maanantai 07. syyskuun 2015

Helppo herkku kahvipöytään

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

HEI MYÖHÄISILTAA IHANAT!

Oho, tänään meinasi tulla suunnittelematon tauko postauksiin. Tuossa illalla oli pikkuisemman harrastusjuttuja ja sitten pelailtiin korttia. (Siinä välissä käytiin yhdessä asuntoesittelyssä, mutta siitä ei nyt tällä hetkellä enempää :D) Hei, oli tarkoitus jo viime viikolla jakaa teidän kanssanne mun tämän hetken ihan suosikkireseptini kahvipöytään silloin, kun on unohtanut leipoa vieraita varten. Ja aikaa on kokolailla puoli tuntia taikoa jotain pöytään. Tai jos haluaa muuten vain nopean herkun, jonka osaltaan (tuo muropohja) pystyy valmistamaan jo etukäteen. Täytteeseen voi soveltaa itse haluamiaan makuja, mutta meillä siinä maistui pehmeä vanilja, makea omena, hieman karvas mustikka ja ihanan kirpeä lime. Voihan nam, sanon mä!

NOPEA KAHVIKAKKU

1 pkt murotaikinaa pakastealtaasta
-painele taikina voidellun irtopohjavuoan pohjaan ja reunoille
(mulla lisäksi leivinpaperi pohjalla)
-painele pohjaan haarukalla reikiä
-jos kaapista löytyy hernepussi, lisää herneet pohjan päälle paiston ajaksi
-jos ei niin joudut todennäköisesti välillä nostelemaan valahtaneita taikinareunoja esim patalapulla 😉
-paista ohjeen mukaan (n.15 mins 200 asteessa)

Täyte
1 prk vaniljarahkaa
1 prk vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
n. 1 dl omppuhillon jämiä jääkaapista
mustikoita
1 limen kuori
-vaahdota vaniljakastike ja lisää vaniljarahka (+ripaus sokeria, jos haluat)
-levitä omenahillo muropohjan päälle, lisää rahkavaahto
-koristele mustikoilla ja limenkuorilla
********************************

Kakku on kyllä sitä parempi, mitä enemmän se mehustuu. Sitä on katsokaas vaikea leikata nätisti, jos pohja rapsahtaa rikki. Joten tuon muropohjan voi paistaa vaikka edellisenä päivänä ja täyttää sen tunti ennen h-hetkeä. Mutta hyvältä maistuu myös rapsakkaampana versiona. Täytteeksi sopii rahkavaahdon päälle myös puolukan ja kinuskin liitto. Nyt kun juoksuputki on taas päällänsä, niin näitä makeita kakkuja ei tee oikein mieli. Kroppa huutaa terveellistä ruokaa ja terveellisiä herkkuja. Seuraavaksi ajattelinkin leipaista taas raakakakun. Ehkä kirpsakkaa puolukkaa ja lempeää mustikkaa. Pehmeää cashewvaahtoa, täyteläistä kaakaovoita, ripaus merisuolaa ja loraus hunajaa. Kuulostaa hyvältä, mutta vielä on resepti kehittelemättä. Joten suottaapi mennä tovi ennen kuin tuo on julkaisukelpoinen tänne blogiin 😉

Nyt untenmaille, jotta saa kunnon yöunet!

KAUNIITA UNIA &
IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA!

alle


perjantai 28. elokuun 2015

Fredagsmys!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAHIPSHEI

ja huhhahhei! Menipäs vähän myöhäselle myyssipostaus. Osaksi sen takia, että se haaveilemani klo 16.45 kaupan kautta kotiin kurvaamiseni jäi kaukaiseksi haaveeksi. Pikkuisemmalle ollaan vähän lupailtu uutta puhelinta, siitä lähtien kun edellinen tippui asfalttiin kohtalokkain seurauksin tammikuulla eikä ihan heti oltu valmiita uutta ostamaan. Särö ruudussa kuitenkin alkoi olla jo turvallisuusriski, joten nyt sitten käytiin uusi puhelin ostamassa töiden jälkeen. Eikä se puhelimenkaan ostaminen nyt niin vaivalloista ollut, mutta härregud että vieraan käyttöjärjestelmän ja näytön opetteleminen on hankalaa. Kaikki muut ollaan omppulaisia, mutta pikkuinen halusi Nokialaisen. Vai onko se enää edes tuolla nimellä tuo  firma 😀 Pari tuntia tapeltiin, että saataisiin siihen whatsupp sun muut, mutta ei. Ei anna ladata, kun vaatii jotain asetuksia tehtävän tietokoneen kautta. Harjoitukset jatkuu myöhemmällä:)

Mutta kaikesta säädöstä huolimatta nyt on siis vihdosta viimein sellainen autuaallinen olo, että voi todeta myyssien olevan kohdillaan; huomiset reissuvaatteet on katsottu valmiiksi (hellou Helsinki!), koti ei ole enää kuin räjähdyksen jäljiltä (varsinkin kun suuntaa katseensa oikeisiin paikkoihin ;), työvaatteet on vaihdettu kotivaatteisiin, kynttilän liekki lepattaa ja keittiössä tuoksuu ruoka. Pizza oikeastaan…

Kesän jälkeen ekana fredagsmysruokana toimii pizzadippi! Oletteko koskaan kokeilleet? No en mäkään, mutta taatusti koklaan toisenkin kerran. Mies totesi, että ihan kuin pepperonipizzaa söisi. Mä sanoisin, että himpun verran oli kuitenkin parempaa kuin ihan peruspizza. Jälleen kerran sellaista ruokaa, joka toimii isommallekin porukalle. Uskoisin muuten, että tämän voi tehdä etukäteen jääkaappiin ja vain lämpätä uunissa juuri ennen h-hetkeä!

PIZZADIPPI

1 prk (200 g) maustamatonta tuorejuustoa
1 prk (200 g) valkosipulituorejuustoa
1 prk Mutti pizzatomaattimurskaa
2 palloa mozzarellaa
1-1,5 dl raastettua parmesania (tai sitä kuivaa juustoraasteparmesania)
kirsikkatomaatteja
punasipulia
pepperoniviipaleita
tuoretta lehtipersiljaa
oreganoa
(suolaa)

– voitele uunivuoka
– sekoita tuorejuustot keskenään ja laita vuoan pohjalle
– ripsottele päälle oreganoa ja pienistellyt tomaatit sekä sipulit
– revi toinen mozzarellapallo pieniksi ja laita vuokaan
– raasta päälle parmesania
– kaada vuokaan pizzatomaattimurska ja lehtipersiljaa
– revi toinen mozzarella pieneksi ja laita vuokaan, raasta lisää parmesania
– lado päällimmäiseksi pepperonit
– paista 200 asteessa noin 25 minuuttia, kunnes pinta alkaa ruskistumaan kauniisti

*******************************

Ja sitten vain dipaten kovakuorista leipää, suolakeksejä tai leipätikkuja. Loppujen lopuksi vietiin tuo koko setti kuvauksen jälkeen ruokapöydän keskelle. Tämäniltainen ruoka maistui myös lapsille, mutta ei kuulemma ihan niin hyvin kuin tuo nakkikastike ja keitetyt perunat, joita varsinaisena iltaruokana söivät. Keventävänä asianhaarana perjantai-illassa toimii jälleen kerran tuo sama salaatti kuin aina ennenkin. Tosin tällä kertaa fenkolilla terästettynä! Ai että, samalla kun kirjoitan tätä loppupostausta vatsa täynnä ruokaa, niin tuo reissusta kotiin saapunut mies taisi saada pikkuisemman puhelimen kuntoon. Mitä lie näppäimiä painellut. Pikku-L katsoi iskäänsä ylpeänä ja totesi, että isi sä olet nero. Hmph, mähän sen kaiken työn puhelimen eteen tein…ja ei herunut krediittiä, ei ;D Väliäkö tuolla, pääasia että puhelin toimii.

Nyt keittiön pöytä siivoten ja kohti Uno-turnausta. Veikkaanpa, että suunnittemamme leffailta jää väliin. Aikaisin nukkuun, jotta huomenna jaksaa kouluttautua ja viettää ihana lauantai huipputyyppien kanssa! Katsotaan ehdinkö jossain vaiheessa koneelle. Jos en, niin sunnuntaina sitten viimeistään 🙂

IHANAISTA PERJANTAI-ILTAA & VIIKONLOPPUA 

alle


maanantai 24. elokuun 2015

Välipalavinkkejä koululaisille?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

…ja ei, tuo sokerikuorrutus lasissa ei ole jokapäiväistä 😀

MOIKKAMOI!

Jos iltaruoka arkisin aiheuttaa välillä harmaita hiuksia, niin sitä aiheuttaa kyllä nuo koululaisten välipalatkin. Ainakin meillä. Kun ei jaksaisi (enkä usko, että lapsetkaan jaksavat) aina sillä leipälinjalla. Vaikka koulussa tarjotaan kunnon lounas, niin kyllä meillä tytsyt ryntäävät ensimmäisenä kotiin tullessaan jääkaapille. Kasvavat nuoret 😉

Meillä välipalaksi (tuon leivän sijasta) syödään välillä puuroa. Kyllä, lämmitetään esimerkiksi edellisillan mannapuuroa mikrossa. Toinen haluaa sen maidon ja kanelin kanssa, toinen valitsee taas mehukeitolla. Jos äippä sille päälle sattuu ja on oikein ehtiväinen, niin välipalaleivän kanssa juodaan itse tehtyä mansikkakiisseliä. Joskus, varsinkin niinä päivinä kun koulussa on ollut oikein herkkuruokaa, välipalaksi riittää banaani. Meillä tytöt eivät ole oikein hedelmien ystäviä, mutta tuo banaani uppoaa. Parasta välipalaa on tekemäni gallupin mukaan pannari tai lätyt. Leikkaan usein pellillisen pannaria sopivankokoisiksi paloiksi ja laitan eväspussiin tai lautaselle kelmun alle jääkaappiin. Sieltä lapset osaavat ottaa palasen lautaselleen ja lämmittää sen mikrossa.

Mutta mitä muuta? Jos lapset tykkäisivät, niin jugurtti olisi ainakin oiva välipala. Syödäänkö teillä muroja välipalaksi? Mä olen tyystin unohtanut murojen käyttökelpoisuuden tähän puuhaan. Täytyykin muistuttaa lapsia niistä. Yhtenä päivänä teimme pikkuisen kanssa välipalaksi mansikkakarviaissmoothieta. Se olikin tosi herkkua:

MANSIKKAKARVIAISSMOOTHIE
(2:lle)

1,5 dl karviaisia
1 dl jäisiä mansikoita
1,5 dl (manteli)maitoa
1,5 dl maustamatonta rahkaa
luraus hunajaa

-surrur sekaisin tehosekoittimessa

Meillä kävi kyllä loppujen lopuksi niin, että hunajaa ei riittänyt tuon lorauksenkaan verran. Loppui kesken. Senpä takia lasissa on sokerireunukset. Smoothiesta tuli hilppasen liian kirpeää ja sokerireunus helpotti vähän asiaa 😉 Tyttöjen serkun synttäreillä bongasin idean tällaisiin laseihin. Lasi kastetaan hieman veteen ja sitten sokeriin. Sokeri kuivuu reunukseen kovaksi, joten ei siitä ihan hirmuisesti lähde makeutta suuhun. Ainakin tämän smoothien tapauksessa just niin paljon, että maistui lapsillekin.

Mun oma suosikkivälipalani kautta aikojen oli keskiviikkopäivien välipala; mummu oli hoitamassa meitä koulun jälkeen ja poikkeuksetta aina keskiviikkosin oli leiponut suklaapeltiä. Mokkapalojen tummempaa versiota. Kiireen vilkkaa kiirehdin koulusta kotiin ennen veljeä ja arvatkaas minkä takia? Jep, keskiviikkosin tuli Aku Ankka. Mikään ei ollut sitten sen autuaallisempaa kuin ottaa pala suklaapeltiä ja lasi kylmää maitoa. Ja lukea Akkari ekana 🙂

Näin kun olen töissä, niin lapset ovat siitä onnellisessa asemassa, että hilpaisevat koulusta pääosin suoraan mummulle. Siellä lempparivälipalaa ovat karjalan piirakat. Nam! Mitä teillä syödään välipalaksi koulun jälkeen?

MAANANTAITERKKUSIN,

alle


tiistai 18. elokuun 2015

Helppo & herkullinen arkiruoka

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA…vähän jo kohti syksyisempää arkiruokaa 🙂

HEISSAN!

Tiedättekös mikä kiireessä on parasta? No se, kun tajuaa priorisoinnin tärkeyden ja osaa käyttää pienetkin hetket hyödyksi. Kuten lounastauot. Jos on päivät töissä, illat menossa ja yöt nukkuu, niin blogille jää lounas- ja kahvitauot sekä aamut ennen töihin lähtöä 🙂 Onneksi tässä vuosien mittaan on tullut tehokkaaksi tämänkin homman suhteen; tekstiä syntyy suht’ vaivattomasti ja kuviakaan ei tarvitse enää räpsiä tsiljoonia. On myös antanut itselleen pitää välipäiviä tästä rakkaasta hommasta. Aina ei ehdi. Mutta silti toisaalta jo salaa odotan syyskuuta ja osittaista työaikaa. Tähän bloggaamistouhuun kun on jäänyt pahasti koukkuun.

Kiireinen arki on tuonut mukanaan viikkoruokalistat ja viikkoruokamaitokaupat. Hyvä niin, säästyy myös rahaa. Hermojen lisäksi. ”Mitä tänään syötäisiin?” on mun vakkarikysymys miehelle tuossa iltapäivästä, kun soitellaan. ”Ihan sama, tehdään jotain.” Ai että, pahin mahdollinen vastaus. Sanois vaikka että lämmitetään hernesoppaa 😀 Välillä ei vain yksinkertaisesti ehdi ajattelemaan ruokailuja päivittäin. Sen takia pitäydyn taas viikkoruokalistoissa. Sekä siinä Prisman kauppakassipalvelussa. Josta bongasin myös eilisen illan ruoan reseptin. Miettikääs kuinka helppoa on klikata resepti kokonaisuudessaan tuonne ostoskoriin, ei tarvitse erikseen mennä poimimaan tuotteita. Me likey! Mä olen aivan tyystin unohtanut risotot; maailman helpoimmat, herkullisimmat ja nopeimmat arkiruoat. Lasten ollessa pieniä teimme risottoja harva se viikko. Lähinnä broileriristottoa. Eilen illalla kiljuvaan nälkään tuli tehtyä lohirisottoa ja voi jestas, että maistui hyvälle. Ollakin, että risotto meni vähän liian kypsäksi.

NOPEA LOHIRISOTTO
(4:lle)

1 pieni sipuli pilkottuna
1 rkl oliiviöljyä
2 dl risottoriisiä
(0,5 dl valkoviiniä)
7 dl vettä
2 kalaliemikuutiota
100 g pakasteherneitä
300 g kirjolohisuikaleita
parmesania

-kuullota sipulia oliiviöljyssä, kunnes pehmenee
-lisää risottoriisit ja kuullota, kunnes ”lasimaisia”
(-lisää valkoviini ja anna viinin vähän haihtua)
-lisää kalaliemikuutiot murusteltuna ja pikkuhiljaa vettä
-lisää herneet
-anna porista noin 15 minuuttia
-lisää kirjolohisuikaileet ja anna porista vielä viisi minuuttia
(vaihtoehtoisesti voit paistaa kalan pannulla ja lisätä valmiiseen risottoon)
-raasta päälle parmesanlastuja

**********************************************

En olekaan muuten koskaan aiemmin ostanut kirjolohisuikaleita. Mulla oli pieniä ennakkoluuloja niitä kohtaan, mutta yllättävän hyviä olivat. Meillä ei myöskään juuri koskaan osteta mitään valmiiksi marinoituna. Näissä suikaleissa tosin taisi olla hunajamarinadi. Ihmiselle, joka nakertaa parmesania suoraan paketista, on nämä risotot kyllä ihan ylivetoja. Mulla on parmesan ruokapöydässä mukana ja siitä veistän koko ajan lisää juustoa risottoon vanhan huvetessa 😉

Hei oletteko muuten huomannut tuon älyttömän upean muodonmuutoksen, jonka Indiedays koki tänä aamuna? Mä ainakin olen tästä muutoksesta ihan täpinöissäni. Blogit on jaettu kahteen eri portaaliin, Living & Lifestyle:n ja Styles & Trends:iin. Blogini kuuluu luonnollisesti tuohon ensimmäiseen. Indiedaysin toimituksen ”5 vinkkiä uudistuneen Indiedaysin käyttöön” kannattaa muuten käydä lukaisemassa myös. Uskon, että tämä uudistus palvelee niin teitä lukijoita kuin meitä bloggareitakin! Itse ajattelin heti tänä iltana tutustua uusiin sivuihin vähän tarkemmin.

ILOISIN TIISTAITERKUIN,

alle

PS. tuli muuten tässä mieleeni, että tähän risottoonhan voisi käyttää ihan valmista savulohtakin 🙂