keskiviikko 16. syyskuun 2020

Ihanan tavallisena arki-iltana meillä kotona

6

ILTAA IHANAT!

Mä en voi kiittää tarpeeksi äitiäni siitä, että jätti mulle perinnöksi rakkauden kotiruokaan. Ja ruoanlaittoon. Mä olen elänyt lapsuuteni kodissa, jossa on vuoroin tuoksuneet kaalikääryleet, lihamureke, kalasoppa tai hirvipaisti. Jos joku tuoksu kodista pitää nimetä ykköstuoksuksi mitä kotoisuuteen tulee, niin kyllä se on kotiruoan tuoksu. Lapsena kotoisin näky oli se, kun äiskä oli vaihtanut työpäivän jälkeen jakkupuvun tilalle kotivaatteet ja laittanut essunsa. Kotoisimpana äänenä toimi keittiöstä ruoanlaiton äänet.

Huomaan saman kaavan toistuvan omien lasteni kanssa. He nauttivat ihan samoista asioista kuin mistä itse tuossa iässä nautin. Heillä tosin on se etuoikeus, että äiti pääsee lähtemään kotiin töistä niin, että on hellan äärellä jo puoli viiden maissa. Välillä kotitoimistopäivinä jopa aiemmin. Perusturvallisuuteeni vahvimmin on vaikuttanut juurikin lapsena koettu turvallisuus ja läsnäoleva hellan äärellä kokkaileva äiti on ollut yksi merkittävä pilari tuon muodostumisessa. Haluan, että mun lapset kokevat joskus isona samoin.

Tänä iltana meillä tuoksuu pitkästä aikaa lihamureke. Tuoksuu siis varsin kotoisalle. Lihamurekkeen teen aina sillä samalla reseptillä kuin äiskäkin. Tällä kertaa tein vain isomman satsin (ostin alennuksesta kilon naudan jauhelihaa enkä tiennyt mitä muuta siitä tekisin :D) ja vähän soveltaen, koska kermaviilejä ei ollutkaan jääkaapissa, vaikka niin luulin. Tästä satsista riittää huomen illaksikin!

Lihamureke

1 kg naudan jauhelihaa
2 pss ranskalaista sipulikeittoa
2 munaa
1 dl korppujauhoja
1 prk ranskankermaa + 2 dl vettä (tai 2 purkkia kermaviiliä)

-sekoita korppujauhot, ranskankerma ja vesi (tai kermaviilit) sekä sipulikeittopussit. Anna turvota viitisen minuuttia.
-lisää jauheliha ja munat
-muotoile käsin mureke uunivuokaan
-paista 200 asteessa noin 50-55 minuuttia

Tuossa samalla vaivalla kypsyy myös lohkotut perunat, jotka valelin oliiviöljyllä ja maustoin mustapippurilla. Jos teen murekkeen 400 grammasta jaukkaria, niin se kypsyy puolessa tunnissa. Tämä varsin tuhti ruoka kaipaa rinnalleen myös raikasta salaattia. Tänään upotin salaattiin jo parhaimmat päivät nähneet viinirypäleet tuomaan raikkautta.

Semmoisia meillä tänään, ihanan tavallisena keskiviikkoiltana. Kynttilöissä lepattaa liekki, takassa palaa tuli ja ilta on vasta aluillaan. Pienet päikkäritkin ehdin jo tuossa töiden jälkeen nukkumaan. Mulla on vähän kouluhommia, joten taidan mennä miehen kanssa mancaveen niitä tekemään samalla, kun toinen pelaa. Siinä sivusilmällä nautin Losin maisemista. On muuten jännä, miten tuollaisen pleikka(?)pelin myötä pääseee aivan kuin virtuaalimatkoille. Ehkä käydään illalla Malibussa ihastelemassa auringonlaskua. Halvat ne on kuulkaa nykyajan matkusteluhuvit. Ja varsin koronaystävälliset ekologisuudesta puhumattakaan 😉

TUNNELMALLISTA ILTAA,

 


torstai 10. syyskuun 2020

Murea & nopea vartissa valmis arkiruoka

0

Kaupallinen yhteistyö: Atria ja Indieplace

 

MOIKKA!

Tiedättekö (tai kyllähän mä tiedän, että te tiedätte…) sen tunteen, kun porhallatte tukka putkella kotiin töistä ja vastassa on kaksi nälkää näkevää ja varsin kiukkuista lasta, jääkaapissa valon lisäksi parhaimmat päivänsä nähnyt kaalin känttyrä ja pari porkkanaa. Yrtti, joka ehkä on persiljaa tai korianteria.

Vaikka mä arjen alettua otin taas käyttöön viikottaisen ruokalistan suunnittelun ja viikon ruokaostosten teon kerralla, niin olen jo ehtinyt luistamaan tuosta tavastani. Törmännyt tilanteeseen, jossa olen manaillut suunnittelemattomuuttani arkiruokien suhteen, sillä tuo ruokien suunnittelu on meidän perheessä ollut yksi sujuvan arjen edellytyksistä.

Silloin kun siellä jääkaapissa ei ole kuin valo, niin tulee Atrian uudet Murea & Nopea -tuotteet tarpeeseen. Suomalaista lihaa kypsänä, miedosti maustettuna, pannulla paahdettuna. Valmiina ruoanlaittoon paketin avaamisen vaivalla suoraan omasta jääkaapista. Mä olenkin kertonut teille, että mulla on tietynlainen kruntsulihakammo ja sen takia olen vältellyt monia liharuokia. Ilokseni huomasin, että Murea & Nopea -tuotesarja on nimensä veroinen. Nimittäin erittäin murea. Todella nopeakin siinä suhteessa, että tuotteita ei välttämättä tarvitse edes lämmittää, jos esimerkiksi käyttää niitä salaatteihin tai tortilloihin. Kypsä liha helpottaa huomattavasti arki-iltojen kokkailuja! Artia Murea & Nopea -tuotesarjaan kuuluu kolme tuotetta:

❤️️ Murea & Nopea Miedosti Mausteinen Kana
❤️️ Murea & Nopea Pehmeän Pippurinen Possu
❤️️ Murea & Nopea Miedosti Mausteinen Nauta

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Atrian kanssa. Kampanjan myötä osallistuin 15 minuutin aikahaasteeseen hävikkiä vastaan. En tiedä teidän jääkaapista, mutta meidän jääkaappi kätkee joskus sisäänsä sellaisia ruoka-aineita, jotka jostain syystä unohtuvat sinne kaapin perukoille. Aika usein vihanneslaatikkoon. Silloin on kätsyä, että jääkaapista löytyy myös paketti valmiiksi kypsennettyä laadukasta, suomalaista lihaa. Vihannekset yhdistettynä valmiiksi kypsennettyyn lihaan ovat ei vain terveellinen, vaan myös erittäin helppo arki-illan ruoka. Kaiken lisäksi hävikki vähenee, kun saa ne jääkaappiin jumiutuneet vihannekset käyttöön.

No mitä mä valmistin jääkaapin perukoilta löytyneestä kaalin känttyrästä ja porkkanasta? Itämaistyylisen wokin, johon lisäsin Atria Murea & Nopea kanaa. Wokin tein tosin ilman wok-pannua, mutta syvemmällä paistinpannulla se onnistui hyvin. Vartissa valmista, koko perheelle maistuvaa ruokaa. Se, mikä mureuden lisäksi yllätti oli kanan maku. Kanaa tuli naposteltua suoraan pakkauksesta, sillä se oli oikeasti maukasta. Maun salaisuutena toimii aito kanafondi ja sen kyllä maistaa. Maku ei ollut lainkaan keinotekoinen, vaan sellainen joka maistui ihan kotikeittiössä tehdyltä kanalta. Wokkiin olisi käynyt myös Murea & Nopea pehmeän pippurinen possu tai Murea & Nopea miedosti mausteinen nautakin, mutta tällä kertaa tuli kokkailtua kanasta.

Murea ja nopea kanawokki

1 pkt Atria Murea & Nopea Kana
kaalia
2 porkkanaa
2 kevätsipulia
nuudelilevy
1 cm inkivääriä
puolikas sitruuna
chili- & lime -kuivamaustetta
öljyä paistamiseen
soijaa

-suikaloi kaali, kuori ja suikaloi porkkanat ja siivuta sipulit
-kiehauta vesi vedenkeittimellä ja lisää kulhoon, jossa nuudelit
-paista kaalia, porkkanoita ja sipuleita öljyssä, kunnes ne hieman pehmenevät
-lisää raastettu inkivääri ja kanat
-valuta nuudelit ja lisää pannulle
-mausta sitruunan mehulla, haluamallasi kuivamausteella (mä käytin chili & lime kuivamaustetta) sekä soijalla

murea & nopea

Meillä on tässä viikon sisään ehditty tekemään Murea & Nopea Kanasta myös caesarsalaattia, jossa se toimi loistavasti. Murea & Nopea possu taipuu nopeasti esimerkiksi kastikkeeseen ja Murea & Nopea nauta pääsee meillä jauhelihan nopeammaksi korvaajaksi torstai-illan tacoihin.

Yksi koko meidän perheen suosikkiruoka on pestopasta, johon nimensä mukaisesti tulee pestoa ja pastaa (sekä parmesania, mikäli sitä kaapista löytyy). Mä veikkaan, että seuraavan kerran koklataan tuohon suosikkiruokaan myös Murea & Nopea kanaa. Arkiruokailu on parhaimmillaan just tätä. Monipuolista, helppoa ja herkullista ❤️️ Itse yllätyin, että Murea & Nopea -tuotteissa on niin pitkä käyttöaika pakkauksissa. Eli niitä voi huoletta ostaa jääkaappiin, sillä ainakin näissä meidän tuotteissa oli käyttöaikaa reilu kolme viikkoa ostopäivästä. Pelkkää plussaa kuulkaas. Näin äidin näkökulmasta nuttura löystyi samantien, sillä arjessa on niitä päiviä, että vaikka kuinka haluaisi valmistaa koko aterian itse alusta asti, niin aina ei vain ehdi. Silloin voin ihan hyvillä mielin tarttua siihen tilaisuuteen, että joku on puolestani helpottanut arki-iltojen kokkailuja.

TORSTAITERKUIN,


maanantai 24. elokuun 2020

Arki-illan ihana herkkuruoka

2

HIIOHOI MAANANTAIHIN!

Miten siellä on viikko lähtenyt käyntiin? Täällä viikko on polkaistu käyntiin oikein reippaasti. Olen huomannut, että maanantaisin on viikonlopun jälkeen energiaa kuin pienessä kylässä ja se kantsii käyttää hyväksi. Sataa, paistaa, jossain jyrähtää, sataa, paistaa. Se säiden herra ei nyt oikein tiedä mitä antaisi meille alkaneen viikon kunniaksi. Mutta hei, otetaan ilolla vastaan kaikki mitä taivaalta tulee. Kun paistaa, niin on ainakin ihanan lämmin ♥ Josko töiden jälkeenkin olisi, niin ehtisi vähän pihahommiin auringon lämmittäessä 🙂

Viime viikolla kerroin mun sunnuntaiaamun treffeistä Jamien kanssa ja tehtiin sitä älyherkullista tomaatti-mozzarellasalaattia leivällä. Silloin treffeillä me nautittiin tuota herkkua alkupalaksi ja pääruoaksi suussa sulavaa lihapullakastiketta ja spagettia. Mä kuulkaa mietin, että pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni meal preppauksen kanssa. Sillä esimerkiksi tässä nimenomaisessa ruoassa helpottaisi huomattavasti, jos lihapullat löytyisi valmiina jääkaapista. Joskus olen muuten tehnyt Boltseista samankaltaista ruokaa ja nehän ovat heti valmiita!

Nuo lihapullat paistuu ja samalla mehustuu tomaattisoosissa. Mozzarellan ja parmesanin pyhä liitto on voittamaton. Kylkeen vielä täysjyväspagettia, niin hei arki-ilta muuttuu himpusti herkullisemmaksi.

En ottanut Jamieltä ylös reseptiä, joten tein tämän muistinvaraistesti. Yllättävän hyvin toimi silti.

Lihapullakastike uunissa

400 g naudan paistijauhelihaa
1 kananmuna
0,5 dl korppujaujoja
suolaa
mustapippuria
oreganoa
2 tlk tomaattikastiketta (käytin Muttin basilikanmakuista)
(tuoretta basilikaa)
1 mozzarellapallo
0,5-1 dl parmesanraastetta

-sekoita muna ja korppujauhot, anna turvota hetki
-sekoita niihin jauheliha, mustapippuri, suola ja oregano
-pyörittele lihapullat ja paista niihin pannulla ruskea pinta
-kaada tomaattikastike uunivuokaan, lisää suolaa (ja basilika) ja sekoita
-lisää lihapullat uunivuokaan ja niiden päälle juustot
-paista 200 asteessa noin 20 minuuttia, kunnes juusto on kauniisti ruskettunut

Jos et käyttänyt basilikaa ennen uuniin laittoa, niin ripsottele uunista tulon jälkeen. Tai både och. Basilikaa ei voi olla koskaan liikaa. Sillä aikaa, kun lihapullakastike on uunissa, keitä täysjyväspaghetti.

Tänä iltana pitää muuten jatkaa omppusosetalkoita. Ollaan koko perhe hurahdettu taas omenasoseeseen ja sitä kuluu. Vaikka niin olen ollut arkkupakastimia vastaan, niin ensimmäistä kertaa ikinä mietin, että olishan sellainen kiva. Pakkastila alkaa armottomasti loppumaan vaikka yläkerrassa meillä on jääkaapin yhteydessä pakasteallas ja Marian Bistrossa työtason alla kunnon pakastinkaappi.

AURINKOISTA ALKANUTTA VIIKKOA,

PS. siinä missä pupuset söivät viime vuonna gladiolukseni, pukkaa tuolta maasta nyt noin 20 gladioluksen kukintaa. Ihanaa! 🙂


maanantai 17. elokuun 2020

Aina on aihetta juhlaan & Tex mex -täytteiset uunipaprikat

7

id

HIPSHEI & IHANAA MAANANTAIAAMUPÄIVÄÄ!

Se on kyllä jännä, että arjen alettua sitä tuntuu olevan koko ajan joko perjantai tai maanantai. Eikä siinä mitään, molemmat otetaan kyllä ilolla vastaan, mutta se, että nuo viikot vierähtävät niin sikamaisen nopeasti on tietty tavallaan sääli. Ajankulu voisi vähän hidastua, mielestäni 🙂

Hei muistattehan juhlistaa elämän pieniä saavutuksia? Eikä se aina tarkoita kuplivalasin nostamista, vaan vaikka pikku tuuletustanssimuuvseja tai suklaapatukan ostamista pitkästä aikaa. Tai ihan vain istumista alas sohvalle kesken kiireisen päivän ja elämän ihanuuden ymmärtämisen. Meillä mies oli viikonlopun golfseuran mestaruuskisoissa ja me päätettiin eilen tyttöjen kanssa laittaa pöytä koreaksi sillä aikaa, kun toinen oli pelaamassa finaalirundia. Toiselle iso asia tuo finaaliin pääseminen, joten tottakai sitä tuli juhlistaa.

Jo pidempään mun on tehnyt mieli täytettyjä paprikoita. Ja nimenomaan tex mex-tyylisiä paprikoita. Tex mex -henkinen ruoka on muuten siitä varma vaihtoehto, että menee koko perheelle. Vaikka meillä tytöt syövätkin kokolailla kaikkea, niin esimerkiksi liian tulinen ruoka tuottaa vielä tuskanhikeä ja jättää jälkeensä kurnivan vatsan teinareilla.

Alunperin mietin, etten laita paprikoiden täytteeseen riisiä lainkaan, mutta lopulta päädyin laittamaan ja hyvä niin. Ilman riisiä olisivat olleet melko lihapainotteisia. Näistä tuli niin runsaat (pienemmät paprikat olisi  ehkä parempia), että yksi paprika riitti täyttämään vatsan naisväellä. Perheen miesväelle taisi upota kolme paprikaa, mutta kuka näitä laskee 😉 Me tykättiin, että paprikat saa olla vähän al dente, mutta jos haluatte paprikat ihan kypsiksi, niin ehkä niitä voisi esipaistaa uunissa muutaman minuutin ennen täyttöä.

Tex mex -täytteiset uunipaprikat

7 paprikaa
3 dl jasmiini- tai puuroriisiä
400 g naudan paistijauhelihaa
2 prk ranskankermaa
1 prk (230 g) tacosalsaa
1 pss tacomaustetta
cheddar-juustoa
suolaa

-keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan
-paista jauheliha, lisää siihen tacomaustepussi, yksi purkki ranskankermaa ja salsapurkki (tarkista suola ja lisää tarvittaessa)
-leikkaa paprikoista kansi pois ja silppua kannen käytettävä osa jauhelihaseokseen, ota paprikoiden siemenet pois
-sekoita riisit jauhelihaseokseen ja täytä paprikat
-ripottele päälle cheddar-juustoraastetta
-paista 200 asteessa noin 20 minuuttia
-laita tarjolle ranskankermaa

Eikä se muuten edes vaadi mitään golfseuran mestiksiä, että on aihetta juhlaan. Mun mielestä jokaisessa päivässä on jotain juhlan arvoista. Elämä itsessään on juhlanarvoinen. Se, että herää uuteen aurinkoiseen aamuun. Niin kuin tänä aamunakin. Joten nyt virtuaalisesti cin cin kahvikupposella numero kolme ja kohti uutta viikkoa! Toivottavasti sielläkin on viikko alkanut mukavissa merkeissä ♥

MAANANTAITERKUIN,

 


keskiviikko 29. heinäkuun 2020

Carbonaraa & kotoilua

0

HEIPPAHEI IHANAT!

Tänään aamulla miehen lähdettyä viemään mökkivieraita vastarannalle tyhjentelin mökin jääkaappia. Pitkästä aikaa sillä silmällä, että nyt ei sännätäkään maksimissaan kahden yön jälkeen kaupungista taas mökille, vaan saattaa vierähtää tovi ennen kuin mökille taas suuntaamme. Tietämättä vielä silloin, että näillä näkymin pääsemmekin mökille jo lauantai-iltana takaisin.

Yhtä kaikki, viimeisen lomaviikon jälkeen mökkeilyt tulevat olemaan satunnaisia. Ei enää niitä neljän tai viiden yön mökkiputkia, niin kuin lomalla.

Mutta tiedättekö mitä…kotoilu tuntuu sangen ihanalta. Se, että pikkuhiljaa asennoituu asettumaan kotiin. Mä rakastan näitä seiniä ja tätä taloa. Rakastan olla kotona. Laitoin heti kotiin tullessamme päiväruoaksi carbonaraa, jota olen himoinnut koko kesän. Ja jos ei tuollainen pastan, pekonin, kerman ja parmesanin overload toimi lohturuokana, niin ei sitten mikään 🙂 Aivan tajuttoman hyvää. Siitä on kulunut varmastikin jo muutamia vuosia, kun viimeksi olen carbonaraa tehnyt. Eikä tuota kyllä hirmuisen usein kantsi syödä. Mutta silloin kun syö, niin tehkäämme se hyvällä omalla tunnolla. Kirjoitin ohjeeseen suola, mutta kyllä pekonista ja parmesanista sen verran suolaa tulee, ettei välttämättä tarvitse lisätä ylimääräistä.

Helppo ja herkullinen carbonara

2 pussia tuoretagliatellea
150 g pekonilastuja
1 kuohukerma
2 kananmunaa
2 salottisipulia
3 valkosipulin kynttä
suolaa
mustapippuria
2 dl parmesanraastetta

-paista pekonit rapeiksi, lisää pilkotut sipulit
-keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan ja valuta se
-lisää pastan pekonit ja sipulit sekä suolalla ja pippurilla maustettu kerma-kananmuna-parmesanraasteseos
-nauti samantien

Ruoan tuoksu, auki puhjennut liljakimppu, taustalla jumpsuttava astianpesukone, sateenropina ikkunaan ja tuore kahvikupponen. Valtakunnassa on kaikki hyvin. Näin kotonakin 🙂 Olen selaillut mun Gwynnien keittokirjoja arkea silmällä pitäen. Ensi maanantain arjen alkaessa on suloinen paluu viikkoruokalistoihin ja sen myötä viikkomaitokauppakassien tilauksiin. Itse loma on ollut ihana, mutta paluu arkeenkin tuntuu jotenkin tosi ihanalta. Jos elämä olisi pelkkää lomaa, niin tuskin arvostaisi arkea niin paljon. Tai toisinpäin.

Toivottavasti siellä on nautittu kesäpäivistä täysillä. Mä ajattelin seuraavaksi ottaa työn alle tuon yläkerran ja vaihtaa meille puhtaat lakanat, pestä mökkipyykkiä ja näyttää pölyhuiskaa tasoille. Ja jos illemmalla sää sallii, niin sitä voisi käydä kaupungilla jätskillä 🙂

KESKIVIIKKOTERKUIN,


« Vanhemmat
Uudemmat »