Mä en ole vielä tähän päivään mennessä oppinut mitoittamaan meidän klaanin banaanitarvetta oikein. Sillä joka ikinen viikko hedelmävadista löytyy yksi jos toinenkin mustunut banaani. Helpointahan on laittaa ne smoothieihin, mutta välillä pilkon reppanat myös pakkaseen. Jos oikein haluan antaa toisille luksuselämänkaaren, niin päästän banskut köllöttelemään banaanileivän päälle. Ne virkeimmät versiot. Ne jotka eivät ole enää köllöttelykelpoisia pääsevät makustamaan banaanileivän.
Tuomaan suloista ja jotenkin jopa lohtua tuovaa makua. Banaanileipä on yksi niistä leipomuksistani, jonka kohdalla sovellan joka ikinen kerta. Aika hyvin (välillä rankastakin) soveltamisesta huolimatta maku pysyy samana. Mä tykkään, että banaanileipä saa olla kosteaa ja mehevää.
Jaan teille nyt ohjeen tähän herkkuun. Tai lähinnä ohjenuoran, jota noudatan banaanileivän kanssa.
Banaanileipä
2-3 mustunutta banaania
2 kananmunaa
1-2 dl turkkilaista jugurttia / kermaviiliä
3-4 dl jauhoja
(mantelijauhoa, kaurajauhoa, vehnäjauhoja – joko yhtä näistä tai yhdistellen)
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
kardemummaa, kanelia, ripaus suolaa
nestettä (esim. kauramaitoa) niin paljon, että koostumuksesta tulee taikinaista
(loraus juoksevaa margariinia)
-sekoita kuivat aineet keskenään
-sekoita kaikki aineet blenderissä sekaisin
-kaada uunivuokaan
-paista uunin alatasolla 160 asteessa noin 55-60 minuuttia
Meillä tuollainen vuoka hupenee yleensä yhden illan aikana. On hyvää lämpimänä, mutta menee myös kylmänä. Mitä tummentuneemmat banaanit, sitä makeampaa banaanileivästä tulee. Itse en käytä siihen mitään muuta makeutusta kuin banaanit.
Näin Halloweenin aikaanhan sitä kuuluisi leipoa banaanikakun sijaan kurpitsakakkua. Tuo oli lempparini nro 1 Kanadan ajoilta. Pitkään aikaan ei ole tullut tehtyä perinteistä kurpitsakakkua, mutta paahdettua myskikurpitsakakkua voisi viikonloppuna harkita.
Nyt pienemmän kanssa lukemaan espanjan kokeisiin. Meitsin taannoisien Este Pais -opintojen taidoilla ei ihan nuo perfektit sun muut mene, mutta oppia ikä kaikki, eiks ni? 😉
Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SoFine & Indieplace
KESKIVIIKKOILTAPÄIVÄÄ IHANAT!
Kuten taannoin kerroin, niin meillä on vietetty lihattomampaa lokakuuta. Ei täysin lihatonta lokakuuta, mutta huomattavasti lihattomampaa lokakuuta. Koska edelleen olen sitä mieltä, että pienet askeleet ratkaisevat eniten suuressa kuvassa. Näin perheen äitinä, jolle on langennut kunnia vastata perheen ruokahuollosta, pystyn vaikuttamaan muun perheen ruokailuihin. Ainakin niihin kotona tapahtuviin ruokailuihin.
Pikkuhiljaa olen vuosien varrella tarjonnut kasvisruokaa enenevässä määrin ja alun kangertelujen jälkeen se on alettu ottamaan vastaan hyvin. Pakottamalla ei saa hyvää aikaan, joten olen pyrkinyt kehittelemään reseptejä, jotka maistuvat koko perheelle. Joissa on tuttuja makuja. Maukkaita ja helposti valmistettavia ruokia, joilla saa vaivihkaa vähennettyä punaisen lihan osuutta keittiössä.
Tofu on vakiovieras keittiössämme. Itse olen tykästynyt helppoihin ja valmiiksi maustettuihin SoFine Luomu Tofu à la minute -kuutiohin, jotka saa nopsaa paistettua rapsakoiksi kuumalla pannulla. Mutta jotka kiireessä menevät ihan sellaisenaankin, ilman paistamista esimerkiksi salaateissa. Ennen tofukuutiota tein toki tofuruokia, mutta silloin tofun rapeaksi saattamiseen tuli nähdä hieman enemmän aikaa.
Ennen kuin jaan teille pari kehittelemääni reseptiä kysyn teiltä, että onko tofu tuttu raaka-aine teidän keittiössä? Mikäli teillä on ennakkoluuloja tofuun, niin suosittelen kuitenkin kokeilemaan. Aloittamaan vaikka noista valmiiksi maustetuista ja kuutioiduista tofuista. Mutta tofun maustaminen ja rapsakaksi saaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Alla muutamia vinkkejäni:
♥ leikkaa tofu viipaleiksi ja kuivaa palat kahden talouspaperipalan välissä ♥ purista neste pois ja vaihda talouspaperit kuiviin niin kauan, kunnes tofun pinta tuntuu kuivalta ♥ mikäli haluat tofukuutioita, niin kuutio viipaleet tässä välissä ♥ paista tofu todella kuumalla pannulla öljyssä saadaksesi rapean lopputuloksen ♥ koska maustamaton tofu ei maistu miltään, on se syytä marinoida, jotta siihen saa makua
Tofun voi laittaa marinadiin ennen paistamista (vaikka pari tuntia ennen) tai sitten tofun voi maustaa vasta paistamisen jälkeen. Tofun valmistuksessa, kuten monessa muussakin asiassa, tekemisen kautta oppii!
Siinä missä tofu ja tofukuutiot ovat tulleet itselleni vuosien varrella tutuiksi sain tämän kampanjan myötä tutustua myös täysin uuteen tuotteeseen. Nimittäin SoFine SoFishStickseihin, jotka ovat ikään kuin kalattomia kalapuikkoja. Niitä en valmistanut perinteisesti perunamuusin kanssa, vaan tein helpot SoFishSticks -tortillat, jotka tarjoilin raikkaan vegemajoneesin kanssa.
Tofusalaattitortillat
1 pkt SoFine à la Minute Luomu Tofukuutiot Teriyaki
pieniä tortilloja
lehtikaalia
1 pieni parsakaali
1 pieni punasipuli
oliiviöljyä
valkoviinietikkaa
vettä
ripaus suolaa
ripaus sokeria
-aloita marinoimalla parsakaali ja punasipuli:
pienistele parsakaali, kuori ja viipaloi punasipuli. Sekoita oliiviöljystä, valkoviinietikasta, vedestä, ripauksesta suolaa ja sokeria sopivan hapokas kastike, joka sekoitetaan parsakaalien ja punasipulien kanssa. Laita tekeytymään jääkaappiin.
-paista tofukuutioita oliiviöljytyllä pannulla niin, että niistä tulee rapsakoita
-sekoita vegaanimajoneesista, sitruunamehusta ja chilirouheesta sopivan tömäkkä kastike
-asettele tortillan päälle öljyllä pehmitettyä lehtikaalia, marinoituja punasipuleita ja parsakaaleja sekä tofukuutioita
-tarjoile majoneesin ja tuoreen korianterin kanssa
Olen huomannut, että saan perheen mukaan uusiin ruokakokeiluihin parhaiten niin, että valmistan vegeruoan käyttämällä makumaailmaa, josta koko perhe tykkää. Kuten aasialaismakuja. SoFine Luomu Tofu à la minute -kuutiot thaimaussa ovat olleet yksi keittiömme kulmakivistä. Nyt testasin uutuusmakua eli teriyakia. Aluksi ajattelin tekeväni herkullisista tofukuutioista lounassalaatin, kunnes oivalsin, että tuon lounassalaatinhan voi laittaa tortillan väliin ja saada aikaan vielä ruokaisamman annoksen.
Kastike
0,5 dl vegaanimajoneesia
sriracha-kastiketta maun mukaan
-paista kasvispihvejä oliiviöljytyllä pannulla noin neljä minuuttia / puoli
-sekoita kastikkeen aineet keskenään (säätele srirachan määrällä kastikkeen tulisuutta)
-lado paahdetun ruisleivän pohjalle salaattia ja siivutettua kurkkua, asettele päälle pihvi, punasipuli, majoneesi ja idut
-nauti hyvässä seurassa ♥
SoFish Burgers -kasvispihvit yllättivät mut täysin; koostumus oli erittäin miellyttävä ja maku oli erinomainen. Jopa mieheni totesi ”Onpas hyviä.” Ja hei se on paljon sanottu ihmiseltä, jolla tuppaa olemaan jonkin verran ennakkoluuloja aina, kun uutta kasvisruokaa kokeilen. SoFish Burgersien lisäksi kaupan pakastealtaasta löytyy SoFine SoFish Sticksejä sekä SoSea Sticksejä. Näen sieluni silmin nuo sticksit esimerkiksi perjantai-illan dippilautasella kasvisten kaverina.
No miksi valita tofu tai muut vegaaniset kasvistuotteet? Saanko esittää vastakysymyksen ja kysyä, miksikäs ei? 😉 Kukaan meistä ei ole varmastikaan välttynyt uutisilta, joissa on korostettu kasvisruoan merkitystä terveydelle – niin meidän ihmisten kuin maapallonkin terveydelle. Tofu on nopea, edullinen ja ekologinen vaihtoehto. Maustamattoman tofun saa itse maustaa mieleiseksi, joten helposti makuja vaihtelemalla tofusta saa monipuolisen kaverin ruokaan kuin ruokaan. Kiireessä nuo laktoosittomat ja gluteenittomat tofukuutiot menevät sellaisenaankin salaattiin. Niitä ei todellakaan tarvitse aina paistaa rapsakaksi, vaan ovat heti valmiita käyttöön!
Aina silloin tällöin saan kyselyjä vilauttaa meidän jääkaapin sisältöä. Tänään, ruokakauppakassien purkamisen jälkeen päätin, että hei nythän olisi hyvä aika. Jääkaappi kun oli poikkeuksetta kerrankin siisti 😉 Jääkaapin siivoaminen tuo ihan älyttömän hyvän olon. Kokeilkaahan! Aina silloin tällöin kantsii tyhjentää hyllyt ja pestä ne sekä jääkaapin sisälmys huolella. Heittää vastaan kävelevät sipulit hevi-laatikosta pois ja tarkistaa ylähyllyn säilykepurkkien kuranttius.
Aika perusmeiningillä mennään meidän jääkaapinkin sisällön suhteen. On ne maidot, margariinit, jugurtit sun muut. Pyöritän viikosta toiseen sellaista perusostoslistaa, johon aina lisäilen tulevan viikon tarpeita. Tuolta peruslistalta löytyvät mm. seuraavia jääkaappituotteita:
maito kauramaito kauramaito kahviin (viime ajat olen suosinut Oddlygoodia, mutta nyt tuli iKaffea) islantilainen ja turkkilainen jugurtti MÖ:n mustikka-kardemumma kaurajogu raejuusto fetajuusto sokeroimaton kiisseli puuron sekaan pinaattia, salaattia, kurkkua, tomaattia, sitruunaa tofua, Mifua, kaurajauhista, ravioleja
Tänään kauppakassista uupui ne tärkeimmät. Eli MÖ:n kaurajogurtit. Mä voisin elää noilla ja itsetehdyllä myslillä. Ne on niin hyviä. Kunhan saan iltaruoan tehtyä, on pakko käydä täydentämässä jääkaappi vielä muutamilla MÖillä, muuten ei hyvä heilu 🙂 Myös tuo suosikkini eli Sevan hummus oli korvattu toisella, joten samalla kauppareissulla pitänee ostaa tuota luottohummustani.
Jääkaapin sisältöä sillä silmällä ratsatessani huomasin, että meillä on neljä vihreää pestopurkkia. Nel-jä. Selittynee sillä, että pestopasta on koko perheen suosikkia 😉 Lisäksi jääkaapista tulee löytyä aina tuota karkeampaa Dijon-sinappia. Sitä käytän liki kaikkeen.
Alimmalla hyllyllä on lasipurkeissa heikonlainen mealpreppaus-yritys, nimittäin pienemmästä löytyy paistettua tofua ja chilisitruunalla maustettua vegemajoa. Isommassa purkissa on marinoitua parsakaalia, punasipulia ja lehtikaalia. Nuo nappaisen huomenna mukaan töihin ja taidan kääräistä tortillan sisään lounaaksi. Joskus mulla oli tapana pitää marinoitua parsakaalia ja punasipulia jääkaapissa. Siitä sai kätevästi salaatin sekaan laitettua. Pitäisi ottaa taas tuo tavaksi!
Maitoa meillä ei juo kuin lapset, mutta punainen maito menee tämän illan riisipuuroon. Kuten tuo luumukiisselikin. Marli Vital -shotit ovessa olen saanut blogin kautta. Jääkaapista tulee löytyä aina myös parmesanjuustoa ja balsamicoa. Niilläkin pärjää jo pitkälle!
Hedelmiä en säilytä jääkaapissa, paitsi omenoita. Ne tykkään syödä jääkaappikylmänä! Jääkaapin alaosassamme on ensin pakastelokero, mutta sen alla kylmälokero. Sieltä löytyy kattavasti tofua, Mifua, Murua ja Ravioleja. Mutta myös perunagnoccheja, muutama peruna, broilerin fileitä sekä savustettua lohta.
Näillä me pärjätään viikko. Toki sieltä kauppakassista tuli muitakin kuin jääkaappitavaroita. Leipää ja Muttia esimerkiksi. Ja viikon varrella käymme hakemassa kaupasta pikkupuutteita. Mutta tykkään, että ruokaostokset tulevat kerran viikossa kotiin. Ollakin, että aina ei voi olla varma kaikkien tuotteiden saatavuudesta, kuten tänään. Joten nyt iltaruoka (kanapitaleivät) tulille ja sitten hakemaan muutamia puutteita lähikaupasta.
Miltä teidän jääkaapit näyttää? Löytyykö samoja tuotteita?
Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Marli Vital ja Indieplacen kanssa.
MAANANTAI-ILTAPÄIVÄÄ IHANAT!
Hyvinvoinnista olemmekin teidän kanssanne paljon keskustelleet viime vuosien aikana täällä blogissa. Hyvinvointi pitäisi olla kaikkien meidän prioriteettina. Itse olen oppinut tämän aikoinaan kantapään kautta. Sillä joskus muinoin ajattelin, että se on lasten ja miehen hyvinvointi, joka mun kuuluisi laittaa etusijalle. Kunnes tajusin, että näin ei todellakaan ole.
”Jotta voin huolehtia muiden hyvinvoinnista, on minun ensin kiinnitettävä huomiota omaan hyvinvointiini.”
Hyvinvoinnin vaaliminen arjessa ei ole mikään itsestäänselvyys. Se ei tule selkärangasta, varsinkaan silloin kun jaloissa pyörii pieniä taaperoita ja elämä voi olla toisinaan hieman hektistä. Kuitenkin koen, että silloin kun meillä elettiin moisia ”nopsaa kurahousut päälle, kiljuvat lapset autoon ja päikkyyn, itse töihin nippanappa ajoissa” -aikoja eli niin sanottuja ruuhkavuosia, oli paras päätökseni pysähtyä ja miettiä niitä keinoja, joilla saan parannettua omaa elämänlaatuani ja sen myötä läheisteni hyvinvointia.
Huomasin nimittäin, että sitä helposti posotti menemään päivästä toiseen. Viikonloppua tai lomaa odotellessa. Kunnes jotain oikeasti tapahtui pääni sisällä ja päätin, että asiat eivät voineet jatkua noin. Siitä lähtien olen vaalinut hyvinvointiani. Ja täytyy myöntää, että olen voinut paremmin kuin ikinä. Vaikka ikää on tullut lisää, niin koen hyvinvointini kohonneen kohisten.
Kun voin hyvin, osaan olla lempeämpi itselleni. Lempeämpi myös läheisilleni. Armollisempi ja huomattavan paljon rakastavampi. Olen opetellut vuosien saatossa rakastamaan myös itseäni. Se on antanut paljon. Eikä vähiten taidon syventää rakastamista myös muita kohtaan.
Hyvinvointi tarkoittaa mulle sitä tunnetta, joka kumpuaa jostain tuolta sielujen syövereistä ulospäin. Silloin silmät säihkyy ja iho hehkuu. Suupielet ovat ylöspäin ja sitä hyväksyy itsensä juuri sellaisena kuin on. Sen sijaan, että peilistä näkyisi iän tuomat juonteet, sieltä näkyy hyvinvoiva ja iloinen, itseensä tyytyväinen ihminen. Silloin on helppo hengittää ja tulee nautittua ihan niistä elämän pienistäkin kultakimpaleista. Kuten siitä, että aamiaispannari sai suloisen jouluisen vivahteen kardemumman ja kanelin myötä.
Ajattelin jakaa teille nyt nuo pienet niksini, joiden avulla voin himpun verran paremmin.
♥ Pidän huolen, että saan arkisin noin kahdeksan tuntia unta. Välillä joudun pakottamaan itseni ajoissa sänkyyn, mutta kiitän tästä aamulla. Uni on ehkä tärkein osa-alue omassa hyvinvoinnissani.
♥ Vietän aikaa omissa oloissani. Lukien, venytellen, liikkuen. Iän myötä olen huomannut tarvitsevani omaa aikaa. Olen tavallaan tehnyt tutustumismatkaa itseeni tämän hyvinvointiprojektini myötä. Se on ollut varsin palkitsevaa.
♥ Liikunnan vaikutus hyvinvointiini on myös merkittävä. En tulisi toimeen ilman hikiliikuntaa. Tuntuu, että hikipisaroiden myötä kaikki kireys ja stressi katoaa. Tarpeen tullen osaan myös kuunnella kehoani ja liikkua lempeästi. Parin tunnin kävelylenkki metsässä on parasta mindfulnessia mitä tiedän. Luonnon ääniä kuunnellen, luonnon tuoksuja tuoksutellen
♥ Niin itsestäänselvyydeltä kuin hengittäminen kuulostaakin, niin olen näiden vuosien aikana opetellut senkin alusta. Kaikkihan meistä osaa hengittää, eikö vain? No mä en osannut hengittää oikein. Kun en voinut niin hyvin, hengittelin pintahengitystä. Saaden kaikki yläkropan lihakset ihan jumiin. Tietoisten hengitysharjoitusten myötä lihaskireys katoaa ja tuntuu, että näen asiat selkeämmin. Pyrin tekemään hengitysharjoituksia päivittäin. Jos en muuten ehdi, niin vaikka liikennevaloissa punaisten valojen vaihtumista odotellessani. Kun elämässä on vaikeita aikoja, hengittely on se, joka auttaa.
♥ Monipuolisen ravinnon merkitys korostuu, kun on kiirettä ja häslinkiä. Siinä missä aiemmin pidin kynsin hampain kiinni terveellisestä ruokavaliosta, olen vuosien varrella opetellut olemaan itselleni lempeä mitä tulee herkutteluihin. Kun arjessa syö perusterveellisesti on varaa välillä herkutellakin. Elämä ei voi olla koko ajan sitä, että kieltää itseltään kaiken. Välillä pitää osata höllätä.
Yksi hyvinvointini kulmakivistä on aamupala. Olenkin kertonut teille, että olen joutunut opettelemaan aamupalan syömisen. Aiemmin mun ei ollut lainkaan nälkä aamuisin. Pari kuppia kahvia riitti. Sillä seurauksella, että energiaa ei riittänyt aamupäivällä töissä lainkaan. Tätä nykyä panostan aamupalaan. Myös niinä arkiaamuina. Se vaatii sen, että herään aiemmin, mutta olen oppinut ottamaan tuosta täyden hyödyn irti. Aamut ovat minun ja silloin nautin omasta seurastani.
Istun keittiön pöydän äärellä ja nautin pitkän kaavan mukaan aamupalaa. Tämän kaupallisen yhteistyön myötä sain kokeiluun Marli Vital Omena-Litsi + Kollageeni & C-vitamiini -uutuusmehua. Vaikken ole aamuisin juuri muuta juonut aamupalan kanssa kuin kahvia, niin täytyy sanoa että olen koukuttunut lasilliseen tuota kollageenia ja C-vitamiinia sisältävää mehua.
Sen lisäksi että mehu on hyvänmakuista sisältää se hyvinvointia edistäviä ainesosia. Yhdessä 2 dl:n lasillisesa on nimittäin 1200 mg kollageenipeptidejä ja 30% päivittäisestä C-vitamiinin tarpeesta. C-vitamiini edistää kollageenin muodostumista ihon normaalia toimintaa varten ja kuten ollaan blogissa aiemminkin juteltu, niin kollageeni on hiusten, ihon, kynsien ja sidekudosten rakennusainetta.
Olen nyt reilut pari vuotta ottanut kollageenilisää päivittäin tablettien tai jauheen muodossa. Virkistävä mehu tuo kivan lisän hyvinvointiini ja kuin varkain saan buustattua kollageenituotantoani sen avulla. Veikkaan, että tuo Marli Vital -uutuusmehu on tullut meidän perheeseen jäädäkseen. Tukemaan kollageenin saantia ja hyvinvointia, koko perheelle. Säilöntäaineeton mehu nimittäin sopii myös lapsille!
ARVONTA! Marli Vital -kampanjasivuilla on meneillään huikea arvonta, jossa kaikkien osallistujien kesken arvotaan pääpalkintona 3 kpl 100 euron arvoisia K-lahjakortteja + 10 litraa uutta Marli Vital Omena + Litsi & C -vitamiinimehua. Lisäksi arvonaan 10 kpl tuotepalkintoja (sis. 10 litraa Marli Vital -uutuusmehua / palkinto). Arvontaan voitte käydä osallistumassa täällä.
Miten sä pidät huolta hyvinvoinnistasi arjen keskellä? ♥
Aamulla somekierroksen päätteeksi mietin, että olipas harvinaisen paljon itkuvirsiä somessa 😀 Siitä, että nyt se sit on lopun alkua; pimeys lankeaa yhä aikaisemmin. Ja taas tunsin itseni vastarannan kiiskeksi. Mä katsokaas koen saaneeni vuorokauteen yhden ylimääräisen tunnin kellojen siirtämisen myötä. Saa nukkua tunnin myöhempään. Jos haluaa. Itse heräsin sunnuntaiaamuksi harvinaisen aikaisin ja ennen rakkaiden kanssa brunssille suuntaamista ehdin jo häärätä tunnin verran keittiössä ruokavalmistelujen parissa.
Nyt kun kello lähenee neljää alkaa päivä jo pikkuhiljaa hämärtymään, mutta mulla ei ole mitään sitä vastaan, että vaikka iltaviideltä olisi pilkkopimeää. Toki se haittaa blogityötä siinä määrin, että töiden jälkeen ei enää ehdi valoisalla kuvata. Mutta muuten mulla ei ole mitään sellaista harrastusta tai muuta toimintaa elämässäni, mikä niin kovasti tuosta aiemmin tulevasta pimeydestä kärsisi. Silloin kun lapset olivat pienempiä muistan ehkä olleeni toista mieltä; eihän niitä naperoita edes erottanut pimeydessä sieltä hiekkalaatikon syövereistä 😉
Niin kuin olen tainnut aiemminkin kertoa, niin marraskuu on yksi suosikkikuukausistani. Joulunodotuskuukausi, jolloin tuntuu että kaikki muut maailman ihmiset ovat hautautuneet vällyjen alle. Kyllähän mäkin siellä vällyjen alla viihdyn, mutta vielä enemmän viihdyn marraskuun loskamoskassa juoksulenkeillä. Voi mennä montakin iltaa, että vastaan ei tulee yh-tään ihmistä. Ei sitten ainuttakaan. Mutta ne rohkeat, jotka ovat lenkille pimeyteen lähteneet ovat sellaisia sanattomia hengenheimolaisia. Sellaisia, joiden kanssa tekisi mieli heittää yläfemmat…kato säkin oot uskaltautunut ulos.
Ja hei, jälleen ollaan kuitenkin niiden kysymysten äärellä. Niiden ”accept the things you can not change”. Eli niin kauan kuin meillä siirretään kelloja kaksi kertaa vuodessa, niin eipäs tuolle ystävät rakkaat mitään voi. Sitäpaitsi, vajaan kahden kuukauden päästä alkaakin jo päivä pitenemään. Nopeaahan tämä loppuvuosi tästä hujahtaa.
Varsinkin, kun keskittyy manaamisen sijaan vaikka tuohon lähestyvään jouluun. Me oltiin vähän aikaa iltapäivästä haravoimassa ja kun päästiin sisään näkyi ikkunasta näky, joka sai sen ihanan kutkuttavan olotilan jonnekin tuonne sielun syövereihin. Ulkona nimittäin leijaili isoja valkoisia lumihiutaleita. Hetken aikaa toki vain, mutta se riitti. Nyt lähden kaivamaan kellarista joulutähdet olohuoneen ikkunoihin. Josko sitä laittaisi glögitkin tulille ♥
Potkaisehan kengät pois jaloistasi ja istahda tuohon upottavaan tuoliin takkatulen ääreen ja nosta jalat rahille.
Olisiko sinulla muuten hetki aikaa jutella ruoasta ja elämästä? Mutta ennen sitä odotahan – tuon sinulle jotain pientä purtavaa ja lasillisen lempijuomaasi.
Marian Bistro & Lifestyle tarjoaa elämänmakuisia tarinoita, suussa sulavia ruokaelämyksiä, arjen ihanuutta ja pää pilvissä, jalat maassa -unelmia.
