On se vaan kuulkaas niin, että samalla tavalla kuin ihmislapsivauva-aikana, niin myös koiravauva-aikana päivät ovat kovin erilaisia. Eilen olin aivan puhki, mutta tänään taas aivan virtaa täynnä. Suloisuus jatkaa olemistaan supersuloisena. Ihana tapaus! Veikkaanpa, että se ei ole tuo koiran vauva-aika pelkästään, mikä väsyttää vaan onhan tässä nyt vähän muitakin rautoja tulessa. Oikeastaan sain tänään virtapiikin siitä, kun yksi mummulan remppaa koskeva asia ratkesi. Olemme vähän hakanneet päätä seinään sen kellarin suhteen, mutta enää ei tarvitse hakata. Viikonloppuna tosin täytyy istua alas ja laittaa paperille kaikki visiot ja aikataulut. Ottaa vielä kerran skissipaperi esiin ja piirtää pohjat uusiksi.
Puuh, mutta siis niitä perjantaimyyssejä. Meillä menee miehen kotiinpaluu sen verran myöhäiselle, että mökillä tuskin jaksaa tehdä ruokaa. Senpä takia tein meille perjantaimyyssiherkut jo etukäteen. Nämä kestävät kivasti saareen asti. Kylkeen lasi punaista niin avot. Viime viikolla kerroinkin veikan ehdottaneen myyssiruoaksi kreikkalaisia täytettyjä patonkeja. Tänään töissä käydessäni vähän kyselin, että mitäköhän niihin mahtaisi tulla (kaikella kunnioituksella, en ole hirveän montaa kertaa velipoikaa keittiössä nähnyt ;)). No kuulemma patonkia, persiljaa ja vihreää paprikaa. Jos haluaa niin voi laittaa oliiveja ja fetajuustoa. Jep, no mä sovelsin ohjetta vähäsen. Kaikki kunnia kuitenkin reseptin laatijalle. Enkä edes käyttänyt patonkeja vaan sämpylöitä. Eikös me oltu viime perjantainakin Kreikassa? No, mennään sinne uudestaan, eiks joo?
-laita uuni päälle 200 asteeseen
-sekoita tsatsikin aineet keskenään ja laita tekeytymään jääkaappiin
-paista sämpylöitä noin 8 minuuttia
-anna sämpylöiden jäähtyä ja halkaise ne
-täytä rucolalla ja salaatilla, tsatsikilla, fetajuustolla, punasipulilla ja suolalla + pippurilla
-voit lorauttaa myös päälle vielä hunajaa
**************
Mä pakkaan nämä nyt rasiaan ja laitan hetkeksi jääkaappiin odottelemaan. Lopun tsatsikinhan mä söinkin jo 😉 Mies seisoo autonsa kanssa jossain kehä kolmosen ruuhkissa, joten tässähän on vielä aikaa pakkailla mökkikamat valmiiksi. Pitääkin muistaa ottaa Tobylle kaikki tarvittava! Huomenna olisi tarkoitus pitää oman pikkuperheen kanssa rapujuhlat. Meillä tyttöjen suurinta herkkua on jatkojalostaa meidän ravunkuoret. Toinen ottaa silmät ja sisälmykset, toinen kuoret. Yöks. Asettelevat ne lautasille nätisti ja koristelevat tillillä. Hmmm, voin laittaa Instagramin tai Snapchatin puolelle maistiaisia noista herkuista 😀
Ei kuulkaas irtoa sisustusjuttuja vieläkään, syystä että meillä sisustetaan tällä hetkellä pisualustoilla ja koiran leluilla 🙂 Täällä on tämä ihanan kamala vauva-arki vienyt ihan mennessään. Jälleen kerran olen oppinut nauttimaan kahvini kylmänä, haahuilemaan hiukset sojottaen puolille päivin, kaatumaan illalla sänkyyn ja nukkumaan yön heräämättä, uppoutuen tuohon hauvavauvaan niin täysillä, että muu elämä on pausella. Vaikka vauveli on kaikkea muuta kuin vaativa, niin kyllähän tämä ihan vauva-arjesta menee. Nukkuu vielä paljon ja usein niinä hetkinä, kun mulla olisi sitä omaa aikaa tehdä blogi- tai kotihommia niin huomaan vain tuijottavani suloisuutta. Toisen hereillä ollessa taas unohtuu tietokone ja kännykkä täysin. Niin paljon hyvää tuo pikkuinen on tuonut elämäämme jo nyt.
Toisaalta tuonut myös sen, että ajatus katkeilee ja välillä sitä huomaa puhuvansa puuta heinää. Jotenkin sitä toimii vähän puolilla valoilla eikä ole ihan skarppina. Omenapiirakka maistui taivaalliselle, vaikka siitä unohtui leivinjauhe 😀 Onneksi mulla on nyt mahdollisuus olla kotipäivillä. Yksinoloon on pakko pian alkaa totuttelemaan. Veikkaanpa, että tuo yksinolo ei tule olemaan Tobylle niin suuri juttu, mutta allekirjoittaneelle – huh. Hätsynpikaa olen tehnyt lasten kotona ollessa kauppareissuja, mutta aina kiiruhtanut kotiin kiireen vilkkaa. Huomaan, että samoin kuin noiden rakkauspakkausvauvojen kera, niin koiran kanssa on tullut otettua rytmitys. Helpottaa päiviä ihan hirmuisesti, kun tietää, milloin on ruoka-aika ja siitä osaa päätellä myös unirytmin. Nyt mennään parin tunnin sykleissä. Reilun pari tuntia jaksaa olla hereillä ja nukkuu parit vajaan parin tunnin päikkärit. Iltaisin ysin maissa tulee sellainen hepuli, että oksat pois. Siitä sitten kaatuu suorilta jaloilta petiinsä puoli kympin maissa.
Välillä sitä miettii, että miten tuosta saa kasvatettua kunnon kansalaisen. Touhohetkiä tulee usein ja silloin juostaan ympäri olkkarin arkkupöytää kuin päätön kana. Pienet hampaat tarttuvat usein käteen kiinni ja vastaavasti antaa suukkoja heti herättyään kasvot täyteen. Vastuu toisesta on niin kovin suuri. Jotenkin maalaisjärjellä ajateltuna näen tuon haukun kuin puhtaana maalauskankaana. Puhdas pohja, jolle alkaa luomaan raameja elämälle. Opettaa mitä saa tehdä ja mitä ei. Nopeahan tuo on oppimaan, istumaan menee jo käskystä ja talutushihnassakin osaa olla suurimman osan aikaa vetämättä. Koko ajan ei viitsi kieltää, joten Kaimion kirjasta on ammennettu oppeja, kuinka toimia.
Vauva-arki on saanut aikana myös sen, että huono omatunto kalvaa tekemättömien töiden osalta. Koti on vähän retuperällä ja blogi on vähän retuperällä. Onneksi huomen aamulle olen tilannut siivoojat tekemään suursiivouksen. Ja mitä blogiin tulee, te kyllä ymmärrätte, että kommentteihin vastaamiset laahaa ja sen, että ihan joka päivä ei välttämättä tule postauksia, eiks niin? Tämä on taas sitä aikaa, kun priorisoidaan. Joku toinen tarvitsee aikaani enemmän kuin blogi ♥ Olisi kiva kuulla sieltä teiltä, miten vauva-aika koiran kanssa sujui? Muisteletteko sitä kaiholla vai kauhulla? 😀 Itse huomaan ajattelevani usein, että voi kun aika pysähtyisi tähän. Vaikka kädessä on pikkuisen nirsmin jäljet ja olkkarin lattialla pisuvahinko.
IHANAA TORSTAITA,
PS. huomenna päästään mökille koirulin kanssa…saas nähdä malttaako sitä tehdä fredagsmys-postausta. Pitänee kysyä veljeltä resepti niihin kreikkalaistyylisiin patonkeihin, josta viime perjantaina vinkkasi. Josko sellaisia sitten 🙂
pitkästä aikaa kotipäivä keskellä viikkoa! Mikäs sen parempaa säkää kuin kotipäivä ja kipeä lapsi. Hyvä oli ajoitus! Nyt tulikin muutos ohjelmistoon ja sisustusjuttujen sijaan vähäsen kauneusjuttuja. Sisustusjuttuja sitten huomenna tai perjantaina. Jotkut teistä saattavatkin muistaa, että en ole mikään meikkifriikki. Tai ainakaan ole ollut sellainen. Mutta nyt iän myötä olen huomannut kiinnostuvani yhä enemmän meikeistä. Tai lähinnä meikkaustavoista. On kaiken maailman contouringia ja strobingia sun muuta. Aivan ulkona näistä tällaisista olen ollut. Kunnes se iski, ajatus siitä, että ehkä voisin kokeilla jotain muuta kuin sitä perusmineraalipuuteria. Piti ostamani ihan vain jonkinlainen contouring kit, mutta mukaan tarttui muutama muukin uusi juttu. Myös yksi . Kun netistä tilaa meikkejä, niin tavallaan ostaa vähän sian säkissä. Ainakin huulipunien suhteen. Joten tilaamani Isa Doran huulipuna oli aivan liian pinkki. Kasaribileisiin ok, mutta nyt joutaa kyllä esikoisen huulikiiltojen jatkeeksi.
Pixi Crayon Comboa tuossa pikaisesti jo testasinkin ja ”vähän väsyneen äidin” ilme muuttui kertaheitolla kirkkaamaksi 🙂 Kaksipäinen kynä, jossa toista päätä käytetään kulmien alle ja silmien sisänurkkaan. Toista alaluomelle ja alasisäluomelle. Itselläni on vain ihan hirmuisen herkät silmät, joten nuo sisäluomirajauskset yleensä saavat tomaattiefekti silmiin. Ja sehän ei ole suotavaa, jos katsetta yrittää kirkastaa.
Toinen ostos, jota tuli jo testattua on tuo Guccin Guilty Woman hajuvesi. Se oli ns. heräteostos, sillä mun YSL Parisienne on ihan loppumetreillä. Parisiennea olen viime vuodet käyttänyt, mutta jotenkin teki mieli koklata uutta tuoksua. Päivän kokemuksella Gucci toimii. Koiruli haisteli tosin sitä mun ranteestani ja alkoi heti aivastelemaan. Seuraavaksi ajattelin testata GOSHin BB Skin Perfecting Kit:iä. Ja hei täytyy sanoa, että vaatinee harjoittelua, että tällä iällä oppii varjostukset ja korostukset. Ei muuta kuin YouTube-laulamaan.
Tosin mä luotan siihen, että ensi viikolla kun lähdetään Emilian kanssa vähän reissun päälle, niin tuo kaunokainen antaa mulle muutamat kauneusniksit. Ehkä opettaa myös ne varjostuksien ja korostuksien salat 😉 Oliko näissä teille muuten tuttuja tuotteita? Käytättekö contouringia? Saa antaa kaikki meikkauksen salat julki kommenttiboksissa. Nimim. yksi meikkauksen suhteen kädetön. Ai niin, olen miettinyt, että pitäisi mennä ottamaan joku meikkaustunti ammattilaiselta. Joka opettaisi kädestä pitäen, miten se oikein tehdään!
KESKIVIIKKOTERKKUSIN,
PS. sen verran koirajuttuja, että jihuu – meillä nukuttiin liki 10 tuntia putkeen viime yönä! Meni yöunille puoli kympin jälkeen ja heräili, kun mä menin keittiöön kolistelemaan ennen puolta kasia. Yhdet pisut oli yöllä tullut sellaiselle pissa-alustalle. Pikkuisen ollaan harjoteltu kaulapannan käyttöä ja kiitos teidän, Kaimion kirja on kovassa huudossa. Tuo koira on sellainen rakkauspakkaus, että en olisi ikinä osannut kuvitellakaan. Tietynlainen rytmikin alkaa jo olemaan päivissä; ruokailu, ulos, leikkiä, unet, ulos ja sitä rataa. Koiraa on oppinut lukemaan ja tietää, milloin on esimerkiksi iso hätä. Kertaakaan ei ole tullut sen suhteen vahinkoa sisälle. Pisuja on tullut muutama. Joka välissä käydään vähän takapihalla ulkoilemassa. Ja joka välissä nukutaan vähän päikkäreitä. Nukahtaa ihan kesken leikkien, suorilta jaloilta. Tai syliin, kun silittää. Uutena on tullut muriseminen ja pieni haukkuminen, kun on oikein villillä päällä. Voi meidän vahtikoiraa – I’m in love ♥
Pikaisesti tulin kertomaan teille, että hän on kotona. Toby nimittäin. Eilen haettiin koiruli töiden jälkeen. Kuinka paljon iloa ja rakkautta voi yksi luonnonihme tuoda vajaassa vuorokaudessa? Voi kuulkaa, paljon ♥ Tässä ollaan nyt tutustuttu vuorokauden verran ja tuntuu, että molemminpuolinen rakkaus ja luottamus senkus vahvistuu. Sitä ei käy kieltäminen, etteikö olo olisi tänään yhtä pökki kuin vauvan kanssa sairaalasta kotiuduttua. Äidilliset vaistot heräsivät ja nukuin kirjaimellisesti koiran unta alkuyön, kun kuuntelin koko ajan, että vikiseekö toinen. Puoli kahden maissa vikisi ja kävin silittelemässä. En laittanut valoja, enkä puhunut. Hiljaa tosin kirosin, kun tajusin astuneeni pissaan ;D Rauhoittui samantien, mutta hetken päästä alkoi vikisemään uudelleen. Raijasin peittoni ja tyynyni takkahuoneen sohvalle ja niin me nukkua posotettiin aamuun. Toisen ilme oli ratkiriemukas, kun huomasi minun heränneen. Suukkoja sateli ja häntä viuhui 🙂
Heti heräämisen jälkeen mentiin takapihalle pisulle, syötiin ja jälleen takapihalle isolle hädälle. Hienosti toimii. Takkahuoneesta otettiin matto pois, mutta olkkariin matto jätettiin. Meillähän ei ole aiempaa kokemusta koirasta, mutta yllättävästi ainakin tästä meidän yksilöstä näkee, milloin on hätä. Ehtii viemään ulos ajoissa. Paitsi tänään töissä kävi pienen pieni vahinko kahvihuoneen lattialle. Jep, hän oli kanssani aamupäivän töissä. Ei raaskinut jättää yksin lasten koulun ajaksi. Vähän ulkoiltiin ja nukuttiin parit päikkärit. Toiset tuossa kantolaatikossa (tai mikä autoboksi lie) ja toiset mun sylissä. Sylissä viihtyy, vähän liiankin hyvin. Mutta voiko koiralle antaa liikaa syliä? Jos en nyt rupea kantelemaan pitkin poikin, niin tuskin on haittaa?
Nyt kone säppiin ja kohti kotia. Lapset ovat Tobya siellä hoitaneet iltapäivän ja hyvin ovatkin hoitaneet. Facetime-puhelun perusteella toinen on yhtä hymyä 🙂
kuinka moni siellä ruudun toisella puolella on mennyt joskus meikit kasvoilla nukkumaan? Houkutus siihen on väsyneenä vallan suuri, mutta käsi sydämellä voin todeta, että omalla kohdallani se on tapahtunut vain kerran. Elettiin vuotta 1995 ja tultiin iltariennoista ystäväni kanssa hotellille Rodoksella. Sen illan jälkeen päätin, että oli viimeinen kerta, kun nukun meikit kasvoilla. Koska ihoni on ollut aina kovin vaativa, niin puhdistus on ollut kaiken a ja o. Olen vuosien aikana oppinut, osin kantapään kautta, että ihonhoito on kokonaisuus. Ihon huolellinen puhdistaminen on tuon kokonaisuuden tärkein osa; olkoon voiteet ja seerumit vaikka kuinka hintavia, niin ne eivät aja asiaansa, elleivät ne pääse imeytymään. Imeytyminen tapahtuu puhtaan ihon kautta. Indiedaysin, Blogiringin ja Nivean kampanjan myötä pääsin kokeilemaan Nivean Creme Care -tuotesarjaa. Ajankohta kokeilulle on enemmän kuin täydellinen. Tuo pienimmästäkin herkistyvä ihoni oli heinäkuun lopulla aivan pintakuiva ja hilseilevä. Läikikäs. Se kaipasi kosteutta ja hellää huolenpitoa. Oli jotenkin alkanut reagoimaan stressiin kuivilla, hilseilevillä kohdilla. Aamulla riittää, kun suihkussa pesen kasvot raikkaalla vedellä, mutta iltaisin tulee suoritettua kasvojenpuhdistus huolella. Jopa niinä päivinä, kun en ole meikannut.
Nivea Creme Care Facial Cleansing Cream -puhdistusvoide (hinta noin 5,00 euroa) pääsi testiin ihan ensiksi. Se on tarkoitettu kuivalle iholle. Ja vaikka omani pintakuiva sekaiho onkin, niin tämä toi helpotusta varsinkin niihin kohtiin, joista ihoni hilseili kevyesti. Koostumus on ihanan pehmeä ja täyteläinen. Puhdistusvoide levitetään kasvoille veteen kostutetuin sormin. Hierotaan kevyesti ja huuhdellaan vedellä. Ihon pinta jäi todella raikkaan ja puhdistetun näköiseksi ja tuntuiseksi. Viikon käytön jälkeen huomasin, että ihoni oli selvästi kosteutettu ja hilseilevät kohdat olivat hävinneet. Veikkaan, että pitkässä juoksussa tämä puhdistusvoide olisi liian täyteläinen iholleni. Mutta voipi olla, että esimerkiksi talven paukkupakkasilla tulen sitä käyttämään kuuriluontoisesti. Otin käyttöön seuraavan tuotteen, astetta kevyemmän puhdistusemulsion.
Pintakuivalle sekaiholleni helpotusta tuo tänä päivänä Nivean Creme Care Cleansing Milk -puhdistusemulsio (hinta noin 5,00 euroa). Sen täyteläinen koostumus jättää ihoni puhtaaksi eikä ihoni kiristä puhdistuksen jälkeen. Se suojaa ihon luonnollista kosteustasapainoa. Joskus olen tehnyt sen virheen, että olen käyttänyt ihoni puhdistukseen liian kuivattavia tuotteita. Mikään ei ole epämukavampaa kuin kiristävä iho. Ja vaikka ihoni onkin rasvoittuvaa laatua, niin rasvoittuminen on osin johtunut siitä, että olen käyttänyt kuivattavia puhdistusgeelejä. Ihon pinta on kuivunut ja iho on alkanut rasvaamaan itse itseään. Tämä on näkynyt pikkuisina näppylöinä ja tukkeutuneina ihohuokosina. Nivean puhdistusemulsio pyöritetään iholla veteen kostutetuilla sormilla ja sitten huuhdellaan pois. Helppoa kuin heinänteko! 🙂
Mökkiolosuhteissa vertaansa vailla ovat Nivea Creme Care Facial Wipes-puhdistusliinat (hinta noin viisi euroa). Niillä olen puhdistanut ihoni ennen saunaan menoa. Silmät kiinni ja liinalla pyyhkien kasvot, kaulan ja silmänympärysihon. Jopa vedenkestävä ripsiväri puhdistuu meikin lisäksi. Puhdistusliinat pääsevät seuraavan kerran mukaan lyhyille ulkomaanreissuille. Jotenkin en ole päässyt vieläkään sinuiksi lentomatkustamiseen liittyvien nesterajoitusten kanssa. Liinojen kanssa ei tule sitä ongelmaa, että pitäisi pakkailla niitä erillisiin pusseihin. Puhdistusliinat ovat myös olleet korvaamaton apu käsilaukussa perheen kesäreissuilla; lasten jäätelöviikset on saatu pyyhittyä hellävaraisesti pois. Nivean puhdistusliinat ovat normaaliliinoja paksumpia ja niihin on imeytetty peseviä ainesosia enemmän kuin markkinoilla oleville muille liinoille. Lisäksi niissä, kuten muissakin Nivean Creme Care -hoitopuhdistajissa on maailman myydyimmän ihonhoitovoiteen, Nivea Creme Care Complexin ainesosia.
Huolellisen puhdistuksen jälkeen kuorin kasvojeni ihon pari kertaa viikossa. Talvella saattaa kuorintaväli venyä, mikäli iho on punoittava ja kuiva. Saamastani tuotepaketista löytyi myös vanha tuttu kuorintavoide, Nivea Skin Refining Scrub -kuorintageeli (hinta n. 7 euroa). Sen koostumus sopii iholleni täydellisesti. Jotkut kuorintavoiteet ovat liian helliä ja joissain on taas liian raapivia ainesosia. Tässä Nivean kuorintageelissä on sopivassa suhteessa kaikkea. Yksi ihonhoidon vaihe tuppaa unohtumaan itseltäni, nimittäin naamiot. Rakastan kasvonaamioita, mutta mikä siinä on, että välillä tauko niiden suhteen venyy aina liki kuukauteen? Ei yksinkertaisesti muista käyttää niitä. Näin kesäaikaan käytän pääosin savipohjaisia naamioita, mikäli ihoni tuntuu rasvoittuvan, mutta talvella suosin kosteuttavia naamioita. Refreshing Moisture Mask – kosteuttava naamio (n.2 euroa) tulee silloin tarpeeseen. Muistatteko kun tuossa viime viikolla kerroin teille niistä otsajuonteistani? Niitä vastaan ajattelin aloittaa taiston Cellular Anti-Age Skin Rejuvenation -seerumin voimalla (hinta n.16 euroa). Se on ihon tehokosteuttaja ryppyjä vastaan ja sopii loistavasti myös kesänpaistattamalle iholle.
Nivea on niin kovin nostalginen. Minulla Nivean tuotteiden tuoksu tuo mieleeni ne pakkasilmat, kun pikkutyttönä äiti levitti Nivean voidetta poskiin ennen kuin päästi ovesta ulos. Tiesittekö muuten, että tuo Nivea Creme Care Complex on maailman myydyin ihonhoitovoide? Itse olen kautta vuosien käyttänyt sitä käsivoiteena sekä välillä kuiviin kantapäihin ja kyynärpäihin. Nostalgista on myös tuo sinivalkoinen väritys ja tuotteiden selkeä ulkoasu. Nivean tuotteissa itseäni houkuttelee myös hinta. Sopii kaikkien kukkarolle, opiskelijoista eläkeläisiin. Postauksessa esiteltyjä Nivean tuotteita saa Sokoksen verkkokaupasta ja Pretty.fi:stä. Nivealla on muuten kaikissa kasvojenpuhdistustuotteissa tyytyväisyystakuu 15.8.-30.11.2016 välisenä aikana ostetuissa tuotteissa!
Hei, nyt siihenlukijakilpailuun! Sain arvottavakseni 5 kpl Nivean tuotepaketteja teidän lukijoiden kesken. Arvontaan osallistuminen on jälleen helppoa. Kertomalla kommenttiboksin puolella, mitä tässä postauksessa esittelemistäni tuotteista haluaisitte päästä testaamaan, olette mukana arvonnassa. Arvonta-aikaa on viikko eli maanantaihin 22.8. klo 12.00 asti. Arvonnan säännöt löydätte täältä. Onnea kaikille tasapuolisesti arvontaan! 🙂
Potkaisehan kengät pois jaloistasi ja istahda tuohon upottavaan tuoliin takkatulen ääreen ja nosta jalat rahille.
Olisiko sinulla muuten hetki aikaa jutella ruoasta ja elämästä? Mutta ennen sitä odotahan – tuon sinulle jotain pientä purtavaa ja lasillisen lempijuomaasi.
Marian Bistro & Lifestyle tarjoaa elämänmakuisia tarinoita, suussa sulavia ruokaelämyksiä, arjen ihanuutta ja pää pilvissä, jalat maassa -unelmia.
HEIPPULIHEI,
HELLUREI IHANAT!
Mökkiolosuhteissa vertaansa vailla ovat 
