu tomaattisoosissa. Mozzarellan ja parmesanin pyhä liitto on voittamaton. Kylkeen vielä täysjyväspagettia, niin hei arki-ilta muuttuu himpusti herkullisemmaksi.

En ottanut Jamieltä ylös reseptiä, joten tein tämän muistinvaraistesti. Yllättävän hyvin toimi silti.

Lihapullakastike uunissa

400 g naudan paistijauhelihaa
1 kananmuna
0,5 dl korppujaujoja
suolaa
mustapippuria
oreganoa
2 tlk tomaattikastiketta (käytin Muttin basilikanmakuista)
(tuoretta basilikaa)
1 mozzarellapallo
0,5-1 dl parmesanraastetta

-sekoita muna ja korppujauhot, anna turvota hetki
-sekoita niihin jauheliha, mustapippuri, suola ja oregano
-pyörittele lihapullat ja paista niihin pannulla ruskea pinta
-kaada tomaattikastike uunivuokaan, lisää suolaa (ja basilika) ja sekoita
-lisää lihapullat uunivuokaan ja niiden päälle juustot
-paista 200 asteessa noin 20 minuuttia, kunnes juusto on kauniisti ruskettunut

Jos et käyttänyt basilikaa ennen uuniin laittoa, niin ripsottele uunista tulon jälkeen. Tai både och. Basilikaa ei voi olla koskaan liikaa. Sillä aikaa, kun lihapullakastike on uunissa, keitä täysjyväspaghetti.

Tänä iltana pitää muuten jatkaa omppusosetalkoita. Ollaan koko perhe hurahdettu taas omenasoseeseen ja sitä kuluu. Vaikka niin olen ollut arkkupakastimia vastaan, niin ensimmäistä kertaa ikinä mietin, että olishan sellainen kiva. Pakkastila alkaa armottomasti loppumaan vaikka yläkerrassa meillä on jääkaapin yhteydessä pakasteallas ja Marian Bistrossa työtason alla kunnon pakastinkaappi.

AURINKOISTA ALKANUTTA VIIKKOA,

PS. siinä missä pupuset söivät viime vuonna gladiolukseni, pukkaa tuolta maasta nyt noin 20 gladioluksen kukintaa. Ihanaa! 🙂


perjantai 21. elokuun 2020

Voi pojat, miten herkullinen lounas!

HEIPPAHEI IHANAISET, NAURAVAISET

ja mitä mainiointa perjantaiaamua! Istuttiin yksi sunnuntaiaamu Jamien kanssa tuossa meidän olkkarissa ja jutskattiin ruokajuttuja. Pitkästä aikaa. Te muuten varmaan myös tiedätte Jamien. Oliver taisi olla hänen sukunimensä, jos en nyt ihan väärin muista. Kuitenkin, joskus muinoin vietettiin aikaa paljon enemmän yhdessä, mutta kuten aina kiireessä, niin ystävyyssuhteet tuppaavat harmikseen ottamaan osumaa. Meidän ystävyys on aika yksipuolista, mutta silti olen yrittänyt sitä vaalia. Koska saan my buddy Jamieltä niin paljon. Inspiraatiota ruoanlaittoon ja sellaista huoletonta otetta keittiötouhuihin. Mä oon vähän kuin Jamie. Huiskin raaka-aineita menemään sinne tänne. Ei se ruoanlaitto niin vakavaa ole 🙂

Tuona sunnuntaiaamuna kokkailtiin Jamien kanssa monenmoisia herkkuja, tai lähinnä Jamie kokkasi ja mä katselin vierestä. Olin jotenkin niin tohinoissani Jamien seurasta pitkästä aikaa, etten tajunnut kirjoittaa reseptejä ylös. Joten mututuntumalla mennään. Mut hei, musta tuntuu että niin Jamiekin menee. Tässä nyt sunnuntaiaamun kokkailuista ensimmäinen herkullinen ohje oman pään muistilokeroista kaivettuna.

Koska nyt ei pääse Italiaan, niin toin Italian meidän kotiin. Parhaimmillaan tämä makeista tomaateista ja pehmeästä mozzarellasta koostuva, valkosipulisesta ciabattasta terävyyttä saava lounas olisi tietty nautittuna siellä paikan päällä. Vaikka meidän viime vuotisen villamme patiolla, silmän levätessä Toscanan kukkuloilla. Koska tein tätä lounaaksi arkipäivänä, niin ei ollut soveliasta kaataa lasiin valkkaria, mutta siellä Toscanassa se varmastikin sallittaisiin myös arkenakin. Jamiekin sellaista nautti.

Tomaatti-mozzarellasalaatti leivällä

1 ciabatta ciabatta
1 valkosipulin kynsi

Salaatti
punaisia ja keltaisia kirsikkatomaatteja
tuoretta basilikaa
kivellisiä kalamataoliiveja
oliiviöljyä
balsamicoa
suolaa
pippuria
(buffalo)mozzarellaa
parmesania

-viipaloi ciabatta ja paista palat pannulla/parilalla/grillillä/uunissa
-murskaa tomaatit ja oliivit (poista kivet) käsin niin että tomaattien mehu valuu salaattikulhon pohjalle
-sekoita sekaan tuoretta revittyä basilikaa sekä muut aineet (poislukien juustot)
-kun ciabatat ottaneet väriä, ota ne pois uunista ja valele niitä hieman puolikkaalla valkosipulin kynnellä
-lado päälle tomaattisalaattia, mozzarellaa ja parmesanraastetta
-valuta koko komeuden päälle vielä salaattikipon pohjalta nestettä

Tällaisia lounasterkkuja tulin lähettelemään perjantaiaamuun, josko siellä mietitte esimerkiksi viikonlopun lounasjuttuja.  Kotitoimisto vaihtuu pian mökkitoimistoon ja kuten yleensä, niin maisemanvaihdos tekee hyvää. Tänä viikonloppuna saadaan vihdosta viimein tuo rantaterassi valmiiksi. Kelpaa sitten parin viikon päästä tulla sielunsiskojen kanssa mökille Tallinnan sijaan

IHANAA PERTSIPERJANTAITA,


maanantai 17. elokuun 2020

Aina on aihetta juhlaan & Tex mex -täytteiset uunipaprikat

id

HIPSHEI & IHANAA MAANANTAIAAMUPÄIVÄÄ!

Se on kyllä jännä, että arjen alettua sitä tuntuu olevan koko ajan joko perjantai tai maanantai. Eikä siinä mitään, molemmat otetaan kyllä ilolla vastaan, mutta se, että nuo viikot vierähtävät niin sikamaisen nopeasti on tietty tavallaan sääli. Ajankulu voisi vähän hidastua, mielestäni 🙂

Hei muistattehan juhlistaa elämän pieniä saavutuksia? Eikä se aina tarkoita kuplivalasin nostamista, vaan vaikka pikku tuuletustanssimuuvseja tai suklaapatukan ostamista pitkästä aikaa. Tai ihan vain istumista alas sohvalle kesken kiireisen päivän ja elämän ihanuuden ymmärtämisen. Meillä mies oli viikonlopun golfseuran mestaruuskisoissa ja me päätettiin eilen tyttöjen kanssa laittaa pöytä koreaksi sillä aikaa, kun toinen oli pelaamassa finaalirundia. Toiselle iso asia tuo finaaliin pääseminen, joten tottakai sitä tuli juhlistaa.

Jo pidempään mun on tehnyt mieli täytettyjä paprikoita. Ja nimenomaan tex mex-tyylisiä paprikoita. Tex mex -henkinen ruoka on muuten siitä varma vaihtoehto, että menee koko perheelle. Vaikka meillä tytöt syövätkin kokolailla kaikkea, niin esimerkiksi liian tulinen ruoka tuottaa vielä tuskanhikeä ja jättää jälkeensä kurnivan vatsan teinareilla.

Alunperin mietin, etten laita paprikoiden täytteeseen riisiä lainkaan, mutta lopulta päädyin laittamaan ja hyvä niin. Ilman riisiä olisivat olleet melko lihapainotteisia. Näistä tuli niin runsaat (pienemmät paprikat olisi  ehkä parempia), että yksi paprika riitti täyttämään vatsan naisväellä. Perheen miesväelle taisi upota kolme paprikaa, mutta kuka näitä laskee 😉 Me tykättiin, että paprikat saa olla vähän al dente, mutta jos haluatte paprikat ihan kypsiksi, niin ehkä niitä voisi esipaistaa uunissa muutaman minuutin ennen täyttöä.

Tex mex -täytteiset uunipaprikat

7 paprikaa
3 dl jasmiini- tai puuroriisiä
400 g naudan paistijauhelihaa
2 prk ranskankermaa
1 prk (230 g) tacosalsaa
1 pss tacomaustetta
cheddar-juustoa
suolaa

-keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan
-paista jauheliha, lisää siihen tacomaustepussi, yksi purkki ranskankermaa ja salsapurkki (tarkista suola ja lisää tarvittaessa)
-leikkaa paprikoista kansi pois ja silppua kannen käytettävä osa jauhelihaseokseen, ota paprikoiden siemenet pois
-sekoita riisit jauhelihaseokseen ja täytä paprikat
-ripottele päälle cheddar-juustoraastetta
-paista 200 asteessa noin 20 minuuttia
-laita tarjolle ranskankermaa

Eikä se muuten edes vaadi mitään golfseuran mestiksiä, että on aihetta juhlaan. Mun mielestä jokaisessa päivässä on jotain juhlan arvoista. Elämä itsessään on juhlanarvoinen. Se, että herää uuteen aurinkoiseen aamuun. Niin kuin tänä aamunakin. Joten nyt virtuaalisesti cin cin kahvikupposella numero kolme ja kohti uutta viikkoa! Toivottavasti sielläkin on viikko alkanut mukavissa merkeissä

MAANANTAITERKUIN,