sunnuntai 11. joulukuun 2016

Maailman kaunein sana

HEI HUOMENTA!

Pieni, mutta tehokas. Palkitseva. Kaunista kuultavaa. Ilo sanoa. Kun tämän sanan sanoo ääneen, se tulee täydestä sydämestä. Se kuuluu niihin sanoihin, jotka tulee usein automaattisesti. Kiitos on ehdottomasti maailman kaunein sana. Hartwallin kampanjan myötä pääsin jälleen mielipuuhaani eli pohtimaan. Pohtimaan sitä, mitä tuo pieni sana kiitos merkitsee. Pääsin kampanjan myötä myös yllättämään elämäni rakkauden. Kuinka usein sitä tulee arjen keskellä kiitettyä? Pysähdyttyä ja oikeasti kiitettyä? Musta tuntuu, että sanon kiitos vähintään sata kertaa päivässä, mutta usein se kiitos jää myös sanomatta. Senpä takia halusin omistaa tämän postauksen tuolle miehelleni ja kiittää niistä asioista, joista en välttämättä aina ole muistanut kiittää. Sanojen lisäksi kiitin häntä korillisella Hartwallin hyvinvointivesiä. Olen huomannut miehen pitävän aina auton ovilokerossa tuollaista Novelle Plus Kalsium -pulloa, joten tämä yllätys oli todellakin mieleinen.hartwall-novelle-15-of-16hartwall-novelle-8-of-16hartwall-novelle-7-of-16hartwall-novelle-2-of-16hartwall-novelle-6-of-16

Mutta niihin kiitoksiin. Vaikka olenkin sitä mieltä, että myös eleillä ja ilmeillä voi kiittää, niin silti mikään ei voita tuon sanan ääneen sanomista. Tai kirjoittamista. Kiitos, kiitsa tai kiitti. Kaikki tarkoittavat samaa ja käytän niitä sekaisin.

 kiitos siitä, että olet pitänyt minut elämän syrjässä kiinni silloin, kun suru on meinannut viedä mukanaan.
 kiitos, kun olet perheen tuki ja turva, kivijalka johon luottaa joka tilanteessa.
 kiitos, kun hassuttelet tyttöjen kanssa.
 kiitos, kun muistat laittaa autoni lohkolämmityspiuhan päähän iltaisin.
 kiitos, että tuhiset vain ihan vähäsen, kun ruoka kylmenee sillä aikaa, kun kuvaan sitä 🙂
 kiitos siitä, että laittelet kivoja whatsupp-viestejä.
 kiitos, että peset autoni.
 kiitos, kun imuroit.
 kiitos siitä, että käyttäydyt kuin herrasmies.
 kiitos, kun luet J:n kanssa matikankokeisiin.
 kiitos, kun aiemmin herätessäsi keität kahvia koko pannullisen.
 kiitos, kun leikkaat aina sipulin, sillä minä en sitä ilman itkemistä pysty tekemään.
 kiitos, että saan välillä iltaisin istua yömyöhään koneella, vaikka varmasti olisi parempaakin tekemistä.
 kiitos, että jaksat katsoa hömppäohjelmia kanssani telkkarista.
 kiitos, kun olet se järjen ääni, joka palauttaa minut maan pinnalle.
 kiitos, kun annat mun leikkiä Mertarantaa jääkiekon MM-kisoja katsellessamme. Vaikka huomaan, että hieman tästä ärsyynnytkin 😉
 kiitos, että kunnioitat mielipiteitäni.
 kiitos, että olet siinä hartwall-novelle-11-of-16IDhartwall-novelle-16-of-16hartwall-novelle-9-of-16hartwall-novelle-14-of-16

Tuosta hienosta numeroidusta ja käsityönä Porvoossa valmistetusta Hartwallin korista löytyi Novelle Plus Kalsium ja Novelle Plus Sinkki + E hyvinvointivesiä. Hyvinvointi ja nautinto yhdistyvät, sillä herkulliset maut ovat saaneet seurakseen vitamiineja ja hivenaineita. Kuten kerroinkin, niin meillä mies on ollut jo pitkään tuon karpalon makuisen Novelle Plus Kalsiumin ystävä. 0,5 litran pullollinen sisältää 40% koko päivän kalsiumin tarpeesta. Itse taas rakastan aprikoosin ja jasmiinin makuista Novelle Plus Sinkki + E -hyvinvointijuomaa. Sinkin ja E-vitamiinen lisäksi juoma sisältää aloe vera -uutetta, jota käytetään yleisesti ihon hyvinvointiin. Yhdestä pullollisesta (0,5 l) saat 40 % päivän sinkin ja E-vitamiinin tarpeesta osana monipuolista ruokavaliota.hartwall-novelle-3-of-16hartwall-novelle-13-of-16hartwall-novelle-1-of-16

Hartwall on tuonut iloa ja virkistystä suomalaisten arkeen jo 180 vuotta! Sen kunniaksi Hartwall haluaa levittää vieläkin enemmän iloa ihmisille. Kuka sinun mielestäsi ansaitsee iloisen ja raikkaan  tervehdyksen Hartwallilta?  Onko se rakas puolisosi vai kenties naapurin herttainen mummo? Bussikuski tai lehdenjakaja? Opettaja tai työkaveri, joka jutuillaan piristää päivääsi? Hartwall jakaa yhteensä 180 korillista suomalaisten rakastamia hyvinvointijuomia tuollaisessa erittäin hienossa puukorissa. Käyhän ehdottamassa kuka ansaitsee piristystä arkeen Hartwallin sivuilla!hartwall-novelle-5-of-16

Onnea ja kippis 180-vuotias Hartwall!

PIRTSAKKAA SUNNUNTAITA TOIVOTELLEN,

alle

YHTEISTYÖSSÄ HARTWALL

lifie-logo-rgb-1


perjantai 09. joulukuun 2016

Yltäkylläisyydestä ja joululahjoista

MOIKKAMOI

ei vitsit, se kukkahattutäti minussa nostaa päätään aivan väärään aikaan. Olen tässä viikon ajan yrittänyt sitä lannistaa ja hyssytellä. Jouluna ei saa olla nuttura tiukalla 🙂 Eikös tämä aika ole sitä aikaa, kun pitäisi kierrellä lelukauppojen hyllyillä, hyräillä joululauluja ja ostella kaikkia ihania leluja noille kullannuppusille? Miksi sitä silti ajattelee, että haluaisi jotenkin rajoittaa joulun kaupallisuutta? Miksi se materiaähky nostaa päätään juuri tällä hetkellä? Rakastan ostaa lahjoja ja antaa niitä, mutta silti koen yhden asian vielä tärkeämmäksi kuin nuo fyysiset kauniisti paketoidut lahjat. Miten saada lapsille viesti perille, että meillä on asiat aivan älyttömän hyvin ja olemme terveitä. Se on suurin lahja, mitä voi toivoa. Eikä vain jouluna, vaan 365 päivänä vuodessa. Vai vaadinko liikaa, jos ajattelen, että tuollainen sanoma pitäisi saada perille? Haluan, että lapset saavat elää lapsina mahdollisimman pitkään, joten onko tuo liian aikuismaisesti ajateltu? Jotenkin vain se yltäkylläisyys, tavaroiden pursuaminen kaapeista ja rahantuhlaus ei miellytä tällä hetkellä.joululahja-2-of-3

Jep, pääni sisällä on suuren suuri konflikti asian suhteen. Lasten (viimeisimmät) joululahjatoivelistat ovat olleet aika maltilliset. Sellaisesta turhasta krääsästä on onneksi päästy eroon. Toki molemmilla on vielä muutamia leluja listalla, esimerkiksi kassakone ja nukkekoti, mutta silti tuolta listalta löytyy muutakin. Marimekon tasaraitalakanat, Marimekon silmälasikukkaro (penaaliksi), kultaista ananaskoristetta, leffalippuja sun muita. Kauhulla luin pienemmän joululahjalistalta kohdan meikkejä, hajuvesiä, kasvorasva ja käsirasva. Juuei, yhdeksänvuotias ei vielä näitä juuri tarvitse. Käsirasva nyt menee, samoin body mist ja ehkä joku glitterhuulikiilto, mutta siinä menee tämän kukkahattutädin raja. Listalla keikkunut ripsari odottelee vielä ainakin kolmisen vuotta 😉 Pikkuisemman listalta löytyy myös pianonsoittotunnit. Tästä tykkään ja tälle peukutan. Pitäisi vain ottaa selvää, että missä, koska ja kuinka paljon.joululahja-1-of-3

Yksi toive, josta olen varsin innoissani lasten joululahjatoiveissa on Sims -peli Wiille. Oletteko koskaan pelanneet Simsiä? Muistan ennen lapsia pelanneeni tuota tietokoneella kaikki ne ajat, kun mies oli työreissuissa/treeneissä/pois kotoa. Lautapelien puolesta liputan vuodesta toiseen, juhlana ja arkena. Me ollaan lautapelien suurkuluttajia. Meillä on joka vuosi ollut tapana ostaa Vuoden Peli voittaja perhepelikategoriassa. Tuota perinnettä taidetaan jatkaa tänäkin vuonna. Periaatteena on ollut se, että molemmat lapset saavat yhtä monta lahjaa. Vuosi vuodelta lahjojen määrä on vähentynyt, mutta arvo ehkä hieman noussut. Meillä oli äidillä tapana ostaa tytöille yhdet vähän arvokkaammat lahjat jouluksi. Olisi kiva jatkaa tuota perinnettä. Panostaa laatuun määrän sijaan. joululahja-3-of-3

Tulipahan vähän paasattua perjantain kunniaksi. So sorry. Piti ensin laittaa kivaa ja kepeää, mutta oli pakko saada nämä ajatukseni ulos ja ”paperille” 🙂 Tämän illan myysseistä ei ole vielä tietoakaan. Riippuen, miten mies kotiutuu. Joten suottaapi olla, että illalla treffataan perjantaiherkkujen kanssa tai sitten ei. Oli miten oli, ajattelin laittaa nyt pitsataikinan tekeytymään!

IHANAA PERJANTAITA,

alle

PS. tämän postauksen kirjoitettuani sain loistoidean; hommasin koko perheelle yhteisen joululahjan. Kummilapsen Nepalista. Kaksivuotiaan Soniman ♥ Silmänräpäyksessä se pääni sisällä ollut konflikti on selätetty ja ajatus juoksee kirkkaasti. Päivän hyvä työ tehty, mitähän sitä huomiselle keksisi? Taidan lahjoittaa mummulan loput lelut niitä kipeästi tarvitseville täällä Suomessa. Joku vuosi näin fb:ssä sellaisen ryhmän, jossa etsittiin joululahjalahjoituksia niille, ketkä eivät sellaisia syystä tai toisesta pysty ostamaan. Täytyykin mennä katsomaan onko sellaista ryhmää enää.


torstai 08. joulukuun 2016

Getting into the Xmas mood

HEISSULIVEI VAAN IHANAT!

Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa… Olen tässä vuosien mittaan (kröhöm, piti kirjoittamani tänä vuonna) oppinut, että ei se joulumieli väkisin hakemalla tule. Se tulee niistä pienistä jutuista, jotka ovat merkkejä joulun lähestymisestä. Yllättäen olen saanut todella paljon voimia siitä päivän hetkestä, kun päivä alkaa painumaan mailleen. Sinisestä hetkestä ja yllättävästä pimeydestä. Joulua kohti mentäessä valon määrä vähenee kyllä radikaallisti ja muistan joinain vuosina tuon tuntuneen pahalta. Mitälie kaamosmasennusta ollut, mutta pimeinä ja nuhjuisina päivinä on ollut pala kurkussa. Tänä vuonna olen iltapäivisin klo 14.00 jälkeen alkanut katselemaan kotia sillä silmällä, että joko joko. Lisännyt palavien kynttilöiden määrää ja sukeltanut sinne ihanaan pimeyteen. Kietoutunut shaalin alle tai puuhastellut pieniä jouluisia askareita. Aika ihanaa!xmas-3-of-7xmas-7-of-7

Jouluisten askartelujen lisäksi jouluiset leffat kuuluvat ehdottomasti tunnelman nostattamiseen. Tein tuossa pari vuotta sitten joululeffapostauksen ja sain teiltä hyviä vinkkejä elokuvista, jotka kuuluvat jouluun; The Holiday, Love Actually, Lumiukko, Ihmeellinen on elämä, Paha pukki, Bridget Jonesit, Notting Hill, Poika, Joulutarina, Yksin kotona ja Family man. Itse tuossa postauksessa suosittelin Shirley Templen Pikku prinsessaa. Se on kyllä pakko nähdä pian uudelleen. Lisäksi taisin suositella tuota miehen suokkarijoululeffaa eli Chevy Chasen A Christmas Vacation – Joulupuu on kärvennetty elokuvaa. Se on kyllä ihan hauska 😀 Onko muita kivoja jouluajan leffoja? Tänään ajattelin katsoa The Holidayn, kun lapset menee nukkumaan. Ettei tule roikuttua tässä koneella…xmas-5-of-7xmas-2-of-7

Joulumusiikki, se on myös ihan must. Meillä soi tällä hetkellä yötäpäivää Jouluradion eri kanavat. Autoon on viritetty vain yksi Jouluradiokanava, toimiikohan siellä muut kuin tuo yksi? Suosikkini viime vuodelta on Carola Häggvistin Himlen i min Famn. Muistaakseni joku teistä sitä kehui ja toden totta, jäin heti koukkuun. Niin kaunis kappale. Hauli Brosin Kalevankangas on toinen kestosuosikkini. Lisäksi Elvis Presleyn kaikki joululaulut menevät. Ai niin ja meinasin unohtaa Celine Dionin. Tuo joulucd meillä soi jo aikoinaan Lapissa joulun välipäivinä äiskän ja iskän kanssa. Sitä on siis luukutettu jo monena vuonna 🙂xmas-6-of-7xmas-4-of-7

Olen saanut muuten ihan älyttömän paljon kyselyitä noista hyasinttimaljakoista. Ne ovat House Doctorin ja ostin ne ihan pilkkahintaan Living 24/7 verkkokaupan alesta. Nyt niitä ei näyttäisi siellä enää olevan. Buu. Ensimmäinen satsi hyasintteja kuivui pystyyn, vaikka niitä kylvetinkin. Nyt tähän toiseen satsiin lisäsin maljakkoihin vettä. Jos alkavat turhaan kasvamaan vartta, niin ajattelin kaataa vedet pois. Saas nähdä miten käy, hyasintin tuoksua odotellessa 🙂

TUNNELMALLISIN TORSTAITERKUIN,

alle


keskiviikko 07. joulukuun 2016

Täydellinen joulukoti & arvontojen voittajia

ILTAA IHANAT!

Mulla taitaa olla perustavaa laatua oleva ongelma; kun mies on työreissussa ja saan iltaisin lapset nukkumaan, niin olen aivan ulapalla, että mitä sitä tekisi. Enkä keksi mitään muuta tekemistä kuin bloggaaminen (ehdin jo siivota tätä ennen). Ai mikä elämä? 😀 Oli pakko tulla vielä jakamaan jouluista inspiraatiota kauniin kodin myötä. Tässä natsaa kyllä kaikki; värit, materiaalit, muodot, valo. Ihan jokainen seikka. Ja varsinkin nuo ekan kuvan mustaraamiset lasiset tilanjakajat. Joka vuosi löydän unelmien joulukodin tuolta Femina.dk:n sivuilta. Sieltä nämäkin kuvat ovat lainattu. Täältä, täältä (klikatkaa kuvat isommiksi) ja täältä löytyy aiempien vuosien ihania joulukoteja.

Näiden kuvien myötä aloin myös miettimään, että josko sittenkin lisäisi tummaa seinää jonnekin tuonne mummulaankin. Tässä välissä ehdin jo tummista seinistä melkein luopua. Mancave kun tulee kokonaan tummaksi, niin pohdin, että pari muuta kerrosta saisivat olla vaaleita. Mutta ehei, ehtiihän tässä vielä soutamaan ja huopaamaan 🙂 Tauluhyllyistä olen ajan saatossa luopunut, mutta tässä kodissa nekin näyttää aivan mielettömän hienoilta.

collageIDcollage4collage1 collage2 collage3

Ja sitten niihin arvontoihin ja voittajiin. Kiitos muuten ihan hirmuisen paljon runsaasta osallistumisestanne arvontoihin, kivoista kommenteistanne ja ylipäätään siitä ilosta, jota tuotte tämän bloggarin päiviin ♥ Ensimmäisenä Vattenfallin arvonnan voittaja. Onni suosi Sohvitohvia, joka haluaisi tulla meille jäkättämään ;D Jäkättämisen tarpeessa olen ollutkin. Kiitos teidän kommenttien, otin opikseni ja nyt meillä on sisälämpötila ainakin pari kolme astetta pienemmällä. Poltetaan sitten senkin edestä takkaa. Tuon kauniin Unelmieni Vuosi kalenterin itselleen voitti Tiiti ihanalla kommentillaan ”Unelmieni vuosi. Potkukelkalla mäkeä hurjaa vauhtia alas, keväisessä koivikossa pää täynnä linnun laulua, helteessä heinäkuun laiturin puunsyykuviot poskessani, syvälle sammaleeseen uppoava saapas. Siellä minä ajattelen, unelmoin ja ehkä kirjoitankin.” Onnea Sohvitohvi ja Tiiti, tarkkailkaahan sähköpostianne! 🙂

Nyt vielä muutama työjuttu pois alta ja sitten kirja käteen ja pikkuisten tuhisijoiden viereen meidän sänkyyn lukemaan. Sairastupalaisista 50% on parantunut. 50% jää vielä huomiseksi kotiin. Ja hei, iso ruksi seinään – manasin sen oman orastavan flunssaoloni pois. Tuplavitamiinijuomalla sekä inkivääriteellä. Pysykäähän tekin terveinä!

ILTATERKUIN,

alle


keskiviikko 07. joulukuun 2016

Tuplajuhlapäivä

HEIHEI HELLUREI!

Piti palaamani jo eilen illalla eilisiin juhlatunnelmiin, mutta näinköhän on, että tuo lapsilla riehuva flunssa (jep,molemmat jäivät tänään kotiin) olisi tarttumassa myös muhun, sillä olo alkoi olla kesken linnanjuhlien katselun kuin jyrän alle jäänyt. Lihaksia ja päätä särkee, kurkkuun on muuttanut kaktus. Onneksi kuitenkin ehdittiin nauttimaan ulkoilusta kirpsakassa pakkassäässä miehen ja koiran kanssa, päiväsaunasta, ruoasta ja siitä itsestään eli itsenäisyyspäivästä. Vuosi vuodelta sitä ymmärtää tuon päivän ainutlaatuisen syvemmin. Osaa olla ottamatta itsenäisyyttä itsestäänselvyytenä. Harmillisesti molemmat papat ovat jo taivaassa, joten ei pysty kysymään kysymyksiä, jotka ovat nyt parina viime vuonna askarruttaneet mieltä. Tosin enpä muista pappojen koskaan ääneen kertoneen sodasta. Muistan vain kivittyneet kasvot tyhjällä katseella, jos sota-asioista tuli puhe.

Suuri kiitos kuuluu niin monelle. Kiitos siitä, että meillä 99-vuotias itsenäinen Suomi, jossa on kuulkaas aika hyvä olla. On meillä monia epäkohtiakin, mutta plussan puolella ollaan ja vahvasti. Liian usein sitä tulee mediassakin vain keskityttyä niihin huonoihin uutisiin. Sellaiset voitaisiin kasata yhdelle päivälle (vaikka maanantai-illalle, niin saataisiin kaikki kökkö pois heti alkuviikosta 😉 ja muina päivinä kertoa vain siitä, kuinka paljon talous on lähtenyt kasvuun, työttömyysprosentti laskenut ja vanhusten olot parantuneet. Muina päivinä voitaisiin tsempata ja luoda yhteishenkeä. Ilon kautta tekemistä. Ilon kautta mentiin eilenkin. Vuoden juhlapäivistä ykkönen ansaitsee joka vuosi hieman panostusta. Itsenäisyyspäivä on joulun jälkeen yksi lempparijuhlapäivistäni. Silloin tulee katettua pöytä nätisti ja tehtyä vähän spesiaalimpaa ruokaa.

blini-21-of-22blini-13-of-22IDblini-22-of-22blini-19-of-22blini-20-of-22blini-17-of-22blini-15-of-22

Eilen tehtiin pitkästä aikaa taas blinejä. Tähän asti olen tehnyt blinit tällä reseptillä, mutta eilen kokeilin uutta reseptiä. Hienosti toimi sekin! Pitkään himoitsemani mäti-smetana-punasipulisekoitus pääsi pöytään myös. Lisäksi meillä oli graavilohta ja savulohta. Lapsille lohien lisäksi keitettyä perunaa ja kermaviilitillikastiketta. Olivat onnensa kukkuloilla. Ja niin olimme me aikuisetkin. Tänä vuonna jotenkin ei jaksanut keskittyä linnanjuhliin. Liekö tuo lenssu syynä vai mikä. Mutta hei, sain tehtyä ensimmäiset joululahjaostokset netin kautta. Tänä vuonna ollaankin erittäin ajoissa lahjojen suhteen 😀

blini-11-of-22blini-9-of-22blini-12-of-22blini-3-of-22blini-7-of-22 blini-5-of-22

Juhlantuntua lisäsi myös se, että eilen iltapäivästä hyväksyimme ostotarjouksen kodistamme. Tuplajuhlapäivä 🙂 Näillä näkymin, mikäli kaikki menee hyvin (ratkeaa ihan tässä lähipäivinä, pitäkää peukkuja), niin kimpsut ja kampsut on pakattu maaliskuun loppuun mennessä ja roudattu tien toiselle puolelle. Remppamiehillä tosin lonksahti leuat alaspäin, kun tänä aamuna aikataulusta kerroin. Hih, pääasia että makkarit ja keittiö olisi kondiksessa. Yksi suihkukin olisi kiva olla toimintavalmiina siinä vaiheessa. Toivottavasti päästään remppajuttuihin blogin puolella pian. Tällä hetkellä sisätyöt seisovat, sillä viime viikot on mennyt salaojien sun muiden ulkopuolisten töiden laittamisessa. Vielä nuo ovat kesken ja sitten päästään takaisin sisähommiin. Aikahan rientää niin hurjaa vauhtia, että ihan pian tuo maaliskuun loppu on käsillä. Pikkuhiljaa pitää alkaa karsimaan tavaraa, onneksi se Mari (Kon) on rientämässä apuun. Tilasin itselleni katsokaas lisäapua organisointiin joululahjaksi. Kirjan muodossa.

Nyt vällyjen alle ja kaktusta karkoittamaan. Meillä on takkahuoneessa siskonpeti tyttöjen kanssa. Sen verran sieltä nyt kuuluu kikatusta, että taitaa olla flunssat voitettu kanta. Kuopus sai maanantaina ab-kuurin molempien korvien tulehdukseen ja se vei kyllä korkeimman terän kipujen lisäksi kuumeeltakin. Eilen illalla molemmilla nousi viellä lämpö, mutta tänään ei ole kuumemittarissa viisari värähtänyt. Kyllä se tästä 🙂

KESKIVIIKKOTERKUIN,

alle

PS. Palataan arvontojen voittajiin heti huomenna!