tiistai 13. syyskuun 2016

Totuuden torvien puheenvuoro

14

MOIMOI,

ruokateemalla jatketaan. Tuossa yhtenä iltana haastattelin lapsia saunanlauteilla ruoka-asioiden tiimoilta. Käytiin läpi lemppari- ja inhokkiruokia. Takaraivossani vieläkin siintää kuopuksen vastaus nelivuotisneuvolassa kysyttäessä lempiruokaa; kaupasta ostettu lihaperunasoselaatikko ja ketsuppi.  Yksi kuulkaas äitiyden tähtihetkiä tuo 😉 Viime perjantaina haimme muulle perheelle Subista iltaruoan, mutta samainen kuopus ei Subia halunnut. Halusi sitä perunasoselaatikkoa. Siinä kassalla tuota einestä maksaessani huomasin viereiseltä hihnalta ostoksiaan noukkivan naisen hymyn. ”Voi ei, varmasti blogini lukija…ja mitähän hän nyt ajattelee, kun olen einesostoksilla?” oli ensimmäinen ajatukseni. Kunnes mietin, että hei, eihän se meidän arki nyt ihan pelkkää fredagsmysiä tai terveellistä kasvisruokailua ole. Eineksissä ei ole mitään pahaa silloin tällöin käytettynä. Joten täten teille tiedoksenne, että kyllä – meilläkin syödään silloin tällöin eineksiä. Pääosin kotiruokaa, mutta välillä napataan jotain valmista kaupan kylmäaltaasta mukaan.tytot-6-of-6 tytot-1-of-6 tytot-4-of-6

Niihin lasten lemppareihin palatakseni, pohjustuksena sen verran, että meillä esikoinen oli aina kolmevuotiaaksi liki kaikkiruokainen. Sen jälkeen alkoivat kranttuilut ja tänä päivänä arkiruokailu on hieman haasteellista juurikin sen takia, että pitäisi olla sitä tuttua ja turvallista, nakkikastiketta ja perunamuusi -linjaa usein. Eikä siinäkään mitään pahaa ole, arvostan sitä, että toinen haluaa tavallista kotiruokaa. Kuopus taas söi melkein mitä vaan tähän asti, mutta kesän aikana olen huomannut, että on tullut selvästi krantummaksi ruoan suhteen. Joten elämme haasteellisia aikoja ruokailujen suhteen. Mutta periksi en anna, kaikkea maistetaan eikä ruokailua korvata leivällä.

Mitkä ovat teidän lempiruokia?
J 11 v
makaronilaatikko ilman lihaa (siis mitä häh?!?, toim.huom.), nakkikastike & keitetyt perunat, savustettu lohi & perunamuusi, kalapuikot, keltainen broilerkastike & riisi, kana-ceasarsalaatti

L 9 v
kiinalainen (naudanlihaa ja vihanneksia, toim.huom.), nakkikastike & keitetyt perunat, pihvi & perunamuusi, kalapuikot, lihaperunasoselaatikko, kanansiivet miedolla kastikkeella

Onko jotain ruokaa tai ainesosaa, mistä ette pidä?
J
pinaattikeitto, kasvisvuoat ja leipä, joka on täynnä siemeniä
L
pinaattikeitto, kaikki ihmeelliset äidin tekemät erikoisruoat (vai sillä lailla? toim.huom.)tytot-5-of-6 tytot-2-of-6

Jep, että näin vahvalla pohjalla tämän äipän erikoisruokakokkailut ovat…yritä nyt siinä sitten olla kuin mikäkin kulinaristi. Lasten suusta kuulee totuuden vai miten se meni 😀 Kuten näette, niin aika perusmeiningillä mennään. Olisin toivonut näkeväni tuolla lemppareissa vaikka oman lempiruokani kikhernekukkakaalipaistoksen. Mutta ei, lapset on lapsia. Kovasti yritetään maistella eri makuja ja sehän se pääasia onkin. Mä olen sitä mieltä, että ei voi pakottaa syömään jotain, sillä siitä voi jäädä traumat. Nimimerkillä vieläkin koulun vatkulista kylmiä väreitä saava.

Löytyykö teidän lasten lemppareista samoja ruokia?

ILOISIN TIISTAITERKUIN,

alle


maanantai 12. syyskuun 2016

Punajuuri-burgundinpata

12

ILTAPÄIVÄÄ IHANAT!

Täällä selvittiin hienosti Tobyn ensimmäisestä rokotuksesta, koira ei ollut moksiskaan ja itsekin rauhotuin piikkikammoisena suht’ nopeasti toimenpiteen jälkeen 😉 Mitään jälkireaktioita ei onneksi tullut, mutta jonkin verran väsyneempi karvapallero on tänään ollut. Muutenkin lääkärintarkastus meni hyvin ja painoa on tullut sopivassa suhteessa. Silloin kun Toby the Tobymaisteri tuli meille, oli painoa 1,9 kg (awww…miten pieni se silloin oli!). Ampparinpistoepisodin aikaan paino oli 2,4 kg ja nyt pari viikkoa jälkeenpäin 12 viikkoisena 3,1 kg! Säkäkorkeutta en ole mitannut, mutta sekin olisi vissiin hyvä mittailla aina silloin tällöin.ruokaohje-13-of-21 ruokaohje-16-of-21 ruokaohje-18-of-21

Koirakuulumisista jälleen kasvisruokajuttuihin. Sujuvasti tuosta vain. Onni on olla lifestylebloggaaja, aiheiden käsittäessä kaiken maan ja taivaan välillä 🙂 Vaikka viikonloppuna herkuteltiin liharuoalla, niin kyllä viikolla on taas pop syödä hieman enemmän kasvispainotteisesti. Tuossa viikko takaperin tein maistuvaa ja syksyyn sopivaa punajuuri-burgundinpataa, joka vain parani lämmitettäessä päivä päivältä. Mikähän siinä muuten on, että itse voisin syödä kolmekin päivää samaa ruokaa, tyyliin kaalisoppa, mutta muu perhe ei ole tästä innostunut? Tämäkin resepti on alunperin tuosta tämän hetken suosikkikeittokirjastani eli Green Kitchen Stories. Suosittelen kyllä ko.kirjaa lämmöllä, mikäli kasvisruoka on teidänkin mielestänne pop! Tapani mukaan muokkasin reseptiä hieman.

PUNAJUURI-BURGUNDINPATA

2 rkl oliivöljyä
1 sipuli silputtuna
1 solovalkosipuli pienisteltynä
8 pientä punajuusta kuorittuna ja lohkottuna
6 porkkanaa kuorittuna ja palasteltuna
4 laakerinlehteä
2 timjamin oksaa
merisuolaa ja pippuria
2 rkl tomaattipyreetä
noin 2,5 dl punaviiniä
1 kasvisliemikuutio
5 dl vettä
400 g punaisia linssejä (valmislinssejä)
2 portobello-herkkusientä viipaloituna
koristeluun timjamia

-kuumenna öljy kasarissa ja kuullota sipulit
-lisää punajuuret, porkkanat, laakerinlehdet, timjami, suola ja pippuri
-kypsennä viitisen minuuttia välillä sekoittaen
-lisää tomaattipyree, kasvisliemikuutio, vesi, timjami ja punaviini
-hauduta noin 30 minuuttia, kunnes punajuuret ja porkkanat ovat al dente
-huuhtele linssit ja lisää pataan
-kuullota sienet pannulla oliiviöljyssä ja lisää pataan
-maista pataa ja lisää tarvittaessa viiniä, mausteita tai yrttejä
-hauduta vielä 10 minuuttia
-koristele tuoreella timjamilla

*****ruokaohje-20-of-21 ruokaohje-14-of-21 ruokaohje-21-of-21

Itse tarjoilin tämän kera turkkilaisen jugurtin 🙂 Alkuperäisessä reseptissä linssit tarjoiltiin erikseen, mutta mä tykkäsin laittaa ne myös pataan. Lisäksi alkuperäisessä reseptissä pataan lisättiin arrowjuurta liotettuna. Sanomattakin selvää, että meiltä ei tähän hätään sellaista löytynyt, joten jäi laittamatta. Aina välillä kyselette, että syövätkö lapset näitä kaikkia vähän erikoisempia ruokia, mitä teen. Noh, tämän kohdalla maistoivat ja sanoivat, että ei kiitos. Kovin pitkältihän se on kyse siitä, tykkääkö punajuuresta. Meillä ei tytsyt ole punajuuren ystäviä, mutta olen ottanut missioksi ystävystyttää neiti nirppanokat punajuuren kanssa. Hitaasti mutta varmasti!

Aloin tuossa miettimään, että mikä on sellainen ruoka, mistä itse en tykkää. Enkä keksinyt mitään. Tai no, yksi sellainen ruskea vaahto jäi lautaselle (en todellakaan vieläkään tiedä, mitä se oli), jota Karlan kanssa aikoinaan Budapestissa söimme osana yhtä ateriaa. Siinä maistui karvas, veri ja suola. Vissiin jotain pateeta moussemuodossa tai jotain. Huh, kylmänväreet menee, kun ajattelenkin sitä 😀 Silti olen sitä mieltä, että ”mä en tykkää” jonkin ruoka-aineen kohdalla on tottumattomuutta ko makuun. Ja toisaalta jälleen merkki siitä, että olisi aika lähteä pois omalta mukavuusalueelta ja totutella uusiin ruoka-aineisiin ja makuihin.

Ruoka ja ruoanlaitto on kyllä maailman ihanimpia asioita. Syömisestä puhumattakaan. Huomisen saan taas kehitellä pää höyryten reseptejä Marian kokeilevassa keittiössä. Ai niin, Instan ja Snäpin puolella seuraaville; se omenavati ei ihan mennyt lapaan…puoli tuntia lisää paistoaikaa ja kunnollinen jäähdytys olisivat olleet kova juttu. Onneksi oli tuttuja vieraita 😉

MAANANTAITERKKUSIN,

alle


maanantai 12. syyskuun 2016

Heleämpää ihoa metsästämässä

7

HEIPPAHEI,

se on jälleen vuoro ihonhoitojuttujen. Pääsin Swiss Clinicin yhteistyökampanjan myötä testaamaan uudistunutta Skin Renewal -hoitoa. Hoitoa, joka tehdään kotona kauneushoitolan hoidon tehokkuudella. Joku teistä saattaakin muistaa, että viime kesänä sain ihmeitä aikaan tuolla Skin Roller ihorullalla. Harmikseni talven ihotuskailuissa en muistanut kaivaa ihorullaani esille. Sehän olisi pelastanut oitis tuon talven samentaman ja stressin myötä löystyneen ihoni. Elokuussa tilanne oli se, että ihoni herkistyi. En tiedä mille, mutta siihen tuli kuivia punaisia läiskiä. Ne sain osin pois vaihdettuani täyteläisempään puhdistusvoiteeseen. Silti iho ei parantunut ihan omanlaisekseen. Luulin, jo että kollageenin tuotantoni on lopullisesti hiipumaan päin, sillä ihohuokoset suurenivat samalla kuin otsan juonteet syvenivät.

swissclinic-3-of-15 swissclinic-6-of-15swissclinic-2-of-15 swissclinic-1-of-1 Skin Renewal -pakettiin kuuluvat Skin Roller -ihorulla sekä Rejuvenating Serum – seerumi. Skin Rollerissa on 540 kirurginteräksestä valmistettua pientä mikroneulaa. Muutaman minuutin käytössä ihorulla tekee ihoon tuhansia ohuita mikrokanavia. Oikeanlaisten ihonhoitotuotteiden käyttöön yhdistettynä tuloksena on ihon nopea kivuton ja luonnollinen paranemisprosessi. Skin Roller -käsittelyn jälkeen ihoon imeytyy mikrokanavien ansiosta jopa 300 prosenttia enemmän seerumia tai geeliä. Tuo seerumi on se, joka on kokenut uudistuksen. Se on vielä tehokkaampi kuin aiemmin ja käytössäkin sen huomasi. Seerumi sisältää vaikuttavia ainesosia, joita käytetään tehostamaan haavojen paranemista kirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 

Kuten vuosi takaperinkin, niin ihoni reagoi aika rajusti ensimmäisiin rullailukertoihin. Suositeltuun kahden minuutin rullaukseen pääsin vasta viidentenä iltana. Sitä ennen ihoni oli kovin herkkä ja punoittava rullauksen aikana ja sen jälkeen. Toki se edelleen punoittaa hoidon jälkeen, mutta tuo seerumi on kuin balsamia iholle. Rauhoittaa ihon samantien. Koska iho punoittaa hoidon jälkeen, niin hoito kannattaa ajoittaa iltaan. Ihorullan käyttö on helppoa eikä vie kuin sen pari minuuttia päivästä:

1. Puhdista käsiteltävä ihoalue sekä rullaa sitten Skin Rollerilla edes takaisin muutaman minuutin ajan useaan eri suuntaan.
2. Levitä iholle heti käsittelyn jälkeen Rejuvenating Serumia, jotta sen vaikuttavat ainesosat imeytyvät syvälle ihoon.
3. Desinfioi ihorulla sen jälkeen Sanitizing Sprayllä.
4. Toista käsittely päivittäin 5-7 päivän ajan ja anna sitten ihon levätä yhtä pitkään. Aloita sen jälkeen hoito uudelleen.

swissclinic-9-of-15 swissclinic-11-of-15 swissclinic-12-of-15 swissclinic-13-of-15 swissclinic-14-of-15

Itselläni on nyt takana yksi seitsemän päivän rullailusessio ja seitsemän päivän vapaa. Tänä iltana alkaa jälleen uusi seitsemän päivän hoitokuuri. Kuten edelliselläkin kerralla, niin ihoni reagoi hoitoon pukkaamalla pientä näppyä ulos. Onneksi tiedän tämän olevan väliaikaista. Hoidon vaikutus on nähtävissä jo yleensä 1-3 viikon kuluttua hoidon aloituksesta ja näin itsellänikin on; vaikka sitä pientä mannaryyninäppyä pukkaa ihon pintaan, niin tuntuu että otsajuonteet ovat jo hivenen madaltuneet, ihohuokoset supistuneet ja ihon väri tasoittunut. Toki vielä on pitkä matka kohti unelmaihoa ja itse asiassa aloin tuossa miettimään, että kriteerit tällä iällä unelmaihoon ovat ehkä vähän erilaiset kuin vielä pari vuotta sitten. Tieto siitä, että vauvanpeppuihoa on enää turha tavoitella auttaa. Unelmaiho itselleni olisi tasaisen värinen ja sellainen, että voisin hyvillä mielin pitää meikittömiä päiviä. Käydä kaupassa ilman meikkiä ja antaa ihon hengittää.

Vasemmalla kuvassa lähtötilanne pari viikkoa sitten ja kuten näkyy, niin iho punoittaa hieman. Oikealla eilen otettu kuva. Hirmuisesti kuvien perusteella ei pysty sanomaan eroa, mutta pääasia on se, että peilikuva kertoo totuuden 🙂 Suosittelisin tuotetta mieluusti muille nelikymppisille, jotka hätääntyvät iän tuomaa muutosta ihon kimmoisuuteen. Lisäksi muuten huomasin, että tuo rullailu on auttanut pieniin maksaläiskiin poskilla.

swissclinic-kollaasi-1-of-1 swissclinic-5-of-15

Lisätietoja tuotteesta löydätte täältä. Kauneushoitolatasoinen kotihoito ei kuulkaas tarkoita sitä, että sellaisen hankittuaan lompakossa asustaa matti 🙂 SwissClinic Skin Renewal -ihonhoitopakkaus maksaa vain 99,00 euroa. Huom! Se ei sisällä tuota Sanitizing Sprayta, joten sellainen kannattaa klikata ostoskoriin erikseen!

Olikos siellä ruudun toisella puolella Skin Renewal -setin jo ostaneita? Muistelisin, että viime vuonna joidenkin kanssa oli puhetta kommenttiboksin puolella tämän hoidon tehokkuudesta. Joten olisi kiva kuulla, oletteko muistaneet rullailla ihoanne? Itse ajattelin ainakin laittaa muistutuksen puhelimeeni lokakuulle, että muista rullaus! Varoituksen sanana, tuohon rullauksen tuomaan hyvään oloon jää koukkuun. Kun ihon paranemisprosessi on alkanut, niin tuntuu, että vihdosta viimein kiertää veri kasvoissa. Se on ihan ihana tunne!

HELEÄÄ ALKANUTTA VIIKKOA TOIVOTELLEN,

alle

Yhteistyössä: SwissClinic

indiedays-ja-brm-yhteislogo


sunnuntai 11. syyskuun 2016

Mökkilaiffia

5

lordagsmys-6-of-17lordagsmys-11-of-17lordagsmys-5-of-17lordagsmys-9-of-17lordagsmys-10-of-17lordagsmys-14-of-17lordagsmys-3-of-3 lordagsmys-13-of-17lordagsmys-2-of-17 lordagsmys-8-of-17lordagsmys-1-of-3 lordagsmys-4-of-17 lordagsmys-3-of-17 lordagsmys-1-of-17lordagsmys-12-of-17lordagsmys-2-of-3

…kuvatulvaa kerrakseen!

MOIKKAMOI MURUT!

Musta tuntuu, että vuosi toisensa jälkeen rakastun syksyyn. Aina vain syvemmin. Vaikka olen loppukesän lapsia, niin syksyssä on sitä jotain. Ruskan värit, kuulaat aamut, sumu, seesteisyys, aurinko, villapaidat, villasukat ja ihan kaikki! Saari oli kaunis syksyisessä asussaan. Yksi pieni valkoinen viipeltäjä näkyi varvikossa. Oli muuten Toby jälleen onnensa kukkuloilla möksällä. Sai kulkea vapaasti ja veikkaanpa, että se oli tuo koko päivän ulkoilu, mikä takasi liki 12 tunnin unet. Koirulille, me muut emme ihan malttaneet mennä niin aikaisin nukkumaan. Eilinen ilta tuntui niin älyttömän pitkältä. Jääkiekkoa ja tietokilpailua telkkarista. Sisällä oli hyvä olla, sillä ulkona oli pilkkopimeää.

Lihaksissa tuntuu hyötyliikunnan anti. Kaksi isoa kuusta, jotka kaatuivat viime syksyn myrskyissä, ovat nyt jatkojalostettu klapeiksi. Tai ainakin aloitettu. Puupöllien raijaaminen metsästä saunan taakse meni liikunnasta. Veikkaanpa, että saamme puita pariksi vuodeksi. Klapikonetta pitää laulattaa vielä monena viikonloppuna. Ehkä olen entisessä elämässäni ollut metsuri, sillä alun kankeuden jälkeen aloin jälleen tykätä puusavottahommista 🙂 Saunan löylytkin tuntuivat jotenkin astetta lempeämmiltä ja kosteammilta. Pikkuinen koiruus nautti saunan lämmöstä myös. Välillä juoksi rantaan juomaan vettä ja kaivamaan hiekkaa. Rakas komistukseni grillasi lohta ja mä pyöräytin pitkästä aikaa kunnon sisäfilepihvit pannulla. Lasten pyynnöstä oli myös uuniperunaa ja tytöt kera ystävänsä tekivät lisukkeeksi salaatin. Lapset nauttivat olostaan silmin nähden. Oli kauneusseslonkileikkejä ja my day -kuvauksia. Korttipelimatseja ja sipsin rouskutusta. Kikatusta ja paljun pärskintää.

En tiedä, voiko ihminen olla onnellisempi kuin tällaisen viikonlopun jäljiltä? Onnellisuushormonit hyrräävät sfääreissä ja niiden voimin on illan vieraita varten uunissa kinkkupiirakka. Sen jälkeen uuniin pääsevät punaposkiset omenat. Syksy ♥

SULOISTA SUNNUNTAITA,

alle

PS. kiitos kaunis ihanat kommenteistanne, mitä jätätte – palaan vastaamaan edellisten postausten kommentteihin iltasella, kunhan ensin on vähän vaihdettu kuulumisia maailman parhaimman anopin ja appiukon kanssa!


perjantai 09. syyskuun 2016

Perjantaiset

23

HEIPPAHEI!

Kesä on tullut takaisin?! Eihän tässä sisäinen kello pysy lainkaan mukana. Aamulla lämpötila muistutti syksystä, mutta nyt iltapäivästä tarkenee jo hyvin lyhythihasillaan. Lupailin kertoa teille vähän jälleen, miten meillä on mennyt tuon huomenna 12 viikkoa täyttävän koiranpennun kanssa. Toby on kasvanut silmissä; siinä missä painoi nelisen viikkoa sitten meille tullessaan 1,9 kiloa painaa jo varmastikin liki 3 kiloa. Ei voi tietää, sillä meillä ei ole vaakaa. Maanantain rokotuksen yhteydessä varmasti ollaan tämän suhteen viisaampia.coton-de-tulear-6-of-6 coton-de-tulear-4-of-6

Ruokailee edelleen neljä kertaa päivässä. Missä vaiheessa teillä on muuten näiden pienten koirien kanssa siirrytty kolmeen ja kahteen ruokailuun? Nappulat menee kuivana, on mennyt liki koko meilläoloajan. Toki pidämme huolen, että sitten juo myös paljon. Välillä dissaa pelkkiä nappuloita, sillä haluaisi niiden sekaan raejuustoa, lohta tai jauhelihaa. Mutta olen sitä mieltä, että kun on kova nälkä, niin kyllä ne nappulat sellaisenaankin menee.

Turkin vaivalloisuudesta peloteltiin kovin ennen pentua, mutta kyllähän tuo turkki vielä ihan helposti on hoidettavissa. Harjataan se aamuin illoin ja toinen nauttii näistä hetkistä. Suihkussa ollaan käyty pari kertaa ja voi jösses, uitettu koira -sanonta on saanut konkreettisen esimerkin 😉 Hiustenkuivaajalla saa kuivata kyllä puolisen tuntia, jotta saa turkin kuivaksi. Turkin kuivaus on muutenkin sellainen juttu, mistä ei kovin innoissaan ole. Vaihtoehtoja ei kyllä tämänkään suhteen anneta! Kynsienleikkauksestakaan ei innostu ihan heti, mutta purematta saadaan kyllä kynnet leikattua.coton-de-tulear-5-of-6 coton-de-tulear-2-of-6

Hirmuisesti terottaisi pikkuisia naskalihampaitaan ihmisten käsiin ja jalkoihin, housunpuntteihin kävisi myös kiinni varsinkin iltahepulin aikaan. Tiukkaa linjaa saa pitää, tosin emme ole kovin komentaneet sellaisesta puremisesta, joka ei satu ja joka tapahtuu leikin tiimellyksessä. Yönsä nukkuu inahtamatta. Usein on jo 21.30 unessa ja heräilee aamulla 6.30 aikaan. Aamusylittelyn aikana nukahtaa aina silloin tällöin uusiksi ja nukkuu vielä pari tuntia lisää. Tarpeensa tekee pääosin ulos, mutta kyllä sisälle pisualustoille tulee myös päivän mittaan jälkiä.

Lenkit ovat pikkuhiljaa pidentyneet ja nyt ollaan menty jo ehkä noin 700 metrin lenkkiä. Hitaasti, mutta varmasti etenee. Haistelee joka ojanpenkkaa ja syö jokaista keppiä, jonka näkee 😀 Ihan hirmuisen vaikea kuvitella, että me joku päivä vedettäisiin kunnon juoksulenkkejä yhdessä. Pelkoa myös koirasta, joka vetää hihnassa ei ole. Vähän on tupannut menemään toisinpäin.

Toby osaa istua, antaa tassua, mennä maate ja tietää nimensä. Suurimman osan ajasta tottelee myös ”tänne” -käskyä. Mutta yleensä se tapahtuu ulkotiloissa keppi suussa, mikäli on sellaista jäänyt pureskelemaan. Kiviä ei onneksi enää syö, niin kuin ihan pikkuisena. Päikkäreitä nukkuu paljon, mutta niinhän ne vauvat tekevät!coton-de-tulear-1-of-6

Meillä menee siis oikein hyvin, itse asiassa helpommalla ollaan päästy kuin mitä kuviteltiin. Tottahan toki koirasta työtä on, mutta pitää ymmärtää että hän on osa perhettä. Vauva-aika on haasteellista varmasti jokaisen nelijalkaisen kanssa. Ja kaksijalkaisen kanssa, mutta se nyt on vain asia, joka pitää tiedostaa 🙂 En edelleenkään ymmärrä ihmisiä, jotka ottavat koiran ja sitten ihmettelevät, kuinka paljon töitä koirassa on ja kuinka paljon koira sitoo. Tottahan toki tuollainen sitoo, mutta kuten sanottua, niin plussalla ollaan ja vahvasti ♥

IHANAA PERJANTAITA &
ALKAVAA VIIKONLOPPUA!

alle


« Vanhemmat
Uudemmat »