keskiviikko 15. joulukuun 2021

Kasviskeskiviikko: Paahdettu bataatti-valkosipulisosekeitto

MOIKKA!

Tiedättehän te sen, että arvostan ihan älyttömästi meidän vuorovaikutusta? Varsinkin taas viime päivien aikana olen saanut teiltä niin paljon tukea, sparrausta, tsemppejä ja valoa liittyen tuohon maanantaiseen postaukseeni. Ootte huippuja

Tänään pitkästä aikaa kasviskeskiviikkopostausta. Aina välillä kuulen, että on niin kiire ettei ehdi tehdä ruokaa. Että kaupan valmisruoat toimivat ihan hyvin arjessa. Että ruoanlaitto ei ole kaikkien juttu. Ja tämä on varsin ok, ei sitä itsekään ihan aina ehdi tekemään ruokaa. Mutta saanko esitellä silti toisenlaisen näkökulman asiaan? 🙂

Jos on niin kiire, ettei ehdi tekemään ruokaa, niin mihin se aika menee? Kuinka hyvin on priorisoinut aikansa? Paljonko on ruutuaika päivässä? Yhden valmennettavan kanssa taannoin purimme tätä asiaa ja kävi ilmi, että hänen ruutuaikansa päivässä oli reilut kolme tuntia. Josta IG ja iltapäivälehdet veivät yli 2,5 tuntia. Kysehän on priorisoimisesta ja toisaalta arjen sujuvuuden kannalta ennakoimisesta (esim. ruokalistan tekeminen + viikkomaitokauppaostosten tekeminen). Itse näen, että monipuolinen ja ravitseva ruokavalio on niin paljon hyvinvointiani tukeva juttu, että siitä en ole valmis tinkimään. IG:n selaamisesta, pyykkien viikkauksesta ja paljon muusta kylläkin.

Kaupoissa on tätä nykyä onneksi saatavilla myös sellaisia valmisruokia, joiden ainesosaluettelo ei laita puuskuttamaan pituudellaan tai sisällöllään. Ja jotka ovat värikylläisiä houkutellen ulkonäöllään. Mutta siltikin. Kotona tehdyn ruoan etu on se, että loppupeleissä a) se tulee edullisemmaksi ja b) näet, mitä ruokaan laitat. Pystyt täysin siis valitsemaan ne ainesosat, mistä kokkaat. Kukaan muu ei ole tehnyt tätä valintaa puolestasi. Aika monen prosessoidun ruoan valmistamismenetelmä on myös sellainen, että lopputulema ei välttämättä tue tervettä suolistomikrobiomiaa. Puhumattakaan prosessoitujen ruokien usein korkeista transrasvaosuuksista, jotka käyvät suoliston lisäksi myös koko systeemimme hyvinvoinnin päälle. Kuten ollaan joskus juteltu, niin suolistohan on se meidän toinen aivot. Se missä sijaitsee suuri osa immuniteetistamme ja jonka hyvinvointi näyttelee merkittävää osaa meidän hyvinvoinnistamme ihan jo senkin takia, että kun suolisto on kunnossa, niin ruokien vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet imeytyvät paremmin. Tämän asian kanssa olen nyt yrittänyt skarpata, jotta tuo rauta imeytyisi paremmin.

Tänään jaan teille ruokavinkin, joka onnistuu myös heiltä, ketkä eivät pidä itsejään kokkikolmosina. Heiltä, ketkä eivät jaksa hämmennellä soppaa hellan äärellä (jep, mä lukeudun heihin).

Paahdettu bataatti-valkosipulikeitto
4-6:lle

2 isoa bataattia
6-7 valkosipulin kynttä
extraneitsyt oliiviöljyä
sormisuolaa
kuivattuja yrttejä (esim. timjami, rakuuna, basilika)
2 dl kookoskermaa, ruokakermaa tms
vettä

tarjolle
extraneitsyt oliiviölyä
chilirouhetta
kookoskermaa
tuoreita tai kuivattuja yrttejä

1. Kuori bataatit ja lohko ne
2. Levitä bataatin lohkot ja valkosipulin kynnet (voi olla kuorimattomina) leivinpaperin päälle uunipellille, lorauta päälle öljyä, sormisuolaa ja kuivattuja yrttejä
3. Paahda 220 asteisessa uunissa, kunnes bataatit ovat pehmenneet (varo, ettei ne ruskistu liikaa, valkosipuin kynnet voi kyllä ruskistua)
4. Lisää bataatit ja valkosipulin kynnet kattilaan, lisää kattilaan muutama desi vettä ja soseuta bataatit sauvasekoittimella
5. Lisää kookoskerma ja passaa keiton koostumus vedellä
6. Anna kiehahtaa, mausta tarvittaessa suolalla ja yrteillä lisää
7. Tarjoile oliiviöljyn, chilirouheen, pienen kermalorauksen ja yrttien kanssa

Niin helppoa ja hyvää! Mun makuuni bataatti maistuu välillä ruoissa liian makealle (ja tuo eittämättä mieleen vauva-ajat), mutta tässä tuo valkosipuli taittaa kivasti bataatin makeutta. Ja hei, bataattien uunissa oloaikana voi sitten tehdä jotain muuta itselleen mieleistä 🙂

KESKIVIIKKOTERKUIN,


keskiviikko 24. marraskuun 2021

Salaatti-idea joulupöytään

MOIKKA KESKIVIIKKOILTAAN!

Alkuviikko on tehty iltaisin vaihto-oppilasjuttuja ja vielä olisi muutama lomake täyttämättä tai lähettämättä täytettäväksi. Rokotuksia haettiin eilen apteekista ja enpäs ole aiemmin edes miettinyt, kuinka hintavia nuo ovat. Yhdysvallat vaatii sellaisiakin rokotuksia, joita meillä ei rokotusohjelmaan kuulu, joten ovat pakollisia. Eilen oli jälleen Teams-palaveri vaihtarijuttujen tiimoilta ja täytyy sanoa, että kerta kerralta tuo konkretisoituu, että se esikoinen on oikeasti sinne lähdössä. Viimeistään itsenäisyyspäivänä ollaan saatu tämä lähtöön liittyvä paperirumba numero 1 tanssittua loppuun ja sitten vain odotellaan. Vaikka tuntuu, että on paljon työtä, niin on se kaikki sen arvoista.

Ajattelin tulla vinkkaamaan teille superhyvästä salaatista, joka menee ihan sellaisenaankin, mutta näkisin myös joulupöytää koristamassa. Mä rrrrakastan salaatteja. Niin kuin te jo tiedättekin. Rakastan muuten paljon muitakin asioita kuin salaattia ja sain joskus siitä kommenttia, että ei kaikkea voi noin rakastaa 😀 No mä rakastan enkä peittele sitä.

Joten tänään juttua salaattirakkaudesta tai lähinnä tästä kyseisestä salaatista. Jos saisi valita yhden ruoan/kategorian, jota syödä loppuelämä, niin mulla se olisi salaatit (kakkosena olisi mediaseksikkäästi peruna). Kylmät ja lämpimät, täyttävät ja kevyet, raikkaat ja mausteiset. Salaatteja kun on niin helppo varioida.

Törmäsin Pinterestissä Half Baked Harvestin ruusukaalisalaattiin, jota oli pakko viikonloppuna samointein tehdä. Voi olla, että tästä tulee tämän vuoden joulupöytään kaveri Waldorfin salaatille. Niin maukasta! Ollakin, että ruusukaalien kanssa mulla on ollut vähän niin ja näin. Välillä maistuu, välillä ei. Tässä salaatissa maistui kyllä tosi hyvin!

Alkuperäiseen ohjeeseen tuli pekonia, mutta korvasin sen serranon kinkulla. Vuohenjuuston puuttuessa jääkaapista, valitsin tilalle fetajuuston. Ai niin, osaatteko te työstää granaattiomenaa siististi? Mä en. Pitäisi katsoa joku ohjevideo. Meillä oli keittiön seinä ja pienkoneet täynnä punaisia täpliä salaatin tekemisen jälkeen ;D

Ruusukaalisalaatti

400 g ruusukaaleja
4 siivua serranon kinkkua
2 rkl oliiviöljyä
2 dl granaattiomenan siemeniä
fetajuustoa

Kastike
0,5 dl hunajaa
2 rkl voita
2 rkl valkoviinietikkaa
2 tl rosepippureita murskattuna
sormisuolaa
2 tl raastettua appelsiinin kuorta

1. Pese ruusukaalit ja puolita ne, aseta uunivuokaan
2. Leikkaa serranon kinkku pikku paloiksi ja sekoita ruusukaalien kanssa
3. Lorota päälle oliiviöljy, sekoita
4. Paista 200 asteessa uunin alatasolla välillä sekoittaen noin 30 minuuttia tai kunnes ruusukaalit ovat ottaneet väriä ja kinkut rapsakoituneet
5. Valmista sillä aikaa kastike; pehmitä hunaja kattilassa (alkaa hieman poreilla), lisää pippurit, suola, appelsiinin kuori, voi ja valkoviinietikka. Hämmennä kunnes voi sulaa.
6. Kaada ruusukaalien päälle ja sekoita, lisää murusteltu feta ja granaattiomenan siemenet

Semmoisia keskiviikkoiltaan. Toivottavasti sielläkin on viikko sujunut mukavissa merkeissä! Pikkupakkanen on todellakin tehnyt hyvää. Ja ensi viikolla onkin jo joulukuu

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,


perjantai 19. marraskuun 2021

Vähän niin kuin ennen vanhaan -fredagsmys

ILTAA IHANAT!

Just kun eilen pääsin kirjoittamasta, että marraskuu on vienyt osan voimista, niin mitä vielä – tänään on ollut niin paljon energiaa, ettei muusta väliä. Se ken sanoo, että teinit ovat energiasyöppöjä, yleistää. Kyllähän nuo välillä ovat, mutta parhaimmillaan ovat energiatankkeja, joista ammentaa energiaa.

Meillä oli tänään lukiolaisella vapaapäivä (ei meillä vaan lukiossa ollut vapaapäiviä…) ennen koeviikkoa. Itsekin otin palkattoman, jotta päästään virka-aikaan asioille. Saatiin asioita hoidettua ja siinä sivussa hoidettiin myös vähän sellaisia ex-tempore juttuja. Kuten joululahjapapereiden ja pakettikorttien ostamisia.

Hyvä päivä. Vähän niin kuin ennen vanhaan. Silloin, kun tein osa-aikaisesti töitä perheyrityksessämme ja perjantait tein muita töitä kotitoimistolla.

Vähän niin kuin ennen vanhaan -fiilis sai tänään tarttumaan ajatukseen perjantai-illan leppoisasta keittiöelämästä. Siinä, missä ne kuuluisat ja kaihoisat countrylaulut soivat taustalla ja ruokana on jotain muuta kuin sitä perusarkiruokaa.

Aikas ihanaa, sanon minä.

Näitä tällaisiä ”vähän niin kuin ennen vanhaan” -päiviä tarvitsee ottaa silloin tällöin kalenteriin. Muistakaahan tekin tehdä aina silloin tällöin asioita, jotka tekevät teille hyvää

Tänä iltana meillä oli ja on edelleen (suurtalouskokki Nurmi kiittää ja kuittaa ;D) ruoaksi pari erilaista juustodippiä. Aika raskas setti, joten toisellakin olisi pärjännyt. Menee kivasti esimerkiksi pikkujouluihin muiden tarjottavien lisäksi. Kuten osana juustotarjotinta.

Fetajuustodipin bongasin täältäMutta suomennettuna ja vähän muokattuna tässä:

Uunifetajuustodippi

1 fetablokki
2,5 dl mustia ja vihreitä oliiveja
1 dl aurinkokuivattuja tomaattisuikaleita
1 dl oliiviöljyä
1 solo valkosipuli kuorittuna ja viipaloituna
kuivattuja yrttejä (timjami, rosmariini, oregano)
mustapippuria

1. Aseta fetablokki uunin kestävälle pannulle/vuoalle
2. Lisää oliiviöljy, mausteet ja valkosipuli
3. Paista 175 asteessa 20 minuuttia
4. Lisää oliivit ja aurinkokuivatut tomaatit
5. Nosta grillivastuksen alle 225 asteeseen pariksi minuutiksi

Yksi kaikkien aikojen suosikkini on uuni-briejuusto. Ja se sopiikin jotenkin tähän joulunalusaikaan. Laitoin briejuuston uuniin, kun uunifetajuustodipissä oli vielä noin 10 minuuttia aikaa.

Uuni-briejuusto

1 brie-juustokiekko (mulla oli Castello)
2 dl pähkinäsekoitusta
iso loraus hunajaa

1. Laita juustokiekko uunin kestävälle vuoalle.
2. Lisää päälle pähkinät (osa saa valua pois)
3. Lurauta ronskisti päälle hunajaa ja paista uunissa (175-200 astetta) noin 10 minuuttia, kunnes juusto alkaa sulaa. Meillä se suli tällä kertaa himpun verran liikaa.

Näiden lisäksi vielä viipaloitua persimonia, maalaispatonkia ja artisokan sydämiä. ID

Ihanaa, edessä on viikonloppu, jolle ei ole mitään suunnitelmia. Miesluolan seinä pitäisi tasoitetapiseerata loppuun ja maalata. Esikoisenkin huoneeseen ostettiin tänään yhdelle seinälle tapetti, joten sutaistaan se seinään samalla. Tämäniltaisten juustoherkkujen jälkeen huomenna pitkä kävelylenkki houkuttelee ulos. Mutta muuten mennään ilman ohjelmaa.

Nyt Vain Elämään ja Blacklistin pariin. Tavallaan tuo Blacklistikin menee kategoriaan ”Vähän niin kuin ennen vanhaan.” Sitä on tullut nyt katsottua jo yhdeksättä kautta. Yleensä tv-sarjat lössähtää viimeistään kauden kuusi kohdalla. Ehkä se on tuo Mr. Reddingtonin charmi, mikä kantaa. Tiedä häntä, mutta koukussa ollaan edelleen.

IHANAA ALKANUTTA VIIKONLOPPUA,


sunnuntai 07. marraskuun 2021

10 x miksi ruokien suunnittelu kannattaa

HYVÄÄ SUNNUNTAIHUOMENTA!

Tai aamupäivää, huomen taitaa olla jo mennyt ja tullut monta kertaa 🙂 Eilen käytiin koko perheen kanssa ravintolassa syömässä ja ääneen mietittiin, kuinka tänä syksynä on yhtäkkiä tullut käytyä ulkona syömässä enemmän kuin pitkään aikaan.

Yhtä paljon kuin rakastankin (kyllä, mä rakastan ja terminä sana tykkää on liian laimea tähän kohtaan) ruoanlaittoa ja varsinkin ruoanlaittoa arki-iltoina, niin melkein yhtä paljon rakastan käydä ulkona syömässä. Se on niitä elämän pieniä iloja, tietynlaisia palkkioita tehdystä työstä. Näinä päivinä toki ajattelen asian enemmän siltä kantilta, että jos pystyn tämän haastavan ajan aikana tukemaan ravintoloita, jotka ovat olleet ahtaalla, niin ilomielin sen teen.

Yhtä ilomielin suunnittelen tänään taas ensi viikon ruokalistan. Laitan illalla työlounaaksi kolmelle päivälle suunnittelemani kasvislasagnen uuniin ja pyöräytän lihapullat huomen illalle valmiiksi. Loppuvuonna ei ole aikomus sen kummemmin ottaa vielä itseään niskasta kiinni ruokakustannusten suhteen, mutta tammikuun alusta asti tavoitteena on pyrkiä siihen, että meidän perheen kuukausittaiset ruokakauppakulut saataisiin taas noin 600 – 650 euroon. Tuo onnistuu vain ruokien suunnittelemisella. Tästä ajattelin muuten tehdä tammikuussa julkisen haasteen ja olla tilivelvollinen teille rakkaat lukijat. Läväyttää viikkotasolla ruokamenot tänne. Positiivinen tilivelvollisuus auttaa hurjan paljon tavoitteiden saavuttamisessa.

Niin elämän yleisestikin kuin myös ruokien suunnittelu vapauttaa ihan hirmuisesti aikaa. Ei ole mitään järkeä tulla joka päivä töistä kotiin kaupan kautta. Tuskastua siellä kaupassa siihen, kun ajatus lyö tyhjää sen suhteen mitä ruokaa sitä laittaisi. Ja mä en tiedä teistä, mutta viime viikolla kun jäi ruokalistat suunnittelematta ja viikkokauppaostokset tekemättä, niin mä koin ihan jopa tietynlaista tuskaa sen takia, että punainen lanka oli kateissa.

Tosin, me ihmiset ollaan erilaisia ja jotkut eivät tuskastu siihen ajatukseen, mitä laittaisi ruoaksi päivä toisensa jälkeen. Mutta me, kenellä on kokemusta tuskastumisesta tuon ajatuksen äärellä, hyödymme ruokien suunnittelusta 🙂

No miksi suunnitella viikon ruoat etukäteen & käydä ostamassa aineet etukäteen?

1. Näin ollen kotoa löytyy aina tarvittavat aineet ruokien laittoon.
2. Säästät selvää rahaa
3. Säästät aikaa
4. Kun teet ruoan alusta asti itse näet, mitä sinne laitat ja voit vaikuttaa siihen, mitä sinne laitat (esimerkiksi kovaa rasvaa sisältävät paljon prosessoidut valmisruoat ovat helppo napata kiireessä ostoskoriin, mutta ei ole itse tehdyn ruoan voittanutta)
5. Hävikki pienenee (tästä mulla on niin hyviä kokemuksia ja se on itse asiassa vielä suurempi motivaattori ruokien suunnitteluun kuin tuo rahallinen säästö ♥)
6. Lautasmallin noudattaminen on helpompaa
7. Monipuolisen, ravintorikkaan ruoan saatavuus helpottuu (kun sulla on aineet jo valmiiksi kotona)
8. Ei tule woltattua, kun kaapit on tyhjiä
9. Stressi ruoanlaiton suhteen vähenee (mitä ihmettä sitä syötäsiin -> jes, meillä on selvät sävelet)
10. Mahdolliset ”vastarannan kiisketkin” ovat selvillä ruoista eikä yhtäkkinen huudahtaminen  ”Oi, musta on äiti tullut kalavegaani” lohipadan äärellä enää kelpaa tekosyyksi leivän puputtamiselle iltaruoaksi 😉

Jos nyt innostuit ruokien suunnittelusta, niin muutama vinkki mistä aloittaa. Siivoa ensin kuivamuonakaapit ja jääkaappi. Onko jotain olennaista mitä uupuu? Lisää kauppalistaan. Mistä ruoista teidän perhe tykkää? Listatkaa vaikka 30 ruokaa, jotka valmistuvat nopeasti tai jotka ovat sellaisia lämmitettäessä parantuvia (laatikot, keitot), joita voi syödä parina päivänä. Tehkää lapulle seuraavan viikon ruokalista ja kiinnittäkää se vaikka jääkaapin oveen. Myös ruoanlaittovuorot on hyvä lisätä tässä vaiheessa (mikäli ruoanlaittajia on useampia).

Tehkää kauppalista tulevan viikkoruokalistan mukaan. Muistakaa myös aamu-, väli- ja iltapalat, lounaat sun muut. Käykää kaupassa, tehkää verkossa tilaus valmiiksi.

Simple as that!

Meillä on tämä kaikki ihana suunnittelu vielä tänään edessä. Mutta sitä ennen tapaamaan rakasta ystävää ex tempore -lyhyellä varoitusajalla ja alkuillasta rakkaiden kummityttöjen synttäreille. On ollut sillä tavalla erikoisen ihana viikonloppu, että se on ollut melko täynnä kaikkea ja mikä parasta; siihen kaikkeen on mahtunut laatuaikaa teinien kanssa. Kaikki teinien äidit tietävät, että se teinien seura ei ole itsestäänselvyys ihan aina 😉

SULOISTA SUNNUNTAITA TOIVOTELLEN,

PS. Aiheeseen liittyviä aiempia postauksia:
Takaisin ruotuun: Arkiruokailut syyniin
10 x vinkkini arkiruoanlaitosta nauttimiseen
Neljän viikon arkiruokalista
Neljän viikon arkiruoat


keskiviikko 13. lokakuun 2021

Kasviskeskiviikko: Indian coleslaw

NO HUOMENTA!

Olen vallan unohtanut jakaa tämän reseptin, jonka lupasin teille jo pari viikkoa sitten. Joskus silloin nuorempana tuli tehtyä blogia päivätöiden jälkeen 30 postauksen / kuukausi -päivitystahdilla. Ei kuulkaa toimisi enää tänä päivänä. Rakastan sitä tunnetta, kun töiden jälkeen ei tarvitse avata konetta (ellei halua). Elämään on tullut paljon lisää jo sen myötä, että on oppinut laiskottelemaan. Ei koko ajan tarvitse olla talla pohjassa.

Perinteinen coleslaw on mun yksi ehdottomista kesäherkuista ja kun törmäsin netissä coleslawiin intialaisvivahteella, niin olin myyty. Tuolloin en tajunnut ottaa reseptiä ylös, mutta vaikutteita tekemäni Indian slaw sai monesta eri netin syövereistä löytyvästä reseptistä 🙂

Indian coleslaw

200 g kaali-porkkanasuikaletta
1 pienen pieni punasipuli kuorittuna ja viipaloituna
1 mieto chili, siemenet poistettuna ja pilkottuna
1 valkosipulin kynsi kuorittuna ja raastettuna
0,5 dl turkkilaista jugurttia
1 rkl majoneesia
1 limen mehu
ripaus suolaa
1 tl kurkumaa
1 tl currya
1 tl kanelia
1 tl garam masalaa
1 tl juustokuminaa
2 tl kookossokeria
mustapippuria

Tarjoiluun: korianteria, chiliä, kevätsipulia

1. Sekoita astiassa kaali-porkkanasuikaleet, punasipuli, chili ja valkosipuli
2. Sekoita toisessa astiassa keskenään muut aineet ja kaada em. salaatin joukkoon
3. Anna tekeytyä jääkaapissa noin puoli tuntia
4. Tarjoile tuoreen korianterin ja kevätsipulin kanssa

Kolme päivää töitä ja sitten vähän tunturin juurelle lomailemaan. Ensi viikolla luvassa lumisia maisemia (ainakin IG:n puolella @marianbistro) ja toivottavasti jotain Lappi-henkistä ruokaakin päätyy tänne bloginkin puolelle 🙂

IHANAA VIIKKOA TOIVOTELLEN,