lauantai 04. toukokuun 2019

Vartissa valmis herkkupöytä viikonloppuiltaan

2

HEIPSAN IHANAT!

Voih, Instagramin puolella seuraavat ovatkin tietoisia, että laitettiin tänään mökin ruokatilaa uuteen uskoon. Vuosi takaperin alennuksesta ostamani Jotexin jatkettava valkoinen ruokapöytä sopi kuin nakutettu tuohon ruokatilaan. Tuoleina menevät sekalaiset, mökin nurkista keräämäni tuolit. Laitan huomenna blogiinkin tuosta uudesta ruokatilan ilmeestä, mutta nyt eilisiä herkkuja. Jotka menevät huikean hyvin myös lauantai-iltaan. Ja hei, miksei myös arki-iltoihinkin.

Eilen illalla ulkotöistä sisään tullessamme nälkä kurni vatsassa. Tehdään jotain mihin löytyy kaapista aineet, sanoin. Yleensä näistä tällaisista ruokaideoista tulee just niitä parhaimpia ruokia. Niin eilenkin. Pitkästä aikaa tein gambas al ajilloja. Respetin niihin olen jakanut mm. täällä ja täällä, mutta joka kerta teen nuo hieman erilailla. Eilen päädyin alla olevaan reseptiin:

GAMBAS AL AJILLO

1 pkt isoja katkarapuja (ei pakaste)
50 g voita
iso loraus oliiviöljyä (olisikohan ollut 0,5 dl)
3 valkosipulin kynttä
puolikas chili
1 lime
reilusti tuoretta korianteria

-sulata voi ja lisää öljy
-lisää pienistelty valkosipuli ja chili
-anna porista viitisen minuuttia
-lisää katkaravut ja odota hetki ennen kuin otat pannun liedeltä pois
(itse en tykkää kumimaisista katkiksista, joten usein otan pannun pois liedeltä jo ennen katkiksien lisäämistä)
-purista limen mehu ja raasta limen kuori sekaan
-lisää pieneksi pilkottua korianteria
-nauti tuoreen patongin kanssa (dippaa patonkia seokseen)

Katkarapuherkun lisäksi tein kuivaneesta maalaisleivistä uunileipiä, jotka voitelin, murustin päälle vuohenjuustoa, pilkoin päälle aurinkokuivattua tomaattia ja lisäsin muutaman kapriksen per leipä. Grillivastuksen alla viitisen minuuttia ja hieman hunajaa päälle. Tuoreita vadelmia ja pensasmustikoita, vähän oliiveja, muutama juusto ja viinirypälettä. Savulta maistuvaa ilmakuivattua gourmetkinkkua.  ID

Ja kyllä, lasiin noin 12 cl täyteläistä punaviiniä. Istuttiin pitkän kaavan mukaan herkuttelemassa ruokapöydän äärellä ja juteltiin niitä näitä. (Perjantai)-iltojen parhautta ♥ Ja hei, jottei syntyisi liian ruusuista kuvaa meidän iltaruokailuista, niin terkkuja täältä grillimakkaran ääreltä. Sen kanssa toki makeaa sinappia ja överihyvää perunasalaattia. Suoraan kaupan kaapista 😀

IHANAA LAUANTAI-ILTAA,


perjantai 03. toukokuun 2019

Keväinen kasvispasta vie kielen mennessään

2

MOIKKAMOI!

En muuten ole koskaan ymmärtänyt tuon sanonnan ”herkullisuutta”. Ei se kyllä kovin herkkua olisi, jos vahingossa nielaisisi kielensä ;D Ahahhaha, perjantai on onneksi täällä ja jututkin sen mukaiset. Piti myysseillä tänä iltana täällä blogin puolella, mutta meillä taitaa ilta kulua jälleen ulkohommissa. Jos luoja suo, niin piharemonttimme valmistuu tänään. Eli illalla edessä on paikkojen siivousta, postilaatikkotelineen rakentamista ja muutaman orapihlajataimen istuttamista.

Ja tiedättekö, kun meillä on kahden ja puolen vuoden aikana pyörinyt ja hyörinyt jos jonkinmoista remonttimiestä nurkissa tai tontilla, niin kuinka outoa (toisaalta ihan helkkarin hienoa) on, että yhtäkkiä kaikki on valmista. Kukaan ei pyöri nurkissa ja koirankaan ei tarvitse vahtia reviiriään niin kovin. Rahaa on palanut, sitä en kiellä, mutta koen että kodin kunnostaminen mieleiseksemme on ollut investointi hyvinvointiimme. Pitkän tähtäimen investointi.

Investoin myös viime sunnuntaina hyvinvointiini valmistamalla aivan älyttömän hyvää kasvispastaa. Tämänkin resepti on alunperin Lantlivista. Ostan nykyään tuon lehden melkeinpä enemmän reseptien kuin sisustuksen takia. Niin ihania kesäreseptejä tulvillaan oli taas uusin numero, että nam!

PASTA PRIMAVERA

100 g parsakaalia
100 g parsaa
100 g retiisejä
100 g kesäkurpitsaa
100 g oranssia paprikaa
100 g keltaista paprikaa
1 pieni punasipuli
10 kirsikkatomaattia, puolitettuna
oliiviöljyä
1 dl valkoviiniä (korvasin tämän omenamehun ja valkoviinietikan sekoituksella)
2 dl kasvislientä
3 dl kuohukermaa
2 dl raastettua parmesania
300 g fusillia, farfallea tai muuta pastaa
1/2 dl basilikaa pienisteltynä (käytin timjamia)
suolaa ja mustapippuria

-pienistele parsakaali, leikkaa parsat, retiisit, kesäkurpitsa, paprikat ja punasipuli pieneksi
-kuullota niitä pannulla oliiviöljyssä noin 3-4 minuuttia, lisää tomaatit
-siirrä kasvikset syrjään pannulta ja lisää pannulle kuohukerma ja raastettu parmesanjuusto
-annan kuohukerman ja parmesanjuuston porista, kunnes alkavat keittyä ”kasaan”
-lisää valkoviini ja kasvisliemi, anna porista miedolla lämmöllä
-keitä pasta ohjeen mukaan tässä välissä
-lisää hetki ennen pastan kypsymistä kasvikset sekä pilkottu basilika (timjami) pannulle kastikkeen sekaan
-mausta kastike suolalla ja mustapippurilla
-valuta al dente pasta ja lisää kasvikset soosin kera pastan joukkoon

Ja hei nauti! Mä nautin sunnuntain alkuillan auringosta tuossa ulko-ovemme rappusilla. Siinä on mukava istua pehmusteiden päällä ja nauttia auringosta. Tuohon kohtaan harvoin tuuleekaan.

Nyt vielä yhden excelin kimppuun…elämä on taas pelkkää exceliä 😉 Jotenkin tänään punaviinihammasta kolottaa, joten haaveilen ulkotöiden lomassa täyteläisestä punaviinistä. Ehkä noutoruoastakin. Sekä saunan jälkeen uusimmasta Wistingin jaksosta. Tänään kunnostetaan kotia ja huomenna raahataan ikkunanpesuvälineet saareen. Ihanaa! ♥

IHANAA ALKAVAA VIIKONLOPPUA TOIVOTELLEN,


torstai 02. toukokuun 2019

Kasvimaan kuulumisia (ennen takatalvea ?)

8

HELLUREI!

Tänään kävin nopsaa ruokiksella vaihdattamassa autooni kesärenkaat ja jouduin niin sankan lumipyryn keskelle ihan meidän kotihuudseilla, että mietin hetken aikaa tuota renkaanvaihtoa. Onneksi lumi suli samantien pois. Jännityksellä odotan, miten nuo hallaharsoni kestivät mahdolliset tulevat lumisateet. Hieman huolestuneena olen katsonut lähipäivien säätä ja noita pakkaslukemia joita yöaikaan on luvattu. -4 astetta on aika paljon. Wikipedian mukaan kyse olisi jo ankarasta hallasta. Mitenkähän mun kasvimaan käykään! Riskin otin, joten riskin kannan. Mutta silti peukut pysyy pystyssä 🙂

Retiisit, herneet, tilli ja persilja ovat itäneet hienosti. Ja se basilikakin on vielä hengissä. Tai oli ainakin toistaiseksi 😉 Tomaatti alkoi oireilemaan jo sisällä ollessaan valkaistuneilla lehdillä ja näköjään jatkaa sitä ulkoilmassa. Satoa silti tuottaa oikein hyvin. Alimmassa kuvassa näkyy hyvin tuo lehtien valkaistuminen. Eivät siis välttämättä ole lainkaan liian kuivat. Ei sellaiset rapsakat.

Punainen mansikankukka yllätti, itse kun olen aiemmin nähnyt vain valkoisia mansikankukkia. Veljen pihalta sain muutaman raparperin alun ja ne pukkaavat hirmuista vauhtia uutta kasvustoa. Ne eivät taida välittää siitä, että ovat liki savimaalla. Muiden istutusten edestä olen ottanut savea pois ja korvannut sitä mullalla (tai mullan ja hiekan yhdistelmällä).

Vappuaattona tilanne kasvimaalla oli kuvien mukainen. Toiveikas. En tiedä uskallanko mennä kohottamaan yhden hallaharson kulmaa ja katsomaan miltä siellä nyt näyttää 😉 Toisaalta – nämä ovat niitä asioita, jotka otetaan muitta mukisematta vastaan. Asioita, joille me ei voida yhtään mitään. Villasukat jalkaan ja takkaan tuli. Kyllä se siitä ♥

TORSTAITERKUIN,


keskiviikko 01. toukokuun 2019

Mökkikauden avaustunnelmia ♥

6

HEIPSAN IHANAT

ja oikein ihanaa vappupäivää ja samalla toukokuun ekaa! Sateista sellaista, ainakin täällä Tampereen suunnalla. Mutta hei, tekee niin hyvää luonnolle ja toivotaan, että siitepölyallergiatkin hieman helpottavat sateen ansiosta.

Eilen kurvasimme mökkirantaan auto täyteen umpattuna. Mökkitiellä iski ekan kerran epäilys, että mitäs, jos ne jäät ovat pakkautuneet pahasti rantaan niin, että emme saa edes venettä laskettua. Kuitenkin sitä jäätä siinä määrin vielä venerannan lahdella oli edellisenä päivänä ollut.

Venerantaan päästyämme huomasimme, että kaikki jäät olivat sulaneet. Mikä onni! Laskimme veneen, purimme autolastillisen tykötarpeita sinne ja soudimme saareen. Sitä aina jännittää oven avatessaan, että onko hiiriarmeija tehnyt tuhojaan. Onko piipun kautta tullut sisään epätoivottuja lintu- tai oravavieraita (unohdimme peittää piiput syksyllä). Kurkistin sisään ruokatilasta ja käännyin katsomaan takanani jännittäviä lapsia.

Kaikki hyvin. Hymyni ulottui korviin. Papanan papanaa ei näkynyt ja mökki oli oikein hyvin talvehtinut. Napsautin jääkaapin kylmenemään ja kannoimme elintarvikkeet keittiöön. Lakana- ja vaatekassit vaatehuoneisiin. Mies lähti samantien laittamaan vesipumppuja kiinni. En ymmärrä, miten meillä voi olla niin hyvä säkä, mutta pumput lähtivät kertalaakista pumppaamaan vettä. Joinain vuosina noidenkin kanssa on tapeltu tovi jos toinenkin. Vaihdettu suodattimia järven päässä olevaan letkuihin tai koputeltu takaiskuventtiileitä.

Tällä välin imuroin ja pyyhin pölyt. Vaihdoin sänkyihin lakanat ja sijasin ne kauniisti. Täytimme jääkaapin ja laitoin lapsille ensi hätään ruokaa. Uunikin toimi, mikä oli sekin positiivista. Kannoimme miehen kanssa tsiljoona kiloa painavan perämoottorin veneeseen. Joka ikinen kerta mietimme, että miten sen saamme nostettua kiinni veneen takaosaan. Mutta joka ikinen kerta keksimme keinon. Moottoriin vaihdoimme onneksi akun viime keväänä, joten sekin lähti kertapainalluksesta käyntiin.

Kävimme kunniakierroksella saaren ympäri ja huomasimme, että kaikkien muiden mökit olivat vielä tyhjillään. Me taidamme olla saaren innokkaimmat mökkeilijät, aika usein saamme olla aivan omalla porukalla 🙂

Risua on tippunut talven aikana puista kamalan paljon. Viikonlopulle siis luvassa risupuhdetta. Kevään ekat löylyt mökkisaunassa houkuttelivat ihan koko perheen saunomaan. Jopa sen karvaisen kaverin. Esikoinen meni ennen saunaa heittämään talviturkin. Itse tuppaan kastamaan talviturkin vasta heinä-elokuussa, jos silloinkaan 😉

Monesti mietin, että mikä tuossa mökissä on se, mikä saa kaipaamaan sitä. Ikävöimään paikkaa talven pimeinä iltoina. Eilen illalla klo 22.17 sen tajusin; istuimme keittiön pöydän äärellä aloittelemassa kesän ekaa räväytysturnausta. Puhelimet olivat jossain käden ulottumattomissa ja suupielissä kimmelsi sokerikiteet vappumunkeista. Posket saunan jäljiltä punoittaen ja hiukset vielä märkinä. Koira jaloissa nukkuen. Noihin pieniin neliöihin mahtuu niin paljon rakkautta. Jotenkin sitä haluaa kynsin hampain pitää kiinni perheen yhteisestä ajasta. Tuolla saaressa se on kovin helppoa ♥

IHANAA VAPPUPÄIVÄN ILTAA,

 


tiistai 30. huhtikuun 2019

Lankkupöydän lumoissa

6

HIPSHEI

ja hellurei! Jokos siellä ollaan ihan vappufiiliksissä? Täällä ollaan kyllä. Tai no, niin vappufiiliksissä kuin vain voi olla. Vappu on juhlana ihan kiva, mutta sitten opiskeluvuosien en ole juurikaan vappua juhlinut.  Toki nauttinut juhlatunnelmasta, serpenttiineistä, lasten vappupalloista ja munkeista täysin rinnoin. Tälle illalle saimme kutsun rakkaitten ystävien luokse, mutta niin mökkihöperöitä olemme, että kun jäätilanne näytti eilen olevan lupaava, niin suuntaamme mökille. Tietäen, että se on tästä eteenpäin seuraavat viisi kuukautta taas kamalaa kamppailua sosiaalisten suhteiden ylläpidon ja mökkihöperyyden välillä. Onneksi mökillämme on aina ystäville avoimet ovet. Riittää, kun soittavat vastarannasta hakemaan. Vierasvarana on yleensä aina ruokaa myös pakkasessa.

Kuten kertoilin, niin tänä kesänä fiksaamme hieman mökin keittiö- ja ruokatila-aluetta. Kruunukalusteen (edelleen toimiva, mutta ah niin vanhanaikainen) sohvaruokaryhmä saa lähteä. Valkoinen ruokapöytä kotoa pääsee mökille. Tuon äärelle haaveilen pinnatuoleja. Pöydän saa tarvittaessa jatkopaloilla jopa kahdeksalle henkilölle sopivaksi, joten syksyn kylmillä keleillä ei tarvitse värjötellä kesähuoneessa. Tämän idean möin miehelle jo maaliskuussa. Taka-ajatuksena pitkään haaveilemani lankkupöytä. 

Olin törmännyt fb:ssä Lankkutuotteet -nimiseen yritykseen ja ilokseni huomasin yrityksen sijaitsevan tuossa ihan kivenheiton päässä, Ylöjärvellä. Katselin kauniita pöydän kuvia heidän uutisvirrassaan ja yritin pähkäillä, millainen lankkupöytä meille sopisi. Huhtikuun alussa pyysin tarjousta mittojen mukaan. Jaloiksi halusin mustat metalliset ja kansilevyksi ruskeaa lankkua. Tilasin pöydän kapeampana kuin aiempi valkoinen. Valkoinen kun oli inasen liian leveä tuohon tilaan.

Ja hei, eilen pöytä saapui kotiin. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. En tiedä mikä tuossa puussa on, mutta tällä hetkellä puu kaikessa muodossa kiehtoo aivan älyttömästi. Mieltä lämmittää myös ajatus siitä, että sain annettua yksityisyrittäjälle töitä. Näin yrittäjänä sitä haluaa tukea muita samassa tilanteessa olevia aina kun siihen on mahdollisuus.

Vielä pähkäilen, että onko nuo ihanat tuolit liian raskaat lankkupöydän kanssa. Mutustellaan asiaa ajan kanssa, mutta nuo tuolithan eivät olisi itse asiassa pöllömmät mökille valkoisen pöydän kanssa. Voisivat sopia sinne aikas kivasti, kun menevät pyöröhirsien sävyynkin just eikä melkein. Tänään kun ollaan saatu vedet laitettua ja muutenkin mökki kesäkuntoon, pitää vähän mittailla tuota ruokatilaa. Lisäksi suunnitelmissa on kesän aikana keittiön fiksaus ainakin työtasojen osalta sekä kaappien kahvojen osalta. Jääkaappi kaipaa myös uusimista ja olemmekin miettineet, että pärjäisimmekö keittiössä tason alle sijoitetulla jääkaapilla. Meillähän on kesähuoneessa myös jääkaappi. Ai niin ja saunamökissä 😀 Saisi laskutilaa jonkin verran enemmän, kun laittaisi jääkaapin tason alle. Kuivauskaappi on aika must, mutta silti silmä haaveilee tuonnekin avohyllyjä. 

Mutta nyt haaveilen kohti keittiötä, pullataikina on kohoamassa. Seuraavaksi munkit uuniin ja sitten iltapäivästä työpäivän jälkeen kohti saarta. Toivotaan, että se ohut jääsuiro ei ole ihan tullut kiinni venekatokseemme. Jos näin on, niin sitten täytynee työntää venettä jään päällä tovi 😉

IHANAA JA ILOISTA VAPPUA YSTÄVÄT 🎈


« Vanhemmat
Uudemmat »