maanantai 24. elokuun 2020

Arki-illan ihana herkkuruoka

HIIOHOI MAANANTAIHIN!

Miten siellä on viikko lähtenyt käyntiin? Täällä viikko on polkaistu käyntiin oikein reippaasti. Olen huomannut, että maanantaisin on viikonlopun jälkeen energiaa kuin pienessä kylässä ja se kantsii käyttää hyväksi. Sataa, paistaa, jossain jyrähtää, sataa, paistaa. Se säiden herra ei nyt oikein tiedä mitä antaisi meille alkaneen viikon kunniaksi. Mutta hei, otetaan ilolla vastaan kaikki mitä taivaalta tulee. Kun paistaa, niin on ainakin ihanan lämmin ♥ Josko töiden jälkeenkin olisi, niin ehtisi vähän pihahommiin auringon lämmittäessä 🙂

Viime viikolla kerroin mun sunnuntaiaamun treffeistä Jamien kanssa ja tehtiin sitä älyherkullista tomaatti-mozzarellasalaattia leivällä. Silloin treffeillä me nautittiin tuota herkkua alkupalaksi ja pääruoaksi suussa sulavaa lihapullakastiketta ja spagettia. Mä kuulkaa mietin, että pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni meal preppauksen kanssa. Sillä esimerkiksi tässä nimenomaisessa ruoassa helpottaisi huomattavasti, jos lihapullat löytyisi valmiina jääkaapista. Joskus olen muuten tehnyt Boltseista samankaltaista ruokaa ja nehän ovat heti valmiita!

Nuo lihapullat paistuu ja samalla mehustuu tomaattisoosissa. Mozzarellan ja parmesanin pyhä liitto on voittamaton. Kylkeen vielä täysjyväspagettia, niin hei arki-ilta muuttuu himpusti herkullisemmaksi.

En ottanut Jamieltä ylös reseptiä, joten tein tämän muistinvaraistesti. Yllättävän hyvin toimi silti.

Lihapullakastike uunissa

400 g naudan paistijauhelihaa
1 kananmuna
0,5 dl korppujaujoja
suolaa
mustapippuria
oreganoa
2 tlk tomaattikastiketta (käytin Muttin basilikanmakuista)
(tuoretta basilikaa)
1 mozzarellapallo
0,5-1 dl parmesanraastetta

-sekoita muna ja korppujauhot, anna turvota hetki
-sekoita niihin jauheliha, mustapippuri, suola ja oregano
-pyörittele lihapullat ja paista niihin pannulla ruskea pinta
-kaada tomaattikastike uunivuokaan, lisää suolaa (ja basilika) ja sekoita
-lisää lihapullat uunivuokaan ja niiden päälle juustot
-paista 200 asteessa noin 20 minuuttia, kunnes juusto on kauniisti ruskettunut

Jos et käyttänyt basilikaa ennen uuniin laittoa, niin ripsottele uunista tulon jälkeen. Tai både och. Basilikaa ei voi olla koskaan liikaa. Sillä aikaa, kun lihapullakastike on uunissa, keitä täysjyväspaghetti.

Tänä iltana pitää muuten jatkaa omppusosetalkoita. Ollaan koko perhe hurahdettu taas omenasoseeseen ja sitä kuluu. Vaikka niin olen ollut arkkupakastimia vastaan, niin ensimmäistä kertaa ikinä mietin, että olishan sellainen kiva. Pakkastila alkaa armottomasti loppumaan vaikka yläkerrassa meillä on jääkaapin yhteydessä pakasteallas ja Marian Bistrossa työtason alla kunnon pakastinkaappi.

AURINKOISTA ALKANUTTA VIIKKOA,

PS. siinä missä pupuset söivät viime vuonna gladiolukseni, pukkaa tuolta maasta nyt noin 20 gladioluksen kukintaa. Ihanaa! 🙂


perjantai 21. elokuun 2020

Voi pojat, miten herkullinen lounas!

HEIPPAHEI IHANAISET, NAURAVAISET

ja mitä mainiointa perjantaiaamua! Istuttiin yksi sunnuntaiaamu Jamien kanssa tuossa meidän olkkarissa ja jutskattiin ruokajuttuja. Pitkästä aikaa. Te muuten varmaan myös tiedätte Jamien. Oliver taisi olla hänen sukunimensä, jos en nyt ihan väärin muista. Kuitenkin, joskus muinoin vietettiin aikaa paljon enemmän yhdessä, mutta kuten aina kiireessä, niin ystävyyssuhteet tuppaavat harmikseen ottamaan osumaa. Meidän ystävyys on aika yksipuolista, mutta silti olen yrittänyt sitä vaalia. Koska saan my buddy Jamieltä niin paljon. Inspiraatiota ruoanlaittoon ja sellaista huoletonta otetta keittiötouhuihin. Mä oon vähän kuin Jamie. Huiskin raaka-aineita menemään sinne tänne. Ei se ruoanlaitto niin vakavaa ole 🙂

Tuona sunnuntaiaamuna kokkailtiin Jamien kanssa monenmoisia herkkuja, tai lähinnä Jamie kokkasi ja mä katselin vierestä. Olin jotenkin niin tohinoissani Jamien seurasta pitkästä aikaa, etten tajunnut kirjoittaa reseptejä ylös. Joten mututuntumalla mennään. Mut hei, musta tuntuu että niin Jamiekin menee. Tässä nyt sunnuntaiaamun kokkailuista ensimmäinen herkullinen ohje oman pään muistilokeroista kaivettuna.

Koska nyt ei pääse Italiaan, niin toin Italian meidän kotiin. Parhaimmillaan tämä makeista tomaateista ja pehmeästä mozzarellasta koostuva, valkosipulisesta ciabattasta terävyyttä saava lounas olisi tietty nautittuna siellä paikan päällä. Vaikka meidän viime vuotisen villamme patiolla, silmän levätessä Toscanan kukkuloilla. Koska tein tätä lounaaksi arkipäivänä, niin ei ollut soveliasta kaataa lasiin valkkaria, mutta siellä Toscanassa se varmastikin sallittaisiin myös arkenakin. Jamiekin sellaista nautti.

Tomaatti-mozzarellasalaatti leivällä

1 ciabatta ciabatta
1 valkosipulin kynsi

Salaatti
punaisia ja keltaisia kirsikkatomaatteja
tuoretta basilikaa
kivellisiä kalamataoliiveja
oliiviöljyä
balsamicoa
suolaa
pippuria
(buffalo)mozzarellaa
parmesania

-viipaloi ciabatta ja paista palat pannulla/parilalla/grillillä/uunissa
-murskaa tomaatit ja oliivit (poista kivet) käsin niin että tomaattien mehu valuu salaattikulhon pohjalle
-sekoita sekaan tuoretta revittyä basilikaa sekä muut aineet (poislukien juustot)
-kun ciabatat ottaneet väriä, ota ne pois uunista ja valele niitä hieman puolikkaalla valkosipulin kynnellä
-lado päälle tomaattisalaattia, mozzarellaa ja parmesanraastetta
-valuta koko komeuden päälle vielä salaattikipon pohjalta nestettä

Tällaisia lounasterkkuja tulin lähettelemään perjantaiaamuun, josko siellä mietitte esimerkiksi viikonlopun lounasjuttuja.  Kotitoimisto vaihtuu pian mökkitoimistoon ja kuten yleensä, niin maisemanvaihdos tekee hyvää. Tänä viikonloppuna saadaan vihdosta viimein tuo rantaterassi valmiiksi. Kelpaa sitten parin viikon päästä tulla sielunsiskojen kanssa mökille Tallinnan sijaan

IHANAA PERTSIPERJANTAITA,


torstai 13. elokuun 2020

Lempiarkiruokani tällä hetkellä

HEI HYVÄÄ HUOMENTA IHANAT!

Olenkin tainnut kertoa, että mä kulutan niin biisit kuin ruoatkin loppuun. Kun johonkin biisiin ihastun, kuuntelen sen puhki. Tällä hetkellä puhkikuuntelussa on iki-ihanan BEHMn Tivolit. Ruoan puhkikulutusvaiheessa on sitruunarisotto ja pannulla paistettu lohi. Niin hyvää, niin helppoa ja rikkoo kivasti sitä siskonmakkarasopan ja makaronilaatikon värittämää arkea.

Välillä laitan risottoon kuivaa valkoviiniä, välillä korvaan senkin osuuden kasvisliemellä. Nyt alkomaholiliikkeessä asioidessani myyjä vinkkasi mulle kuohuviinistä risottoon ja hei ei huono – toimi erittäin hyvin. Lasiin pääsi sitten risottoa varten säästetty valkoviini, joten win-win tilanne 😉

Sitruunarisotto
4:lle

1 pieni sipuli
voita reiluhko nokare
3 dl risottoriisiä
8 dl kasvislientä
2 dl kuivaa kuohuviiniä
1 sitruunan mehut (löyhästi puristettuna)
2 dl raastettua parmesania
mustapippuria

1. kuori ja pienistele sipuli
2. kuullota sitä hetki voissa, lisää riisit
3. kun riisi on muuttunut hieman läpinäkyväksi lisää kuohuviini ja sitruunan mehu
4. anna porista, kunnes riisi on imenyt kuoharin.
5. ala lisäämään kasvislientä pienissä erissä ja lisää aina, kun liemi on imeytynyt riisiin
(tässä menee noin 25-30 minuuttia yhteensä)
6. riisi saa jäädä pikkuisen al denteksi (mutta ei missään nimessä liikaa!)
7. sekoita risottoon raastettu parmesanjuusto ja mausta mustapippurilla

Tarjolle: tilliä ja parmesanlastuja

Lohen leikkasin paloiksi, suolasin ja paistoin pannulla voissa sillä aikaa, kun risotto kypsyi. Risottoon menevän sitruunamehun puristin sitruunalohkoista, jotka laitoin paistumaan pannulle lohien kanssa.

Tämä on tällä hetkellä koko perheen lemppariruoka ja aina päätän, että teen risottoa puolitoistakertaisen annoksen, sillä vimppa villahousu nuolee kattilasta loput risotot. Toisaalta, tästä annoksesta saa neljä henkeä vatsansa hyvin täyteen eikä sen suhteen lisää tarvitsisi. Olisi kiva kuulla, mikä teidän/sinun tämän hetken arjen lemppariarkiruoka on. Koskaan ei voi jakaa liikaa arkiruokavinkkejä, joten ilomielin otan teidän lemppareita meidän arkiruokarepertuaariin tuomaan vaihtelua 🙂

Nyt kohti tämän viikon vikaa toimistopäivää. Mökki-ikävä on infernaalinen ja mietinkin tässä, että tohtisinko lähteä sinne perjantaina pariksi yöksi yksin. Toisaalta kaupungissa olisi vähän kuvailtavaa loppukuun kamppiksia varten. Mutta on luvattu niiiin mieletöntä ilmaa, että mielelläänhän tuon viikonlopun möksällä viettäisi

ILOISTA TORSTAITA!

 


keskiviikko 29. heinäkuun 2020

Carbonaraa & kotoilua

HEIPPAHEI IHANAT!

Tänään aamulla miehen lähdettyä viemään mökkivieraita vastarannalle tyhjentelin mökin jääkaappia. Pitkästä aikaa sillä silmällä, että nyt ei sännätäkään maksimissaan kahden yön jälkeen kaupungista taas mökille, vaan saattaa vierähtää tovi ennen kuin mökille taas suuntaamme. Tietämättä vielä silloin, että näillä näkymin pääsemmekin mökille jo lauantai-iltana takaisin.

Yhtä kaikki, viimeisen lomaviikon jälkeen mökkeilyt tulevat olemaan satunnaisia. Ei enää niitä neljän tai viiden yön mökkiputkia, niin kuin lomalla.

Mutta tiedättekö mitä…kotoilu tuntuu sangen ihanalta. Se, että pikkuhiljaa asennoituu asettumaan kotiin. Mä rakastan näitä seiniä ja tätä taloa. Rakastan olla kotona. Laitoin heti kotiin tullessamme päiväruoaksi carbonaraa, jota olen himoinnut koko kesän. Ja jos ei tuollainen pastan, pekonin, kerman ja parmesanin overload toimi lohturuokana, niin ei sitten mikään 🙂 Aivan tajuttoman hyvää. Siitä on kulunut varmastikin jo muutamia vuosia, kun viimeksi olen carbonaraa tehnyt. Eikä tuota kyllä hirmuisen usein kantsi syödä. Mutta silloin kun syö, niin tehkäämme se hyvällä omalla tunnolla. Kirjoitin ohjeeseen suola, mutta kyllä pekonista ja parmesanista sen verran suolaa tulee, ettei välttämättä tarvitse lisätä ylimääräistä.

Helppo ja herkullinen carbonara

2 pussia tuoretagliatellea
150 g pekonilastuja
1 kuohukerma
2 kananmunaa
2 salottisipulia
3 valkosipulin kynttä
suolaa
mustapippuria
2 dl parmesanraastetta

-paista pekonit rapeiksi, lisää pilkotut sipulit
-keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan ja valuta se
-lisää pastan pekonit ja sipulit sekä suolalla ja pippurilla maustettu kerma-kananmuna-parmesanraasteseos
-nauti samantien

Ruoan tuoksu, auki puhjennut liljakimppu, taustalla jumpsuttava astianpesukone, sateenropina ikkunaan ja tuore kahvikupponen. Valtakunnassa on kaikki hyvin. Näin kotonakin 🙂 Olen selaillut mun Gwynnien keittokirjoja arkea silmällä pitäen. Ensi maanantain arjen alkaessa on suloinen paluu viikkoruokalistoihin ja sen myötä viikkomaitokauppakassien tilauksiin. Itse loma on ollut ihana, mutta paluu arkeenkin tuntuu jotenkin tosi ihanalta. Jos elämä olisi pelkkää lomaa, niin tuskin arvostaisi arkea niin paljon. Tai toisinpäin.

Toivottavasti siellä on nautittu kesäpäivistä täysillä. Mä ajattelin seuraavaksi ottaa työn alle tuon yläkerran ja vaihtaa meille puhtaat lakanat, pestä mökkipyykkiä ja näyttää pölyhuiskaa tasoille. Ja jos illemmalla sää sallii, niin sitä voisi käydä kaupungilla jätskillä 🙂

KESKIVIIKKOTERKUIN,


lauantai 25. heinäkuun 2020

Lauantai-illan lumoava salaatti & yrttileivät

MOIKKIS!

Vaikka lomaa on vielä viikko jäljellä, niin täytyy vähän toppuutella itseään, että malttaa lomailla. Mä nimittäin olen jo aivan valmis töihin ja arkeen. Kaurapuuroaamupalaan heti klo 06 jälkeen nautittuna, numeronäpräilyyn, myyntistrategian hiomiseen ja niihin aikaisiin iltoihin, kun työpäivän jälkeen kaatuu sänkyyn. Tuntuu, että kesä on kestänyt kauan. Ja hei, sehän on pelkästään positiivinen asia. Nautin siitä toki kesästä jatkossakin, mutta on hyvä huomata näin heinäkuun loppupuolella, että kesä ja loma ovat tehneet tehtävänsä 🙂

Käytiin tänään juhlimassa sukulaispoikaa, ajeltiin miehen vanhan mummulan ja haudan kautta kotiin. Ihasteltiin suomalaista maalaismaisemaa ja mulle tuli yhtäkkiä sellainen olo, että pitäisi katsoa joku vanhan ajan mustavalkoinen Suomi-filmi. Sellainen, joita meidän äiti aina tykkäsi katsoa. Siinä voisi olla pääosissa Tauno Palo ja Ansa Ikonen.

Nostalginen olo sai haikeudessaan mut taas ikävöimään myyssipostauksia. Ja vaikka viime postauksetkin ovat olleet ruoka-aiheisia, niin sellaista on tänäänkin luvassa. En malttanut edes vaihtaa juhlavaatteita pois, vaan kävin samantien jääkaapin kimppuun. Mitään hajua tuossa vaiheessa ei vielä ollut illan ruoasta. Sen tiesin, että jääkaapissa oli muutakin kuin valo. Nimittäin halloumia ja salaattitarpeita. Eilisesta juustolautasesta jääneitä viinirypäleitä. Takapihalta hain yrttejä ja paahtoleipäpussista kaivoin pussinpohjalta muutamat vikat paahtoleivät.

Ex tempore -myysseinä nautittiin älyttömän hyvää halloumisalaattia kuullotettujen pinjansiemenien ja viinirypäleiden kanssa sekä yrttisiä valkosipulileipiä. Ei huano, etten sanoisi 😀

Lauantai-illan luomoava salaatti

pinaattia, jäävuorisalaattia yms.
punaista kevätsipulia
halloumia
punaisia viinirypäleitä
pinjansiemeniä
öljyä
balsamicoa

-viipaloi halloumi (tai grillijuusto), paista palat öljyssä
-lisää pannuun öljyä sekä viinirypäleet ja pinjansiemenet, paista kunnes viinirypäleet ovat hiukka pehmenneet ja pinjansiemenet ruskistuneet
-kokoa vadille salaatit ja pinaatit, sekoita niihin vähän öljyä
-pienistele päälle punaista kevätsipulia
-asettele päälle halloumiviipaleet, pinjansiemenet ja viinirypäleet
-ripsota päälle balsamicoa

Olen aiemmin tehnyt viinirypäleitä uunissa, mutta yhtälailla niistä tuli makeampia pannulla paistettaessa. Mietin, että jos paistaisi niitä vielä vähän enemmän, niin kenties balsamicoakaan ei salaattiin tarvittaisi. Leivät tein niin, että samalle pannulle, jolla olin paistanut juustot sun muut lisäsin vielä vähän oliiviöljyä sekä rakuunaa, persiljaa ja pienisteltyä valkosipulia. Paistoin leipäkolmiot kuumalla pannulla rapsakoiksi.

Nyt koiran kanssa iltalenkille, palataan sen jälkeen eilisen postauksen kommentteihin – kiitos niistä ihanat

LEPPOISAA LAUANTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,